Heippa kaikki!
Materiaalimme “Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet” (Katriina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi, 2017) kirjan artikkeli “Tavoiteorientaatiot, oppiminen ja hyvinvointi” (Heta Tuominen, Antti-Tuomas Pulkka, Anna Tapola, Markku Niemivirta) käsittelee tavoiteorientaatioteorian avulla koulumenestyksen ja motivaation laadun vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Pohjaamme aineistoanalyysimme kuitenkin nimikkotutkijamme Heta Tuomisen samaa aihetta käsittelevään väitöskirjaan “Student motivation and well-being” (2012). Heta Tuominen on ollut mukana tutkimuksen aineiston keräämisessä jo kyselylomakkeen laadinnasta alkaen, ja hänellä olikin paljon tietoa koko tutkimusprosessista aivan alkuvaiheista lähtien. Oli mielenkiintoista kuulla kyselytutkimuksen materiaalin keräämisen työteliäisyydestä, sillä aineisto kerättiin paperisena ja jokainen vastaus kirjattiin tilastoihin erikseen.
Aineisto on hankittu vuonna 2003 Kuopiossa kyselytutkimuksella. Kohderyhmänä oli kaikki Kuopion 9. luokkalaiset sekä lukion 2. luokkalaiset, yhteensä 1321 koehenkilöä. Aineisto kerättiin Kuopiosta nimikkotutkijamme Heta Tuomisen gradun myötä luomiensa kontaktien kautta. Aineistolla pyritään vastaamaan neljään tutkimuskysymykseen, jotka olemme vapaasti suomentaneet seuraavaan muotoon:
- Mitä tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa oppilaiden siirtyessä toisen asteen tutkintoon?
- Kuinka pysyviä tavoiteorientaatioprofiilit ovat ja kuinka ne muuttuvat opintoihin liittyvän siirtymän aikana?
- Kuinka eri tavoiteorientaatioprofiilin omaavat oppilaat eroavat suhteessa akateemiseen hyvinvointiin (esim. koulun arvostus, loppuunpalaminen, sitoutuminen koulutyöhön, sekä tyytyväisyys koulutuksen valintaan)
- Kuinka tavoiteorientaatioprofiilin muutokset ovat suhteessa muutoksiin akateemisessa hyvinvoinnissa?
Tutkimuksen aineisto koostuu kyselytutkimukseen saaduista vastauksista. Aineisto on osa Finnish Educational Transitions Studies (FinEdu) tutkimusprojektia, joka on Jyväskylän yliopiston ja yhden Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin (Advanced Studies) yhteistyöprojekti. Kyseinen projekti on edelleen käynnissä, ja vielä näin 14 vuoden jälkeenkin seurataan ensimmäisiä tutkimukseen osallistuneita.
Tutkimuksemme kysely sisältää väittämiä ja kysymyksiä liittyen esimerkiksi koulutyöhön, minäpystyvyyteen, hyvinvointiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Emme liitä tähän mukaan sen tarkempia esimerkkejä Hetan pyynnöstä. Tärkeää kyselytutkimuksessa on kyselyn kysymyksien osuvuus ja kontrollikysymykset, joilla varmistetaan vastaajan vastauksien johdonmukaisuutta ja luotettavuutta. Tutkimuksessa on käytetty henkilösuuntautunutta lähestymistapaa. Koehenkilöt on ryhmitelty motivaation perusteella erilaisiin ryhmiin, ja näin voidaan tutkia ryhmien välisiä eroja esimerkiksi koulumenestyksessä.
Pohdimme, onko Kuopio ainoana tutkimuskaupunkina tarpeeksi laaja otos tuomaan riittävän luotettavan tutkimustuloksen. Kysyimme asiasta Tuomiselta, joka osasi kertoa, että Kuopio tutkimusotoksena riittää. Samanlaisia tuloksia saadaan nimittäin paikkakunnasta riippumatta. Aineisto oli laaja ja selkeä. Monen muun kurssilla kuulemamme esityksen perusteella Tuomisen tutkimus ja sen tulokset ovat helposti ymmärrettäviä. Hankitulla aineistolla on päästy tutkittavaan ilmiöön käsiksi mielestämme hyvin, sillä sen avulla on pystytty löytämään selkeitä eroja ryhmien välillä niin koulumenestyksessä kuin hyvinvoinnissakin. Toisaalta kyselytutkimuksella pystytään selvittämään vain asioita, jotka tutkija jo tietää: hän määrittelee kysymykset oman ennakkotietonsa ja oletustensa perusteella. Tämän takia esimerkiksi havainnointi luokissa olisi mielestämme voinut täydentää aineistoa.
Pohdiskellen,
Menestyksen hinta
Moikka menestyksestä maksajat. Kävin kuuntelemassa teidän tyhmän esityksen. Se herätteli huomaamaan motivaation merkitystä henkiseen hyvinvointiin liittyen. Pohdin omaa kouluaikaani ja ressin märää (huh) kirjoitusten aikaan. Sama suorittaminen, valikoituminen sekä arvosanat ovat vieläkin se, mikä määrää pääsetkö haluamaasi jatkokoulutuspaikkaan. Pohdinkin voisiko arvostusta tuntea ilman arviointia? Menestyksen hinta on mielestäni melko korkea. Oppimisen ilon pitäisi olla se suurin palkka.
Menestyksen arvioinnilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja ne kohdistuu yksilöön. Herääkin kysymys ketä varten arviointi on olemassa?
Hauskaa tutkijahaastattelua t: Jaana
Hei Jaana. Hienoa, että esityksemme herätti ajatuksia sai sinut pohtimaan. Ryhmämme aihe on mielestäni juurikin siksi niin kovin mielenkiintoinen, että jokaisella meistä on aiheesta omakohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä.
Tutkimusaineistossamme todetaan, että niin koulu- kuin työympäristössäkin pyrkimys oppimiseen ja syvälliseen ymmärtämiseen olisi hyödyllisempää kuin kilpailu ja suorituskeskeisyyden tavoittelu. Eli niinkuin totesit: “Oppimisen ilon pitäisi olla se suurin palkka”. Tavoiteorientaatioista juuri Oppimisorientaatio (pyrkimys oppia ja ymmärtää ,josta seuraa automaattisesti myös hyvät arvosanat) olisi se tavoiteltavin.
Arviointia taas perustellaan yleisesti sillä, että sen perusteella selvitetään, missä määrin opiskelija etenee asetettujen tavoitteiden suuntaan ja missä määrin ne on saavutettu. Toisaalta arvioinnilla on merkitystä myös koulujärjestelmän ja opettajan oman kehittymisen kannalta.
Mikä on “paras” arviointimenetelmä, on taas sitten asia josta voi olla montaa mieltä…
Siis ryhmän! Voi nakki mikä kirjotusvihre. Sori.