YO!
Lähdimme tarkastelemaan ensimmäisessä oppimistehtävässä lööppiämme “Pelkkä koulutus ei riitä tekemään yliopisto-opettajasta pedagogia”. Tutkimuskysymyksemme: Onko yliopistossa opettavan pedagogisella koulutustaustalla merkitystä opiskelijoiden oppimistuloksiin ja kokemukseen omasta oppimisestaan? Voidaanko opettajalla havaita muita onnistunutta opetusta tukevia taustatekijöitä kuin pedagoginen koulutus?
Ajattelimme toteuttaa tutkimuksemme lähettämällä ensin kyselylomakkeen vapaaehtoisille yliopisto-opettajille, joilla on erilaiset pedagogiset taustat. Seuraavaksi kyselisimme opiskelijoilta heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan opetuksesta ja omasta oppimisestaan kyseisten opettajien kursseilla. Kurssien päätyttyä keräisimme vielä opiskelijoiden kurssiarvosanat, jotka yhdistäisimme opiskelijanumeroiden avulla kyselyn tuloksiin.
Toisessa oppimistehtävässä saimme vihdoinkin käsiimme nimikkotutkijamme Anne Nevgin sekä Erika Löfströmin tutkimusartikkelin The development of academics’ teacher identity: Enhancing reflection and task perception through a university teacher development programme.
Yllätyimme, kuinka erilainen oli nimikkotutkijamme lähestyminen tutkimukseen, kuin meillä. Merkittävimmät erot olivat tutkimusmenetelmässä, otoskoossa ja kohdejoukossa. Tutkimuksessa käytettiin narratiivista tutkimusmenetelmää, eli tutkimuksen kohteena olivat opettajien omat kokemukset opetuksestaan ja sen kehittymisestä yliopistopedagogisten opintojen aikana. Tutkimusmenetelmän myötä otoskoko oli pieni; vain yksitoista opettajaa, kun meidän tutkimussuunnitelmassamme olisimme tutkineet suurempaa joukkoa opettajia ja lisäksi myös heidän opiskelijoitaan.
Tapasimme nimikkotutkijamme Anne Nevgin perjantaina 22.9. Sattumalta huomasimme, että Helsingin Sanomiin oli samana aamuna kirjoitettu aiheeseen liittyvä artikkeli. Tapaaminen sujui hymyssä suin ja saimme jopa makesia. Koska artikkelimme on englannin kielinen, oli aiheen käsittely ajoittain vaikeaa. Joidenkin termien kääntäminen on tutkijallekin haastavaa, koska suomen kieli ei välttämättä mahdollista sitä. Äänitimme keskustelun tutkijan luvalla, jotta voimme tarvittaessa palata haastatteluun.
Anne Nevgillä on pitkä historia yliopistopedagogiikan parissa. Hän havaitsi opettajia ohjatessaan, että yliopiston pedagogiset opinnot eivät tukeneet kaikkien opettajuuden kehitystä, ja halusi lähteä selvittämään mahdollisia syitä. Tutkimuksen edetessä materiaalista nousi esille reflektion vaikutus kehitykseen. Tärkein löydös oli neljä erilaista opettajan identiteettityyppiä, joiden erot olivat reflektion käyttämisessä ja suhtautumisessa opetukseen.
Tutkimuksessa esitetyssä jatkotutkimusideassa on monia yhtäläisyyksiä ryhmämme ensimmäisen oppimistehtävän tutkimussunnitelman kanssa. Vaikka alku tuntui kovin hapuilevalta, löysimme kuitenkin jotain hyvin olennaista.
Helsingin Sanomien juttu aiheeseemme liittyen.
To be continued… PEDAGOGIT
