Kategoriat
Uncategorised

KEKE, aineisto

KEKE / aineisto

 

Sandström ym. keräsivät tutkimustaan ”Participatory service design and community involvement in designing future-ready sustainable learning landscapes” varten aineistoa kahden vuoden ajan (2018-2020) useavaiheisessa aineistonkeruuprosessissa. Aineistoa kerättiin HY:llä kampuksen eri käyttäjäryhmiltä (mm. opiskelijat, henkilökunta, siivoajat). Yhteensä aineistoa kerättiin 19 eri käyttäjältä, joista 7 osallistui workshoppeihin ja 12 käyttäjäkävelyihin ja niiden yhteydessä pidettyihin strukturoituihin haastatteluihin. 

 

Tutkijat työskentelivät yhteistyössä alan asiantuntijoiden, kuten palvelumuotoilijoiden sekä sisustussuunnittelijoiden, kanssa koko aineistonkeruuprosessin läpi.  Instrumentteina tässä käytettiin rakenteistettuja haastatteluita, kuvaelisitaatiota sekä workshopeissa palvelumuotoiluprosessia. Kerättyä aineistoa tutkittiin abduktiivisesti. Aineisto on hankittu normaalien työpäivien aikana: kokemuksia tiloista ja niiden käytettävyydestä. Kyseisessä tutkimuksessa aineistoa on kerätty useammassa vaiheessa; ensin tutkimuksen valmisteluissa, myöhemmin lopputuloksen testaamisessa. Aineistoa kerättiin monessa yhteydessä, ja yhteensä siihen kului puolisen vuotta. Yhden istunnon kesto oli muutaman tunnin, sitten aineistoa analysoitiin ja kerättiin lisää.

 

Tutkimuksen aineisto muodostui eri osapuolten välisistä haastatteluista ja työryhmien niistä kokoamista muistiinpanoista, workshopeista sekä niiden äänitysten litteroinneista, käyttäjäkokemuksista sekä jo olemassa olevasta aineistosta (SED; Dugdale). 

 

Tutkimus pyrkii vastaamaan kestävän kehityksen ja oppimisympäristöjen muokkaamisen yhteyttä koskeviin kysymyksiin; miten oppimisympäristöjä voisi muuttaa tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Minkälaiset vaihtoehtoiset suorituskyvyn mittarit voivat edistää kestävien ja ”future-ready” kampuksen oppimisympäristöjen muotoilua?

 

Aineistonkeruun yhteydessä kampusalueen käyttäjistä luotiin käyttäjäprofiileja, jotka muodostettiin haastattelujen pohjalta (kts. alla esimerkki käyttäjäprofiilista). Käyttäjäprofiilit luotiin valmiiksi strukturoitujen haastattelujen pohjalta. Näitä eri käyttäjäprofiileja vertailemalla ja analysoimalla asiantuntijat muodostivat johtopäätöksiä tilansuunnittelun keskeisistä elementeistä ja niiden toimivuudesta.

 

 

Oletettavasti näissä strukturoiduissa haastatteluissa on ollut jonkinlainen haastattelurunko, joka takaa sen, että jokaisella haastatellulla on ollut samat kysymykset, joihin vastata. Tämänkaltainen aineistonkeruu antaa paljon yksityiskohtaisemmat tulokset, kuim esimerkiksi lomake, jossa vastataan kysymyksiin asteikoilla yhdestä viiteen. Ko. metodi toimii hyvin, kun rakennetaan yksittäisiä tiloja ja haastateltavien joukko on tarpeeksi rajattu. Suurempia projekteja varten olisi saatava jokin kustannustehokkaampi ratkaisu asianomaisten haastatteluun, kuten kyselylomake, joiden vastauksia asiantuntijat voisivat analysoida.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *