Pedagogit #aineiston kimpussa

Hei kaikki!

Meidän nimikkotutkijamme Anne Nevgi on yhdessä Erika Löfströmin kanssa tehnyt vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen “The development of academics’ teacher identity: Enhancing reflection and task perception through a university teacher development programme”, johon olemme kurssilla ryhmämme kanssa perehtyneet. Tutkimuksen keskiössä on opettajaidentiteetti ja sen kehittyminen.

Tutkimuskysymyksiksi muodustuivat “Kuinka opettajaidentiteetti rakentuu opettajan pedagogisiin opintoihin osallistuneilla henkilöillä?” ja “Mikä rooli reflektiolla on yliopisto-opettajan identiteetin kehittymisessä?”, joista ensimmäinen oli tutkimuksen alkuperäinen tutkimuskysymys ja jälkimmäinen muodostui tutkimuksen edetessä. Olemme kääntäneet kysymykset vapaamuotoisesti suomeksi alkuperäisistä englanninkielisistä kysymyksistä.

Tutkimusaineistoa kerättiin 2000-luvun alussa 11 henkilöltä, jotka kaikki osallistuivat yliopistopedagogiseen koulutukseen ja saivat laajentavaan opetusharjoitteluun osallistuttuaan opettajan pätevyyden. Tutkittavat olivat Nevgille entuudestaan tuttuja ja siksi hän otti tutkimukseen mukaan toisen tutkijan, Erika Löfströmin, joka ei tuntenut tutkimukseen osallistuvia henkilöitä.

Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista, kyselyistä, hops-suunnitelmista ja opetusharjoitteluraporteista sekä narratiiveista. Tutkittavia haastateltiin vain kerran ja haastatteluja tekivät Nevgin lisäksi myös muut tutkijat ja ne kerättiin tutkimukseen osallistuneiden pedagogisten opintojen alkuvaiheessa vuosina 2003-2004. Tutkittavat vastasivat Nevgin luomiin kyselylomakkeisiin haastattelujen yhteydessä. Kyselylomake sisälsi 20 kysymystä (viisiportainen asteikko) ja se tehtiin kahteen kertaan tarkastellen asiaa kahdesta eri näkökulmasta. Kysymyksistä 16 kuului ATI-kyselyyn (opettajalähtöisyys/opiskelijalähtöisyys) ja loput neljä liittyivät “opettajapystyvyyteen”. Hops-suunnitelmat ja opetusharjoitteluraportit kirjoitettiin opetusharjoittelujen ohessa. Haastattelujen ja kyselylomakkeiden pohjalta Nevgi loi jokaisesta tutkittavasta narratiivin eli kuvauksen siitä, miten hän kehittyy opettajana.

Tutkimus on osoittautunut yllättävän hankalaksi ja moniulotteiseksi, joten sovimme tutkijamme kanssa uuden tapaamisen selvittääksemme mieltämme painavia kysymyksiä. Keskusteltuamme Nevgin kanssa ilmeni yhä enemmän asioita tutkimuksen takaa, joita ei artikkelissa tuoda ilmi. Kuten tutkijakin meille totesi, tutkimus ei ole perinteinen. Tutkimus pohjautui osittain valmiiseen luonnolliseen materiaaliin ja sen rinnalla tehtiin väitöskirjatutkimusta, joka käytti aineistonaan yhteisiä tutkimusmateriaaleja tämän tutkimuksen kanssa.

Kuinka hyvin näin hankitulla aineistolla on päästy tutkittavaan ilmiöön?     Vaikka tutkimukseen osallistui vain 11 henkilöä, narratiivit loivat tutkimukseen sen vaatiman syvyyden, jolloin ilmiöön käsiksi pääseminen oli ylipäätään mahdollista. Tutkimus muuttui reflektion noustessa esiin ja myös se loi mahdollisuutta ilmiön tavoittamiseen. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että Nevgi oli tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden ohjaaja ja tunsi heidät hyvin. Voiko tällöin tutkimustulos olla validi? Pystyykö tutkimus tällöin vastaamaan luotettavasti opettajaidentiteetin kehittymiseen liittyviin kysymyksiin? Pohdittuaan itsekin tätä ongelmakohtaa Nevgi otti työparikseen Löfströmin, joka ei tuntenut tutkimukseen osallistuneita.

Mitä mieltä te olette siitä, että tutkija tunsi tutkittavat henkilöt entuudestaan hyvin ja pitkältä aikaväliltä? Pystyisitkö itse tekemään tutkimusta jo tuntemistasi henkilöistä ja suhtautumaan heihin silti neutraalisti ja objektiivisesti tutkimuksen edetessä?

#aineisto

Pohdinnan täyteistä keskiviikkoa,

Pedagogit

6 Replies to “Pedagogit #aineiston kimpussa”

  1. Terve Pedagogit!

    Kiitokset hienosta esityksestä! Teillä oli hissipuheen perusteella mielenkiintoinen tutkimusaihe, ja sen takia tulinkin esitystänne kuuntelemaan. Meidänkin tutkimus on alunperin englanninkielinen ja sen takia jotkut käsitteet olivat hankalia ymmärtää tai suomentaa, oliko teillä vastaavaa? Minuakin jäi mietityttämään se, että olisiko tutkimustulos ollut erilainen (esim.analyyttisempi), jos tutkija ei olisi tuntenutkaan tutkittavia henkilöitä? Tai jos tutkimuksen otannan koko olisi ollut eri?

    Mikko/Seikkailijat

    1. Moikka Mikko,
      ja kiitos kommentista! Me ollaan painiskeltu kovasti tuon englannin kanssa, sekä käsitteiden suhteen että yrittäessä ymmärtää kokonaisuuksia. Me ollaan käännetty tutkimusta osittain ihan suomeksi asti, minkä myötä on ollut vähän helpompi ymmärtää asioita, mutta hyödynsimme myös tutkijatapaamisia kysyessämme tutkijalta suoraan hänen mielestään parhaimpia tapoja kääntää tutkimukseen liittyviä tärkeitä käsitteitä.

      Tutkimuksen otannan kokoa olemme myös kyseenalaistaneet, ja pohdimme juuri sitä, kuinka erilainen tutkimus olisi syntynyt, jos otanta olisi ollut täysin erilainen. Tutkija itse vastasi tähän perustellen tutkimuksen olevan laadullinen, eikä määrällinen, jolloin hän koki yhdentoista henkilön riittävän hyvin kattamaan tutkimukseen tarvittavaa otantaa. Kysymys siitä, oliko hyvä vai huono, että tutkija tunsi niin hyvin tutkittavat henkilöt, on tosi monimutkainen.. Toisaalta tutkija pääsee syvemmälle opettajaidentiteetin kehitysprosessiin kiinni kyseisten henkilöiden kohdalla, kun tuntee heidät, mutta toisaalta taas voi pohtia, kuinka paljon se heikentää tutkimuksen luotettavuutta ja muokkaa tutkimustuloksia..? Tutkija itse kertoi tutkimusta tehdessään pohtineensa kyllä näitä kysymyksiä, ja kokeneensa todella haastavaksi itsensä ”etäännyttämisen” tutkittavista henkilöistä.

      Riina / Pedagogit

  2. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei ainakaan itse haastattelua olisi pitänyt tehdä omille tutuilleen. Toki opetus- ja tiedemaailma on niin ahdas, että väkisinkin tuntee suuren osan jo valmiiksi.

    1. Moi Jesper,
      ja kiitos mielipiteestä!

      Olen itse ollut pitkälti samalla kannalla, mutta alan nyt tutkimukseen syventyessäni ymmärtää yhä enemmän myös sen merkitystä, että tutkittaviin pääsee paljon syvemmälle tekemään tutkimusta, mikäli tuntee heidät jo ennestään.

      Tämän tutkimuksen tapauksessa on hyvä myös muistaa, että kyseessä oli tutkimus, joka syntyi sen pohjalta, että tutkija oli itse havainnut opettajaidentiteetin kehittymisessä eroja, ja hän halusi lähinnä vain vahvistaa omaa mututuntumaansa, eikä niinkään tehdä laajaa ja kattavaa tutkimusta kyseisestä aiheesta.

      Riina / Pedagogit

  3. Jäin miettimään, millainen työnjako nimikkotutkijanne ja tämän myöhemmin mukaan tulleen työparin välillä oli? Jos Nevgin rooli jäi työparin ansiosta etäisemmäks,i niin tutkittavien ja tutkijan välisen tuttuuden vaikutus tuloksiin saattoi jäädä vähäisemmäksi.

    Mikko aiemmin kyseli englannin kielisen tutkimuksen mukanaan tuomista vaikeuksista. Meidän tutkimus on myös englanniksi kirjoitettu (tutkimuksen nimi on The problem posed by exam choice on the comparability of results in the Finnish
    matriculation examination) ja meille oli kyllä välillä tosi työlästä saada aikaan ymmärrettäviä suomennoksia!

  4. Heipsis Tytti ! Kiitos kommentista ja ajatuksien herättämisestä.
    Tavatessamme viimeisen kerran tutkijaamme kysyimme häneltä tuosta työnjaosta, ja saimme selville, että Nevgi teki itse varsinaisen tutkimustyön, ja Löfström tuli mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Hänen tehtävänään oli tavallaan vain tehdä tutkimustuloksista valideja sekä vahvistaa Nevgin saamat tulokset. Hän ei esimerkiksi tiennyt henkilöiden nimiä, ja oli ns. etäisemmässä roolissa kuin itse Nevgi.

    Riina / Pedagogit

Leave a Reply to Riina Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *