Heippa!
Tässä olisi meidän aineistoomme pohjautuva pohdinta Hanna Posti-Ahokkaan tutkimuksesta ‘Get out!’.
Aineisto on hankittu Helsingin yliopistossa Hanna Posti-Ahokkaan pitämällä opettajaopiskelijoille suunnatulla monikulttuurisuuskurssilla opiskelijoiden kirjoittamien oppimispäiväkirjojen pohjalta. Oppimispäiväkirjat ovat tyyliltään kerronnallisia tekstejä.
Luennoitsija/tutkija keräsi aineistot itse ja kohderyhmä koostui 22 opiskelijasta, jotka läpäisivät kurssin lukukaudella 2013-2014. Posti-Ahokkaan alkuperäinen ajatus ei ollut toteuttaa tutkimusta kurssilla, mutta huomasi oivallisen tilaisuuden tutkimuksen kohteelle. Tämän seurauksena hän pyysi oppilailta lupaa käyttää oppimispäiväkirjoja tutkimustarkoituksiin
Opiskelijoista 12 olivat suomalaisia Helsingin yliopiston kotitalouden kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoita ja 10 opiskelijaa olivat vaihto-oppilaita viidestä eri Euroopan maasta; Espanjasta, Saksasta, Kreikasta, Itävallasta ja Romaniasta. Vaihto-oppilaat olivat kaikki alemman korkeakoulututkinnon suorittajia.
Tutkimusaineisto koostui opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista. Heille ei annettu etukäteen tarkkoja ohjeita oppimispäiväkirjan pituudesta tai kulttuurisukelluksien luonteesta, minkä vuoksi päiväkirjat olivat hyvin monipuolisia.
Kulttuurisukelluksia koskeva aineisto oli poimittu suoraan oppimispäiväkirjoista ja järjestetty numerojärjestykseen. Aineistosta löytyi yhteensä 73 sukellusta, mutta tutkimuksen ollessa laadullinen, aineistoa ei tarvinnut olla suurempaa määrää.
Tutkijat keskustelivat ja analysoivat aineistoa yhteistyössä. Analyysissä keskityttiin opiskelijoiden kokemuksiin kulttuurien välisestä oppimisesta, joita stimuloitiin niiden luokkaympäristön ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kautta. Keskustelujen pohjalta yhdistettiin ja hahmoteltiin analyysin avainteemat. Ensin luokiteltiin ja analysoitiin opiskelijoiden kuvauksia paikoista ja heidän erilaisia lähestymistapoja kulttuurienväliseen oppimiseen. Analyysin tarkentamiseksi kulttuurisukellukset jaettiin neljään eri kategoriaan joita olivat julkinen, koti, media ja koulu.
Aineistoon on suhtauduttava kriittisesti sen tulkinnanvaraisuuden takia. Täytyy ottaa myös huomioon aineiston mahdollinen suppeus ja yksinkertaisuus ohjeiden ollessa melko vapaamuotoisia. Toisaalta on otettava huomioon myös se, että aineisto on voinut olla vaikeatulkintaista (pitkä, rönsyilevä, lyhyt, yksinkertainen). Tutkimuksen ollessa englanninkielinen, suomenkielisten oppimispäiväkirjojen kääntäminen englanniksi saattoi tuottaa myös haasteita niiden luontevuuden säilymisen kannalta. Onko opiskelijoiden tunteet ja ajatukset saavutettu analyysissa? Olisiko ollut tarpeellista olla joku lomake tms oppimispäiväkirjan ohella?
Tutkimuksella haluttiin selvittää voivatko kulttuurilliset sukellukset tukea oppimista ja miten sukellukset voivat tukea kriittistä reflektointia? Käytännössä tämä tarkoittaa uudenlaisen opetustyylin sisällyttämistä opiskeluun ja opettamiseen. Tästä kritiikkinä syntyy informaalin, luokan ulkopuolella tapahtuvan, opiskelun lisäämistä formaaliin ympäristöön. Ei riitä siis että käydään tekemässä harjoituksia/sukelluksia vaan se täytyy pystyä teoretisoimaan luennolla esimerkiksi keskustelujen pohjalta.
Jatkotutkimus aiheesta olisi hyödyllistä.
Terkuin Seikkailijat
