Luovan yhteisön lopputunnelmia

Nyt kun kurssin loppu häämöttää, päätimme kirjoittaa vielä jäähyväispostauksen, jossa kokoamme mietteitämme kurssista.

Tutkijatenttimme oli poikkeuksellisesti jo viime viikolla ja hetken sulateltuamme tenttiä ja koko opintojaksoa tunnemme olomme helpottuneeksi ja onnelliseksi. Ennen tenttiä olimme hieman pelokkaita ja epävarmoja siitä, mitä tulisi tapahtumaan. Itse tentin alkaessa olo helpottui ja kaikki meni nopeammin kuin kuvittelimmekaan. Tunnelma oli rento ja myös tutkijamme, Pirita Seitamaa-Hakkarainen, vaikutti viihtyvän. Silti pystyimme haastamaan Piritaa, emmekä päästäneet häntä helpolla. Tentin jälkeen Pirita myös toivoi, että lähettäisimme kysymyksemme hänelle ja Tellervo Härkille, joka väittelee aiheesta keväällä. Pirita uskoo kysymysten olevan hyödyksi väitöstilaisuuteen valmistautumisessa, mistä olemme ylpeitä. Kurssin alussa emme olisi uskoneet onnistuvamme haastamaan tutkijaa niin sujuvasti.

Videoposterin (vlogi) rinnalla tutkijatentti oli ehdottomasti kurssin kohokohta. Kiitokset siitä tutkijallemme Piritalle. Olisimme voineet jatkaa keskustelua vielä ainakin toiset puoli tuntia. Ajanpuutteesta huolimatta saimme useimpiin kysymyksiimme vastauksen. Tutkijatenttimme päättyi Piritan luovuutta mittaavan sana-assosiaation jälkeiseen naurunremakkaan.

Kaiken kaikkiaan kurssi oli tunteita herättävä kokemus. Sen edetessä ryhmämme hitsautui yhteen ja yhteistyömme parani. Nyt voimme hyvällä omallatunnolla kutsua ryhmäämme #Luovaksi yhteisöksi.

Kiitos kaikille blogimme lukijoille, ja hyvää joulun odotusta!

Tsemppiä opintoihin 🙂

terveisin LUOVA YHTEISÖ

Luova yhteisö – Tiukkaa faktaa #aineisto ’sta

Moikkamoi,

 

täällä Luova yhteisö! Kiitokset vielä kaikille, jotka tulivat seuraamaan ensimmäisen vlogimme julkaisua. Valitettavasti kaikkia oppimistehtäviä emme voi tehdä videon muodossa, joten tässä olisi nyt tarjolla harvinaisen faktapitoista tekstiä nimikkotutkimuksemme yksityiskohdista.

Tutkimuksemme, Line by line, part by part: collaborative sketching for designing (2016), aineisto hankittiin videoimalla Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoiden ryhmätyöskentelyä, ja ryhmätilanteissa tuotettuja 2D-piirroksia. Tutkimukseen valittiin kaksitoista 20-48-vuotiasta opiskelijaa 36 opiskelijan joukosta. Valintaan vaikuttivat opiskelijoiden oma halukkuus ja mahdollisuudet osallistua ompelutekniikan kurssille. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella 3D-tekstiilipalapeli näkövammaisille lapsille. Luonnosteluprosessin ja palapelien valmistumisen jälkeen videoita ja tuotoksia analysoitiin. Tutkimusaineiston keruuajankohta ei tule esille raportissa, mutta aiomme selvittää sen nimikkotutkijaltamme, Pirita Seitamaa-Hakkaraiselta.

kuva 1: tehtävänanto

Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta kolmen tunnin mittaisesta videosta, jotka on kuvattu suunnitteluistuntojen aikana, sekä neljän ja puolen tunnin ryhmähaastatteluvideosta ja 26 tuntia kestävästä 3D-palapelin työstämisvaiheen videosta. Tutkimusaineistona käytettiin videoaineiston lisäksi opiskelijoiden laatimia kymmenen kysymyksen listoja siitä, miten 3D-palapeli tulisi suunnitella näkövammaisille lapsille. Tutkimuksessa analysoitiin myös opiskelijoiden tekemien palapelien luonnostelmia ja ajatuskarttoja rajoitteista, jotka mahdollisesti ilmenevät suunnitteluprosessissa.

Tutkimuksessamme halutaan selvittää, kuinka yhteistyössä tehtyä luonnostelua (collaborative sketching) hyödynnetään suunnitteluprosessissa. Tutkimuskysymyksiä on kolme:

1) Kuinka yhteistyössä tehty/ kollaboratiivinen työskentely näkyy luonnostelussa?

2) Kuinka yhteistyössä toteutetun/ kollaboratiivisen luonnostelun jaksot vaikuttavat suunnitteluun?

3) Minkälaiset luonnostelun yhteistyöjaksot (collaborative sequence) edistävät suunnittelua?

Tutkimusasetelmassa oli kolme istuntoa, joista jokaisessa annettiin uusi tehtävä (Kuva 1). Jokaisen koeryhmän kaikki kolme istuntoa videoitiin sekä ylhäällä (kuva 2) että sivussa (kuva 3) olevilla kameroilla. Ryhmien jäsenet oli merkattu erivärisillä rannekkeilla (kuvat 2 ja 3) tunnistamisen ja materiaalin analysoinnin helpottamiseksi. Tämän lisäksi kaikki ryhmien tuottamat dokumentit kerättiin yhteen ja jälkeenpäin tehdyt ryhmien haastattelut videoitiin.

Kuva 2: yläkamera
kuva 3: sivukamera

Kuvat: Line by line, part by part: collaborative sketching for designing (2016, Tellervo Härkki, Kai Hakkarainen ja Pirita Seitamaa-Hakkarainen) https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10798-016-9379-7 (17.10.2017)

Luova yhteisö/ Sara ja Saga

Luovuus?

Mitä luovuus on? Mikä on luovuuden oikea määritelmä? Vai onko sitä edes olemassa?

Tutkimuksemme perustuu luovuuden ympärille, minkä vuoksi olemme alusta alkaen miettineet termille määritelmää. Jo ensimmäisessä tutkijatapaamisessa kysyimme nimikkotutkijaltamme Pirita Seitamaa-Hakkaraiselta, mitä luovuus oikeastaan on. Edes hän ei osannut antaa meille vastausta ulkomuistista.

 

Viikkoa myöhemmin Seitamaa-Hakkarainen lähetti meille määritelmän, jota hän käyttää omassa työssään. Luovuus on: “ — kyky tuottaa uusia, yllättäviä ja arvokkaita ideoita tai artefakteja. Uskon Robert Sternbergin ja Todd Lubartin vuonna 1999 esittämää määritelmään, jonka mukaan ‘Luovuus on kyky tuottaa työ, joka on sekä uusi (omaperäinen, odottamaton) että soveltuva (käytännöllinen, toimiva).’ Luovuus ei ole yksilön mielensisäinen ilmiö, vaan se sisältää merkittävän kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Uudet ideat eivät synny tyhjästä. Luovuudessa vanha sulautuu uuteen ja luovuutta on myös siinä, että edistetään muiden aiemmin kehittämiä ajatuksia. Mitään yksiselitteistä, kaikkien hyväksymään määritelmää luovuudelle ei vielä ole syntynyt.”

 

Määritelmä on mielestämme osuva ja kattava. Siitä huolimatta, näin opintojemme alkuvaiheessa luovuustutkimus aiheena tuntuu aivan liian monimutkaiselta. Esimerkiksi luovuuden mittaaminen tuntuu abstraktille. Olemme kuitenkin avoimia uusille ajatuksille ja odotamme innolla tulevaa.

 

  1. PS. Huomenna julkaistaan meidän ensimmäinen vlogi, joten tulkaa kaikki katsomaan!!

 

Mari, Peppi, Sanna ja Saga/Luova yhteisö