Tutkimuksen aineistona on käytetty kaikkia peruskoulussa käytössä olleita opetussuunnitelmien perusteita vuosilta 1970-2014. Tarkemmin katsottuna tutkimuksessa on eritelty ja vertailtu kahta aikakautta 1970-1980 (POPS 1970 ja 1985) ja 1990-2010 (POPS 1994, 2004 ja 2014). Opetussuunnitelmat ovat kaikille julkisia dokumentteja, joten niiden hankintaan sekä analysoitiin ei liity lupakysymyksiä. Opetussuunnitelma aineistona on itsessään poliittisesti hyväksytty ja sen analysointiin ei liity eettisiä ongelmia.
Opetussuunnitelmat koostuvat hallinnollisista asiakirjoista, joissa määritellään opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetukseen käytettävä aika ja työtavat sekä oppimisen arviointi. Ne tiivistävät myös koulutuksen yhteiskunnalliset päämäärät ja oletukset lasten, nuorten ja aikuisten tarvitsemista tiedoista, taidoista ja asenteista. Aineistoa on helppo lähteä tutkimaan, sillä keskitytään vain opetussuunnitelmien perusteisiin.
Tutkimusaineiston perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Miten ylikansalliset ohjauksen diskurssit ovat muokanneet peruskoulun opintosuunnitelmien perusteissa rakentuvia suomalaisia opinto-ohjauksen rationaliteetteja?
- Miten opinto-ohjauksen suomalaiset rationaliteetit rakentuvat moraalisesti, epistemologisesti ja idiomaattisesti opetussuunnitelman perusteissa?
Lähestymistapa korostaa kontekstin (peruskoulu) ja ajallisuuden (suomalaisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan periodisointi) merkitystä.
Tutkimusaineistoa on analysoitu hyödyntäen diskursiivista luentaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistoa on luettu kielellisesti rakentuneina, historiallisesti, sosiaalisesti ja institutionaalisesti muuttuvina ja vaihtelevina tapoina määritellä tietoa ja totuuksia. Diskursiivinen luenta koostuu kolmesta osasta:
- Aineiston pilkkominen, luokittelu, jäsentäminen ja järjestäminen
- Aineiston käsitteellistäminenja tulkinta
- Aineiston luenta ja tulkintaideoiden haku
Opintosuunnitelmissa oli melko niukasti tietoa opinto-ohjauksen osalta, mikä on osittain hankaloittanut tutkimuksen tekemistä. Tutkimustapa mahdollistaa analysoinnin yksiselitteisesti, sillä aineisto on tarkkaan harkittua. Toisaalta opetussuunnitelmaa voi tulkita monella eri tapaa, sillä se sisältää implisiittistä tietoa. Myös koulut soveltavat opetussuunnitelmaa omien näkemyksiensä mukaan.