Nimikkotutkimuksemme ”The relationship between Life science students’ burnout profiles, processes of understanding and academic achievement” aineisto on hankittu vuoden 2018 keväällä netissä tehdyn strukturoidun HowULearn- kyselyn avulla (Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012). Tutkimuksen otoksen muodostivat Helsingin ylipiston Viikin kampuksen biotieteen opiskelijat, joihin kuului opiskelijoita neljästä eri tiedekunnasta: bio- ja ympäristötieteen, eläinlääketieteen, farmasian, ja maa- ja metsätalouden alalta. Otokseen kuului 538 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa, joista 407 oli naista ja 131 miestä.
Aineistoa kerättiin SBI-9 -mittarilla, jolla mitattiin opiskelijoiden koulu-uupumusta uupumuksen tekijöiden avulla (loppuunpalaminen, kyynisyys ja riittämättömyyden tunne). ECTS- järjestelmällä mitattiin opiskelijoiden opintojen edistymistä (opintopisteiden määrä). Opiskelijoiden opintomenestystä mitattiin keskiarvolla ensimmäisen lukuvuoden ajalta. Aineistolla pyritään kartoittamaan pinta- ja syväsuuntautuneen oppimistyylin vaikutusta oppimiseen, uupumukseen ja opiskelun järjestelmällisyyteen.
Tutkimuskysymyksinä toimivat:
1. Kuinka koulu-uupumus, oppimisstrategiat ja akateeminen saavutus ovat yhteydessä toisiinsa?
2. Mitä uupumisprofiileita ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on havaittavissa?
3. Kuinka profiilit eroavat oppimismenetelmien ja akateemisten saavutusten mukaan?
4. Mitkä ovat sukupuolijakaumat eri profiileissa?
Kyselyn aihealueina toimivat: lähestymistavat oppimiseen, minäpystyvyys, opiskelu-uupumus, oppimisympäristö ja opintojen aikainen työssäkäynti. Kyselylomakkeessa kysyttyjä kysymyksiä olivat muun muassa “tunnen hukkuvani opintoihin liittyvään työmäärään”, ”minulla on usein riittämättömyyden tunteita opinnoissani” ja “Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan”.
Yleisesti olemme ryhmämme kanssa sitä mieltä, että nimikkotutkimuksemme ilmiötä on tutkittu hyvin. Pohdimme kuitenkin sitä, tuleeko tutkimuksessa esiin kaikkein väsyneimmät opiskelijat. Todella uupuneet opiskelijat eivät välttämättä jaksa tai ehdi vastata kyselyyn koulutöiltään. Tällä tutkimusaineistolla on saatu validi tutkimustulos, mutta se rajaa ulkopuolelleen muut opiskelualat. Tulevassa tutkimuksessa kannattaisi laajentaa tutkimusta muille aloille ja myös muihin yliopistoihin, jotta näkisi paremmin eroja eri alojen sekä yliopistojen välillä Suomen laajuisesti. Lisäksi otanta suurenisi. Tulevaisuudessa tutkimus voisi olla tyyliltään myös laadullinen, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia.
-Uupuneet opiskelijat