Moikka!
Kurssin aikana olemme saaneet paljon kysymyksiä liittyen tuloksiin ja siihen, kuinka maahanmuuttajataustaiset ja kantasuomalaiset nuoret loppujen lopuksi eroavat toisistaan. Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantasuomalaisten erot eivät olleet kuitenkaan merkittäviä, vaan eroja esiintyy ennemminkin sukupuolten välillä. Päätimmekin tehdä teille pienen koosteen tutkimuksen keskeisimmistä ja kiinnostavimmista tuloksista.
Tutkimuksemme tuloksista ilmeni maahanmuuttajataustaisten nuorten paradoksi, jossa maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat kantasuomalaisia nuoria enemmän koulunkäyntivaikeuksia, mutta ovat silti kantasuomalaisia koulumyönteisempiä. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset pojat suhtautuvat koulunkäyntiin myönteisesti ja pitävät siitä. Yleisesti ottaen tutkitut nuoret eivät suhtaudu koulunkäyntiin erityisen myönteisesti. Aloimme pohtia, mistä maahanmuuttajataustaisten myönteisempi asenne voisi johtua ja, mietimme voisiko yhtenä syynä olla se, että maahanmuuttajataustaiset eivät välttämättä pidä koulutusta niin itsestäänselvyytenä.
Heräsikö teillä ajatuksia, mitkä muut syyt voisivat selittää tätä eroa?
Tutkimuksessa on myös vertailtu ryhmiä tavoiteorientaatioiden osalta. Tavoiteorientaatioita oli tutkimuksessa kolme: oppimisorientaatio, saavutusorientaatio ja välttämisorientaatio. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla yleisempiä olivat oppimisorientaatio ja saavutusorientaatio ja vastaavasti etenkin suomalaistaustaisilla pojilla esiintyi enemmän välttämisorientaatiota.
Yleisesti ottaen maahanmuuttajataustaiset nuoret hakeutuvat harvemmin lukiokoulutukseen, mutta sukupuolieroja tarkasteltaessa sekä maahanmuuttajataustaiset että suomalaistaustaiset tytöt hakeutuvat useammin lukioon kuin kummankin ryhmän pojat. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla peruskoulun jälkeiset odotukset näyttäytyivät sukupuolittuneemmilta kuin suomalaistaustaisilla. Maahanmuuttajataustaiset pojat olivat muita ryhmiä useammin hakeutumassa peruskoulun jälkeen ammattikouluun ja/tai työelämään.
Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa sen suhteen, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat useammin lukioon kaikkissa ryhmissä. Maahanmuuttajataustaisten lukioon suuntautuminen oli epätodennäköisempää, mikäli perheessä oli yhteishakua edeltävänä vuonna työttömyyttä ja lisäksi maahanmuuttajataustaiset arvioivat vanhempien ja sisarusten vaikutuksen toisen asteen valintaan suuremmaksi kuin kantasuomalaiset. Sekä maahanmuuttajataustaiset että kantasuomalaiset kuuntelivat toisen asteen valintoja tehdessä etenkin vanhempia ja opinto-ohjaajia. Siksi tutkijoiden toive suomalaisen opinto-ohjauksen kehittämisestä tutkimusta hyödyntäen osoittautuukin ensiarvoisen tärkeäksi.
Kuinka paljon te kuuntelitte opinto-ohjaajaanne tehdessänne toisen asteen valintoja?
Terkuin, Mamut rokkaa/ Nea, Tytti & Aino
Koulutusmyönteisyydellä ja lukio-yliopisto -putkeen hakeutumisella ei tarvitse olla yhteyttä, hassulta kuin se intuitiivisesti ehkä tuntuukin. Perheessä tai kaveripiirissä saatetaan nähdä kouluttautuminen monilla tavoin tärkeänä, mutta etenkin maahanmuuttajat saattavat havaita erinäisiä esteitä korkeakoulutuksen tiellä. Näitä esteitä voivat olla kielitaidon vajaavaisuus tai muut vaietut kulttuurisen pääoman vaatimukset. Myös rahan puute voi näyttäytyä esteenä, jos koetaan että pitää päästä nopeasti työnsyrjään. En tiedä onko korkeaa koulutusta vaativissa työpaikoissa myös koodattua vaatimusta “hyvästä suomenkielen taidosta”. Epävarmoilla työmarkkinoilla saatetaan ehkä hakeutua vähäistä puhekontaktia vaativiin ammatteihin.
Veikkaisin myös, että maahanmuuttajien myönteisempi asenne koulunkäyntiin johtuu varmaankin juuri tuosta itsestäänselvyys asiasta. Lapsethan oppivat kaiken vanhemmiltaan, myös asenteen.
Suomalaiset ovat jo monien vuosikymmenten ajan tottuneet siihen, että tässä maassa koulutus kuuluu kaikille ja on pääsääntöisesti ilmaista. Pienet lapset tietävät mitä 7-vuotiaana ja sen jälkeen tapahtuu eivätkä he osaa sitä kyseenalaistaakaan kun kaikki on edessä ja saatavilla. Sitä en osaa itsekään ajatella miltä tuntuisi jos asiaan olisi toinenkin perspektiivi.
Uskon, että monessa maahanmuuttajaperheessä on sellainen tilanne, ettei jompi kumpi vanhemmista tai ehkei kumpikaan ole saanut omassa nuoruudessaan nauttia hyvinvointivaltion olosuhteista. Tämä tehdään varmasti heidän lapsilleen hyvin selväksi ja vaikka ei tehtäisikään, niin omien vanhempien tausta on varmaan jokaisella lapsella ainakin jossain vaiheessa tiedossa.
Ei voi tietysti yleistää eikä varsinkaan olettaa, mutta minä uskon, että perheen taustalla on jokin merkitys tälläiseen koulumyönteiseen ajattelutapaan!
Pauliina/Luonnonväri
Kuten tutkimuksessa on tullut ilmi, ja Pauliina myös yllä ilmaisi, eroaa varmasti kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien suhtautuminen koulutukseen yleisesti. On kuitenkin muistettava, että maahanmuuttajalla voidaan tarkoittaa niin muusta Pohjoismaasta Suomeen muuttanutta kuin pakolaista (lähtökohdat koulutuksen suhteen heillä ovat siis aivan erilaiset). Millä tavoin maahanmuuttajuus oli tutkimuksessanne määritelty?
Kerroitte opinto-ohjaajien ja vanhempien olevan tärkeässä roolissa kouluvalintoja tehdessä. Sain itsekin aikanani tukea opinto-ohjaajalta ja äidiltäni mahdollisuuksia puntaroidessani, mutta koen heidän vaikutuksen lopullisiin päätöksiini kuitenkin melko vähäisiksi.
Anttoni / Pedagogit
Olen samaa mieltä kuin Anttoni ja Pauliina. Perhetaustalla ja aiemmilla asuinpaikoilla ja seuduilla on merkitystä. Joku on voinut muuttaa esimerkiksi Ruotsista Suomeen, jolloin erot eivät ole niin suuria. Uskon kuitenkin, että suurin osa tutkimukseenkin osallistuneista on taustaltaan hyvin erilaiselta alueelta verrattuna Suomeen, jolloin erot näkyvät selvemmin.
Itse en saanut paljoakaan apua opinto-ohjaajiltani.. tähän voi vaikuttaa se, että minulla oli muutamia vaihtoehtoja, joista valita. Opinto-ohjaajani ei ollut myöskään kovin innokas auttamaan. Tuntui, että hän teki vain pakolliset työt alta pois ja käski valita vain jonkun. olisin kaivannut enemmän apua esim. tiedonhankinnassa jne.
Kiitos hyvistä kommenteista! Tässä hieman vastauksia:
Toni: Koulumyönteisyydellä ei tarvitse olla yhteyttä lukio-opintoihin hakeutumiseen, mutta tutkimuksemme mukaan yleisesti saavutusorientoituneisuus ja koulumyönteisyys vaikuttivat ohjaavan lukiovalintaan. Tässä palataan tutkimuksessa olennaiseen ongelmaan; Miksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat niin sanotun tuplariskin piirissä, eli miksi koulumyönteisyydestä huolimatta monet jäävät ilman opiskelupaikkaa/keskeyttävät toisen asteen opiskelut?
Kulttuurisen ja taloudellisen pääoman vaatimukset varmasti vaikuttavat koulutusvalintoihin, ja asiaa on tutkittu paljon. Artikkelissamme esimerkiksi mainitaan, että syitä eroihin suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden siirtymissä on selitetty esimerkiksi selitetty “epäonnistuneella yhteishaulla, lisäopetuksen (ns. kymppiluokka) vierastamisella ja opintojen aloittamisella muita matalammalla peruskoulun aikaisella koulumenestyksellä tai heikommilla opiskeluvalmiuksilla (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015, 56; ks. myös Karppinen 2007, 128; Walther & al. 2015). Samoin puutteelliset suomen kielen taidot saattavat olla sekä koulumenestyksen että keskeyttämisen taustalla (Karppinen 2008; Sinkkonen & al. 2009).” Kielitaidolla on suuri vaikutus myös myöhemmin, ja esimerkiksi tästä voi lukea korkeakoulutettujen työttömyydestä kielitaidon puutteen takia: https://yle.fi/uutiset/3-8510717. Asiaa on tarkasteltu myös peruskoulun arviointikäytäntöjä tarkastelemalla.
Pauliina: Kulttuurinen ero suhtautumisessa koulutukseen ja sen itsestäänselvyytenä pitäminen on erinomainen pointti, jonka varmasti monet meistä voivat tunnistaa itsekin. Näkisin itse tämän vaikuttavan juurikin asenteisiin eli esimerkiksi koulumyönteisyyteen, kun taas artikkelissa mainitaan lopulliseen lukioon hakeutumisen riippuvan molempien ryhmien kohdalla vanhempien koulutustaustasta. Ehkä juuri tästä syystä erotuksena suomalaistaustaisiin nuoriin maahanmuuttajataustaisia nuoria myös yhdisti erityisesti vanhempien ja sisarusten suurempi vaikutus toisen asteen valintoihin.
Anttoni: Maahanmuuttajat on tutkimuksessamme määritelty maahanmuuttajataustaisia maahanmuuttajanuorina tai kansainvälisten parisuhteiden lapsina, jotka ovat joko itse syntyneet ulkomailla tai joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla. Ja tähän tosissaan kuuluvat kaikkialta tulevat maahanmuuttajat, jolloin kulttuurillisia yleistyksiä on haastavaa ja tavallaan vaarallistakin tehdä. Olemme käsitelleet maahanmuuttajien määrittelyä muissa blogipostauksissamme.
Tutkimuksemme on vahvasti kokemusperäinen. Olen iloinen kuullessani esimerkiksi teidän Anne ja Anttoni kokemuksistanne. Muistan itse yläasteen opinto-ohjauksestani vain vähän, sillä olin päättänyt mennä lukioon jo aiemmin. Sen sijaan lukiossa sain mielestäni liian vähän yliopisto-opintoihin tähtäävää opintojenohjausta, ja keskityimme enemmän koulun keskiarvojen takia amk-opintoihin. Näin päädyin itsekin amkiin.
T. Jutta/Mamut rokkaa