Menestyksen hinta heittää hyvästit

Kohti tutkivaa työtapaa -kurssi on tullut päätökseensä. Takana on useamman kuukauden tiivis yhteistyö ennalta tuntemattomien opiskelukavereiden kanssa. Meistä on tullut yhteenhioutunut porukka. Samalla kun olemme päässeet sisään tutkimuksen maailmaan, olemme oppineet toimimaan tehokkaasti ryhmänä. Meillä on ollut yhdessä hauskaa, eikä opiskelu ole tuntunut aina työnteolta. Onneksemme tutkijamme Heta Tuominen osoittautui erittäin mukavaksi, helposti lähestyttäväksi ja maanläheiseksi, eikä vastannut mielikuvaamme vaikeaselkoisesta tieteellisiä käsitteitä viljelevästä yliopistotutkijasta omassa kammiossaan. Kurssin parasta antia on ollut hieno porukka, jonka kanssa olemme selättäneet vaikeimmatkin haasteet. Kiitos kaikille kurssitovereille!

Toivomme kaikille oppimisorientoituneita opintoja tuleville vuosille!

Menestyksen hinta

Mitä opimme?

Näin tutkijatentin jälkitunnelmissa rupesimme pohtimaan, mitä oikeastaan opimme koko kurssin aikana. Uutta tietoa on tullut paljon tutkimuksen tekemisestä ylipäänsä sekä meille valikoituneesta aiheesta. Päädyimme siihen, että osaa opitusta on kuitenkin vaikea pukea sanoiksi, sillä olemme kurssin aikana varmasti oppineet asioita, jotka tulevat konkretisoitumaan vasta tulevaisuudessa.

Ensimmäisenä mieleen tuli kuitenkin se, mitä opimme nimikkotutkimuksestamme. Syvennyimme viimeisen kahden kuukauden aikana tavoiteorientaatioteoriaan syvemmin, kuin tavallisesti kursseilla pääsisi teoreettisiin näkökulmiin syventymään. Kurssin aikana luettujen artikkelien ja kurssikirjallisuuden myötä tieteellisten tekstien lukeminen harjaantui, mitä pidämme erittäin hyödyllisenä näin opintojen alkuvaiheessa.  Syvällinen perehtyminen tutkimukseen opetti meille myös paljon tutkimuksen tekemisestä ja sen analysoimisesta sekä opimme useita uusia tieteellisiä termejä. Opimme esimerkiksi kuinka paljon vaivannäköä aineiston kerääminen voi vaatia, etenkin pitkittäistutkimuksen kohdalla.

Kurssilla pääsi näkemään ja kuulemaan myös tutkijan työstä ja sen monipuolisuudesta. Opiskelija kohtaa tutkijan useimmiten luennoitsijana kursseilla kuulematta sen laajemmin tutkijan työstä, vaikka opettaminen on vain pieni osa heidän tehtävistään. Yksi tämän kurssin hyvistä puolista olikin se, että kynnys ottaa tutkijoihin yhteyttä madaltuu.

Alussa ryhmätyöskentely isossa ryhmässä tuntui jännittävältä; jokainen taisi pohtia tahollaan tuleeko työ jakautumaan tasaisesti, miten ryhmädynamiikka toimii, menevätkö näkemykset asioista yhteen ja niin edelleen. Kymmenen hengen ryhmämme koostuu eri ikäisistä, eri opintosuunnista ja opinnoissaan eri vaiheissa olevista opiskelijoista, eikä ryhmätyöskentelyn ja aikataulujen yhteensovittaminen ollut tietenkään itsestäänselvyys. Huomasimme kuitenkin pian kurssin lähdettyä käyntiin ryhmämme toimivan hyvin yhteen. Aihe oli kaikille mieluisa ja jokainen otti meille osoitetuista tehtävistä tasaisesti vastuuta. Yhteisen keskustelun kautta saimme helposti muodostettua yhtenevän näkemyksen kunkin oppimistehtävän kohdalla ja yhteistyö helpottui entisestään loppua kohden. Tutkijatenttikin sujui luontevasti hyvään aiempaan ryhmätyöskentelyyn pohjautuen.

Mikä teidän mielestänne oli kurssin suurin anti?

Tsemppiä loppuviikkoon ja haleja ja pusuja ja kaikkea hyvää tasapuolisesti jokaiselle <3

xoxoxoxo,

Menestyksen hinta

Menestyksen hinnan fiiliksiä tutkijatentistä

Etukäteen hieman jännitimme tulevaa tutkijatenttiä. Olimme viimeisiä ja pahin jännitys kerkesi laukeamaan muita seuratessa. Valmistauduimme tenttiimme muutamalla ydinkysymyksellä. Kysymyksemme koskivat validiteettiä, reliabiliteettiä, yleistettävyyttä ja tulosten siirrettävyyttä. Luotimme pääkysymysten avaavan laajempaa keskustelua aiheista.

Tutkijamme Heta Tuominen laukaisi viimeisimmätkin jännityksen rippeet toteamalla, että häntäkin jännittää. Heta teki keskustelusta sujuvaa ja helppoa, joten aika kului nopeasti. Tutkimuksemme on ollut helposti lähestyttävä ja looginen, joten kyseenalaistavien kysymysten keksiminen oli vaikeaa, emmekä kokeneet sitä tarkoituksenmukaisena. Halusimme tuoda kysymyksillämme esille sitä, että olemme tutustuneet hyvin aineistoon ja ymmärtäneet sen pääpiirteet. Meille jäikin tentistä positiivinen olo ja saimme kaikkiin kysymyksiimme kattavat vastaukset.

Tutkijatentti kokemuksena oli kaikille uusi. Esiintymistaidot ja julkisesti puhuminen on vaivihkaa kurssin edetessä muuttuneet luontevimmiksi. Alun pelottavasta möröstä tulikin siis kurssin kohokohta!

Millaiset fiilikset teille jäi  tutkijatentistä?

-Menestyksen hinta

Menestyksen hinta pohtimassa aineistoa

Heippa kaikki!

Materiaalimme “Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet” (Katriina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi, 2017) kirjan artikkeli “Tavoiteorientaatiot, oppiminen ja hyvinvointi” (Heta Tuominen, Antti-Tuomas Pulkka, Anna Tapola, Markku Niemivirta) käsittelee tavoiteorientaatioteorian avulla koulumenestyksen ja motivaation laadun vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Pohjaamme aineistoanalyysimme kuitenkin nimikkotutkijamme Heta Tuomisen samaa aihetta käsittelevään väitöskirjaan “Student motivation and well-being” (2012). Heta Tuominen on ollut mukana tutkimuksen aineiston keräämisessä jo kyselylomakkeen laadinnasta alkaen, ja hänellä olikin paljon tietoa koko tutkimusprosessista aivan alkuvaiheista lähtien. Oli mielenkiintoista kuulla kyselytutkimuksen materiaalin keräämisen työteliäisyydestä, sillä aineisto kerättiin paperisena ja jokainen vastaus kirjattiin tilastoihin erikseen.

Aineisto on hankittu vuonna 2003 Kuopiossa kyselytutkimuksella. Kohderyhmänä oli kaikki Kuopion 9. luokkalaiset sekä lukion 2. luokkalaiset, yhteensä 1321 koehenkilöä. Aineisto kerättiin Kuopiosta nimikkotutkijamme Heta Tuomisen gradun myötä luomiensa kontaktien kautta. Aineistolla pyritään vastaamaan neljään tutkimuskysymykseen, jotka olemme vapaasti suomentaneet seuraavaan muotoon:

  1. Mitä tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa oppilaiden siirtyessä toisen asteen tutkintoon?
  2. Kuinka pysyviä tavoiteorientaatioprofiilit ovat ja kuinka ne muuttuvat opintoihin liittyvän siirtymän aikana?
  3. Kuinka eri tavoiteorientaatioprofiilin omaavat oppilaat eroavat suhteessa akateemiseen hyvinvointiin (esim. koulun arvostus, loppuunpalaminen, sitoutuminen koulutyöhön, sekä tyytyväisyys koulutuksen valintaan)
  4. Kuinka tavoiteorientaatioprofiilin muutokset ovat suhteessa muutoksiin akateemisessa hyvinvoinnissa?

Tutkimuksen aineisto koostuu kyselytutkimukseen saaduista vastauksista. Aineisto on osa Finnish Educational Transitions Studies (FinEdu) tutkimusprojektia, joka on Jyväskylän yliopiston ja yhden Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin (Advanced Studies) yhteistyöprojekti. Kyseinen projekti on edelleen käynnissä, ja vielä näin 14 vuoden jälkeenkin seurataan ensimmäisiä tutkimukseen osallistuneita.

Tutkimuksemme kysely sisältää väittämiä ja kysymyksiä liittyen esimerkiksi koulutyöhön, minäpystyvyyteen, hyvinvointiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Emme liitä tähän mukaan sen tarkempia esimerkkejä Hetan pyynnöstä. Tärkeää kyselytutkimuksessa on kyselyn kysymyksien osuvuus ja kontrollikysymykset, joilla varmistetaan vastaajan vastauksien johdonmukaisuutta ja luotettavuutta. Tutkimuksessa on käytetty henkilösuuntautunutta lähestymistapaa. Koehenkilöt on ryhmitelty motivaation perusteella erilaisiin ryhmiin, ja näin voidaan tutkia ryhmien välisiä eroja esimerkiksi koulumenestyksessä.

Pohdimme, onko Kuopio ainoana tutkimuskaupunkina tarpeeksi laaja otos tuomaan riittävän luotettavan tutkimustuloksen. Kysyimme asiasta Tuomiselta, joka osasi kertoa, että Kuopio tutkimusotoksena riittää. Samanlaisia tuloksia saadaan nimittäin paikkakunnasta riippumatta. Aineisto oli laaja ja selkeä. Monen muun kurssilla kuulemamme esityksen perusteella Tuomisen tutkimus ja sen tulokset ovat helposti ymmärrettäviä. Hankitulla aineistolla on päästy tutkittavaan ilmiöön käsiksi mielestämme hyvin, sillä sen avulla on pystytty löytämään selkeitä eroja ryhmien välillä niin koulumenestyksessä kuin hyvinvoinnissakin. Toisaalta kyselytutkimuksella pystytään selvittämään vain asioita, jotka tutkija jo tietää: hän määrittelee kysymykset oman ennakkotietonsa ja oletustensa perusteella. Tämän takia esimerkiksi havainnointi luokissa olisi mielestämme voinut täydentää aineistoa.

Pohdiskellen,

Menestyksen hinta

Motivaation laatua määrittämässä

Heippa toverit!

Tapasimme tutkijamme Heta Tuomisen viime viikolla ja pääsimme tarkemmin käsiksi paljon tunteita ryhmässämme herättäneeseen aiheeseen. Ajattelimme avata teille tutkimuksemme keskeisimpiä termejä, jotta teidän olisi helpompi seurata matkaamme. Sen jälkeen pohdimme  muutamia teemoja termeihin liittyen.

Keskeinen termi tutkimuksessamme on tavoiteorientaatiot, joita käytetään  apuna nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tutkimisessa. Tavoiteorientaatioilla kuvataan opiskelijan henkilökohtaisen motivaation laatua ja sitä, mihin opiskelija oppimisessaan pyrkii. Erilaisia tavoiteorientaatioita voidaan tunnistaa  viisi kappaletta:

  1. Oppimisorientaatio: pyrkimys oppia uutta ja kehittyä
  2. Saavutusorientaatio: pyrkimys menestyä ja saada tuloksia.
  3. Suoritus-lähestymisorientaatio: pyrkimys pärjätä muita paremmin ja näyttää kyvykkäältä muiden silmissä
  4. Suoritus-välttämisorientaatio: pyrkimys välttää vaikutelmaa kyvyttömyydestä muiden silmissä
  5. Välttämisorientaatio: pyrkimys vältellä vaivannäköä ja ponnistelua

Mielenkiintoista tavoiteorientaatioihin tutustumisessa oli pohtia, minkälaisia oppijoita itse olemme ja kuinka motivaatio vaihtelee tilanteesta ja opiskeltavan asian sisällöstä riippuen. Heta kertoikin meille, että monia orientaatioita voi esiintyä myös yhtä aikaa. Yllättävää kuitenkin oli se, kuinka tavoiteorientaatiot ovat suhteellisen pysyviä ja harvoin vaihtelevat ääripäästä toiseen. Jäimmekin Hetan kanssa pohtimaan, mitkä tekijät vaikuttavat orientaatioiden muodostumiseen.  Emme saaneet tyhjentävää vastausta kysymykseemme, mutta uskomme tavoiteorientaation syntyvän monen tekijän summana. Persoonallisuus on varmasti yksi tekijä, mutta hyvin tärkeä rooli on myös ulkoisilla tekijöillä, kuten sosiaalisilla suhteilla.

Hetan mukaan koulun alkaessa ekaluokkalaiset tulevat innoissaan kouluun oppimaan.  Shokeeraavaa oli mielestämme se, kuinka nopeasti tämä oppimisinto monilla laantuu ja muuttuu suoritushakuisemmaksi tai jopa oppimisen välttelemiseksi. Tavoiteorientaatiot alkavat siis muodostua jo hyvin nuorella iällä oppilaiden huomatessa, että heitä arvioidaan ja vertaillaan keskenään. Tästä voimmekin päätellä, että orientaatiot syntyvät hyvin paljon ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta, esimerkiksi opettajien suhtautumisesta oppilaiden väliseen kilpailuun.

Tunnistatko itsesi jostakin tavoiteorientaatiosta? Oletko huomannut muutoksia orientoitumisessasi erilaisissa oppimistilanteissa tai eri elämänvaiheissa?

Oppimisen iloa kaikille toivottaa,

Menestyksen hinta

Ps. Tutustu innostavan Hetan ajatuksiin opiskelumotivaatiosta ja hyvinvoinnista: https://youtu.be/5tBIabVgudc