Salaseura #aineisto n jäljillä…

Tutkijamme on kerännyt aineiston itse. Aineisto on kerätty vuosina 2003-2005 kolmesta Helsinkiläisestä koulusta. Tutkittavia opettajia oli neljä. Tutkija seurasi ensin opettajien luokkien toimintaa. Hän oli jokaisessa luokassa seuraamassa kahden viikon ajan. Näin hän havainnoi luokan normaalia toimintaa, jotta pystyi perehtymään aiheeseen ja löytämään varsinaisesta aineistosta tutkittavat pedagogiset hetket. Havainnoinnin jälkeen tutkija kuvasi jokaisessa luokassa useita tunteja ja jakoi ne erilaisiin hetkiin (rauhallisiin, opetukseen, varsinaisiin tutkittaviin pedagogisiin hetkiin). Videot purettiin opettajien kanssa yhdessä opettajaa haastatellen. Haastattelut äänitettiin. Varsinainen tutkimusaineisto olivat siis videot ja niihin liittyvät haastatteluiden äänitallenteet. Aineisto keskittyi opettajaan ja hänen toimintaansa. Oppilaiden toiminta videolla ei varsinaisesti ollut materiaalia.
Tutkimuskysymyksiä ilmoitetaan kaksi:
• Miten hiljainen pedagoginen tieto ilmenee opettajan toiminnassa?
• Millaisia sisältöjä luokanopettajan hiljaiseen pedagogiseen tietämiseen sisältyy?
Tutkimus on laadullinen ja kysymyslomakkeita ei ole käytetty. Haastattelutilanteessa keskityttiin videoiden avulla tutkijan määrittämiin pedagogisiin hetkiin ja opettajilta kysyttiin avoimia kysymyksiä, kuten: ”Mitä tässä tilanteessa tapahtui?”, ”Miksi päätit toimia näin?” Menetelmää kutsutaan STR -Stimulated recall interview- haastatteluksi. Kysymykset eivät kannustaneet dialogiin, eivätkä ohjailleet vastauksia. Tutkija saattoi kysyä myös tarkentavia kysymyksiä, jos ne olivat tarpeen. Havainnointia, videointia ja haastattelua varten piti hankkia tutkimuslupa Helsingin kaupungilta sekä kuvauslupa oppilaiden vanhemmilta. Tutkija myös pikahaastatteli (Initial interview) tutkittavat opettajat ennen varsinaisen tutkimuksen aloittamista.
Tällainen aineistonkeruu oli mielestämme hyvä, ellei ainoa, tapa kerätä haluttua tietoa. Opettajat eivät tutkittaessa tietäneet, mitä itseasiassa tutkittiin. Tutkittavaa aihetta ei myöskään voi tutkia suoraan kysymällä hiljaisesta tiedosta. Se ei tällä tavoin ole selvitettävissä. Videoiden avulla voidaan palata pedagogiseen hetkeen, joka toimii rajatulla alueella ja kysyä mitä siinä tilanteessa tapahtui ja mikä vaikutti päätöksentekoon tuolla hetkellä.
Tutkija oli mukana tutkittavassa todelllisuudessa, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa sekä oppilaiden että opettajien käytökseen tai toimintaa. Tutkija kertoi tunteneensä jotkin tutkittavat opettajat. Tämä saattoi vaikuttaa vuorovaikutukseen tutkimuksen aikana. Nämä seikat ovat saattaneet vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin.