Perehdyimme Heidi Krzywackin tutkimukseen Finnish primary teachers’ interaction with curriculum materials – digitalisation as an augmenting element, jonka tutkimuskysymyksenä oli: Miten suomalaiset opettajat kokevat digitaalisen materiaalin matematiikan opetuksessaan? Krzywacki on itse kerännyt tutkimuksen aineiston, josta suurin osa on pääkaupunkiseudun kouluista, mutta 2 opettajaa edusti muuta Suomea.
Tutkimuksessa on haastateltu semi-strukturoidulla haastattelulla seitsemää suomalaista peruskoulun opettajaa, jotka edustivat erilaisia luokka-asteita (1-6), opetus kokemuksia, kouluja, koulualueita ja koulu kokoja. Tarkemmin eriteltynä koulut olivat erilaisia sijainnin (kaupunki, lähiö, maaseutu), koulun statuksen (erityisluokat/ei) ja maahanmuuttajien osuuden (S2-oppilaat) suhteen. Haastattelu suoritettiin kunkin opettajan omassa luokkahuoneessa syksyllä 2017 ja kysymykset liittyivät esimerkiksi opettajan koulutus- ja opetustaustaan, sekä digitaalisten resurssien valitsemiseen ja käyttöön. Haastatteluissa seurattiin tutkimusprojektissa etukäteen laadittua runkoa, mutta osa kysymyksistä oli hyvinkin avoimia ja opettajien vastaukset vapaamuotoisia.
Ote haastattelukysymyksistä:
Curriculum resources
- a) What math curriculum programs or resources do you use now? Please list both print and digital resources.
- b) How long have you been using it/them?
- c) What program or programs did you use before?
Kyseessä oli pieni tapaustutkimus, jolloin aiheesta ei välttämättä saatu laajinta mahdollista näkökulmaa aiheeseen. Haastattelu voisi periaatteessa kuvastaa vain sattumanvaraisia ja subjektiivisia kokemuksia pienuutensa takia, mutta tutkimuksessa pyrittiinkin aiheen kattavan kuvailemisen sijaan enemmänkin avaamaan näkökulmia aiheeseen. Se, kuinka hyvin erilaisten opettajien löytäminen on onnistunut, saadaan tietää vasta kun haastattelu on tehty. Otoksen kattavuus taas vaikuttaa saadun aineiston laatuun. Aineiston määrä oli tutkijan mielestä riittävä, koska haastatellut olivat hyvin valikoituja, vaikkakin tämän tyylisessä tutkimuksessa haastateltujen määrä oli hyvin pieni. Koska tutkimus oli osa laajempaa tutkimusprojektia, voi seuraavaksi tulevalla kyselyllä mahdollisesti päästä syvemmin kiinni ilmiöön ja saada populaatiotason aineistoa, joka edustaisi kattavammin ilmiötä.
Aineisto syntyy tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutuksessa, jolloin tutkijan kysymyksillä ja läsnäololla voi olla vaikutusta siihen millaisia vastauksia saadaan. Lisäksi aina kun joudutaan tekemään epäsuorasti päätelmiä ja havaintoja aineistosta, voi tapahtua väärinymmärryksiä. Tutkimuksen luotettavuutta on vahvistettu pilottitutkimuksella, jossa tutkittiin alkuperäistä haastatteluprotokollaa keväällä 2017. Pilottitutkimuksen avulla saatiin luotua kaikkiin projektin eri maihin vastaava tapa kerätä aineistoa. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta aineiston analyysilla on myös suuri merkitys.
Mietimme, millä muulla tavoin tutkimus ilmiöön olisi voitu päästä tutustumaan ja mitä näillä olisi saavutettu suhteessa siihen, miten asiaa on nyt tutkittu: Mietimme, mahtaako tästä aiheesta olla tilastoja tai aiempia kyselyjä, joiden avulla tutkimusilmiötä olisi voinut lähteä tutkimaan. Olisiko asiaa voinut tutkia vain havainnoimalla esimerkiksi luokkahuoneessa. Tällä tavoin tutkijan kysymykset eivät vaikuttaisi saatavaan aineistoon, mutta toisaalta haastattelulla tavoitettiin, mitä mieltä opettajat oikeasti ovat digitaalisten opetusmateriaalien käytöstä.
Vaihtoehtoinen tapa tutkimuksen tarkastelemiseen olisi esimerkiksi vertailu ruotsalaisiin tutkimuksiin. Sähköisten materiaalien monipuolisuus, määrä ja käytettävyys matemaattisissa aineissa ovat hyviä vertailukelpoisia tutkimuksen osia. Eroja voisi saada myös tarkasteltaessa oppilaiden käyttäjäkokemuksia.
-Läsnäolijat