Author: Sanni S S Malander

Pyysimme nimikkotutkijaltamme Mira Kalalahdelta nähtäväksi kyselylomakkeen, jota hän on käyttänyt “Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat”-tutkimuksessaan.
Kalalahti pystyi kuitenkin antamaan kyselylomakkeesta vain pienen osan, sillä lomakkeessa on käytetty mittareita, joita niiden alkuperäiset kehittäjät eivät ole vielä julkaisseet kokonaan.

Kyselylomakkeen aihealueet ja muutamia esimerkkejä kysymyksistä:

Koulutus ja työelämä:
Mitä ajattelet tällä hetkellä tekeväsi ysiluokan jälkeen?
Mitä työtä haluaisit tehdä aikuisena?

Koulunkäynti ja kouluhyvinvointi:
Pidätkö koulunkäynnistä tällä hetkellä?
Millaiseksi olet kokenut koulutyöhön liittyvän työmääräsi tämän vuoden aikana?

Sinä ja perhe:
Ovatko vanhempasi tai huoltajasi olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työttöminä tai lomautettuina?
Missä sinä ja vanhempasi ovat syntyneet?

Vapaa-ajanvietto ja elämän sujuminen:
Miten parhaat ystäväsi (2-3 parasta kaveriasi) suhtautuvat hyvään koulumenestykseen kuten arvosanoihin?
Kuinka tyytyväinen olet elämääsi kaiken kaikkiaan tällä hetkellä?

Näihin esimerkkikysymyksiin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot lukuunottamatta “Mitä työtä haluaisit tehdä aikuisena”-kohtaa.

Kyselylomakkeessa kysyttiin myös kenen kanssa vastaaja viettää vapaa-aikaansa; maahanmuuttajataustaisten vai suomalaistaustaisten nuorten kanssa, vai kuuluko kaveriporukkaan sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaistaustaisia nuoria. Huomasimme, että ystävien taustan tai koulumyönteisyyden merkitystä oppilaan koulutusvalintoihin ei kuitenkaan ole otettu huomioon kyselytutkimuksen tuloksissa, vaikka niitä oli mitattu useammassa kysymyksessä.

Terkuin,
Mamut Rokkaa

Nimikkotutkimuksestamme innostuneena halusimme syventyä lisää
maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumiseen.
Päätimme lukea Najat Ouakrim-Soivion ja Risto Hietalan tutkimusartikkelin “Toteutuuko maahanmuuttajataustaisten oppijoiden sivistyksellinen yhdenvertaisuus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?” (Kasvatus & Aika 4/2016)

Nimikkotutkijamme Mira Kalalahden tutkimus keskittyy maahanmuuttajanuorten toisen asteen koulutusvalintoihin ja siihen, miten heidän koulutussiirtymiään voitaisiin tukea. Ouakrim-Soivion ja Hietalan artikkelissa käsiteltiin tasa-arvon toteutumista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä sitä, miten koulut kykenevät vastaamaan maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tarpeisiin.

Ouakrim-Soivion ja Hietalan artikkelissa kerrotaan, että Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä on kahdeksankertaistunut vuosien 1990 ja 2012 välillä. Tutkimuksia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumisesta on tehty vähän, joten heidän tutkimuksensa sekä meidän nimikkotutkimuksemme ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia.

Maahanmuuttajien ryhmittely on puhututtanut meitä kurssin aikana moneen otteeseen.
Ouakrim-Soivion ja Hietalan artikkelissa mainittiin, että maahanmuuttajataustaiset oppijat esimerkiksi edustavat erilaisia kulttuureita ja puhuvat eri kieliä.
Myös Kalalahden tutkimuksessa on huomioitu, että mitään yhtenäistä ryhmää ei todellisuudessa ole. Maahanmuuttajataustaisia nuoria käsitellään tutkimuksessa kuitenkin yhtenä ryhmänä, jotta voitaisiin tarkastella löytyykö ryhmästä yhdistäviä tekijöitä.

Terkuin,
Mamut Rokkaa