Kategoriat
Uncategorised

Läsnäolijat ja tutkijatentin jälkeiset tunnelmat 

Tutkijatentti on nyt ohi ja siitä jäi ryhmällemme todella hyvä fiilis! Tutkijatentin aamu alkoi osaltamme lyhyellä palaverilla Zoomissa, jossa kävimme vielä yhdessä yleisesti läpi tentin aikataulua, käytäntöjä ja kysymyksiä. Palaverin pitäminen oli hyvä päätös, sillä yhdessä keskusteleminen vähensi jännitystä. Ehdimme pitää lyhyen tauon palaverin päätyttyä, minkä jälkeen pääsimme aloittamaan itse tutkijatentin. Tentti eteni sujuvasti, ehdimme kysyä kaikki kysymyksemme ja saimme tutkijaltamme Heidiltä kysymyksiimme hyvät ja selkeät vastaukset. Puheenjohtajamme Eetu sekä koko muu ryhmä suoriutui tehtävistään loistavasti. Kaikki jännitys oli turhaa, sillä tunnelma ja ilmapiiri tentissä oli mukava ja rento. Oman tenttimme jälkeen oli mielenkiintoista päästä seuraamaan vielä varjoryhmämme Diginuorten tenttiä. 

Tentin päätyttyä kokoonnuimme vielä yhdessä Zoomiin tekemään viimeisen ryhmätehtävän. Oli kiva päästä heti keskustelemaan yhdessä tentistä ja sen kulusta. Tunnelmat olivat kaikilla meillä hyvät ja helpottuneet. Olimme tyytyväisiä tenttisuoritukseemme sekä siihen, että se oli vihdoin ohi. Oli myös mahtavaa saada kurssi päätökseen. Kurssi opetti meille paljon niin tutkimuksesta kuin ryhmätyöskentelystäkin ja oli lisäksi aivan uudenlainen kokemus. Nyt hyvin mielin kohti uusia haasteita! 

-Läsnäolijat 

Kategoriat
Uncategorised

Läsnäolijoiden oppimisterveiset

Opintojakso on laittanut meidät sukeltamaan tutkimuksen ja tieteellisten tekstien maailmaan. Aikaisemmin vieraalta tuntuneet asiat ovat alkaneet näin tulla tutummiksi. Osaamme nykyään esimerkiksi lukea tieteellistä tekstiä sujuvammin ja etsiä sieltä oleellisia asioita. Olemme oppineet myös paljon uusia käsitteitä. Yleinen kuva ja tietämys tutkimuksesta ja sen tekemisestä ovat parantuneet, ja osaamme nykyään arvioida tutkimussuunnitelmaa kriittisesti. Osaamme nykyään myös paremmin löytää tekstistä tutkimuksen kannalta oleellisia asioita. 

Opintojakso on opettanut tieteellisiin teksteihin ja tutkimukseen liittyvien asioiden lisäksi myös paljon muuta, kuten työskentelemään isossa ryhmässä, niin läsnä kuin etänä. Olemme oppineet myös työnjakoa sekä pitämään esityksiä etänä. Lisäksi olemme oppineet esimerkiksi tekemään digiposterin ja käyttämään uusia alustojakuten Preziä. 

Kokonaisuudessaan opintojaksolla opiskelu on ollut mielenkiintoista ja opettanut paljon. Hyvässä ja kannustavassa ryhmässä työskentely on tehnyt oppimisesta kivaa! 

-Läsnäolijat 

Kategoriat
Uncategorised

Läsnäolijat aineisto

Perehdyimme Heidi Krzywackin tutkimukseen Finnish primary teachers’ interaction with curriculum materials – digitalisation as an augmenting element, jonka tutkimuskysymyksenä oli: Miten suomalaiset opettajat kokevat digitaalisen materiaalin matematiikan opetuksessaan? Krzywacki on itse kerännyt tutkimuksen aineiston, josta suurin osa on pääkaupunkiseudun kouluista, mutta 2 opettajaa edusti muuta Suomea.

Tutkimuksessa on haastateltu semi-strukturoidulla haastattelulla seitsemää suomalaista peruskoulun opettajaa, jotka edustivat erilaisia luokka-asteita (1-6), opetus kokemuksia, kouluja, koulualueita ja koulu kokoja. Tarkemmin eriteltynä koulut olivat erilaisia sijainnin (kaupunki, lähiö, maaseutu), koulun statuksen (erityisluokat/ei) ja maahanmuuttajien osuuden (S2-oppilaat) suhteen. Haastattelu suoritettiin kunkin opettajan omassa luokkahuoneessa syksyllä 2017 ja kysymykset liittyivät esimerkiksi opettajan koulutus- ja opetustaustaan, sekä digitaalisten resurssien valitsemiseen ja käyttöön. Haastatteluissa seurattiin tutkimusprojektissa etukäteen laadittua runkoa, mutta osa kysymyksistä oli hyvinkin avoimia ja opettajien vastaukset vapaamuotoisia. 

Ote haastattelukysymyksistä: 

Curriculum resources

  1. a) What math curriculum programs or resources do you use now? Please list both print and digital resources. 
  2. b) How long have you been using it/them? 
  3. c) What program or programs did you use before?

Kyseessä oli pieni tapaustutkimus, jolloin aiheesta ei välttämättä saatu laajinta mahdollista näkökulmaa aiheeseen. Haastattelu voisi periaatteessa kuvastaa vain sattumanvaraisia ja subjektiivisia kokemuksia pienuutensa takia, mutta tutkimuksessa pyrittiinkin aiheen kattavan kuvailemisen sijaan enemmänkin avaamaan näkökulmia aiheeseen. Se, kuinka hyvin erilaisten opettajien löytäminen on onnistunut, saadaan tietää vasta kun haastattelu on tehty. Otoksen kattavuus taas vaikuttaa saadun aineiston laatuun. Aineiston määrä oli tutkijan mielestä riittävä, koska haastatellut olivat hyvin valikoituja, vaikkakin tämän tyylisessä tutkimuksessa haastateltujen määrä oli hyvin pieni. Koska tutkimus oli osa laajempaa tutkimusprojektia, voi seuraavaksi tulevalla kyselyllä mahdollisesti päästä syvemmin kiinni ilmiöön ja saada populaatiotason aineistoa, joka edustaisi kattavammin ilmiötä. 

Aineisto syntyy tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutuksessa, jolloin tutkijan kysymyksillä ja läsnäololla voi olla vaikutusta siihen millaisia vastauksia saadaan. Lisäksi aina kun joudutaan tekemään epäsuorasti päätelmiä ja havaintoja aineistosta, voi tapahtua väärinymmärryksiä. Tutkimuksen luotettavuutta on vahvistettu pilottitutkimuksella, jossa tutkittiin alkuperäistä haastatteluprotokollaa keväällä 2017. Pilottitutkimuksen avulla saatiin luotua kaikkiin projektin eri maihin vastaava tapa kerätä aineistoa. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta aineiston analyysilla on myös suuri merkitys.  

Mietimme, millä muulla tavoin tutkimus ilmiöön olisi voitu päästä tutustumaan ja mitä näillä olisi saavutettu suhteessa siihen, miten asiaa on nyt tutkittu: Mietimme, mahtaako tästä aiheesta olla tilastoja tai aiempia kyselyjä, joiden avulla tutkimusilmiötä olisi voinut lähteä tutkimaan. Olisiko asiaa voinut tutkia vain havainnoimalla esimerkiksi luokkahuoneessa. Tällä tavoin tutkijan kysymykset eivät vaikuttaisi saatavaan aineistoon, mutta toisaalta haastattelulla tavoitettiin, mitä mieltä opettajat oikeasti ovat digitaalisten opetusmateriaalien käytöstä.  

Vaihtoehtoinen tapa tutkimuksen tarkastelemiseen olisi esimerkiksi vertailu ruotsalaisiin tutkimuksiin. Sähköisten materiaalien monipuolisuus, määrä ja käytettävyys matemaattisissa aineissa ovat hyviä vertailukelpoisia tutkimuksen osia. Eroja voisi saada myös tarkasteltaessa oppilaiden käyttäjäkokemuksia. 

-Läsnäolijat 

Kategoriat
Uncategorised

Läsnäolijat

Hei! Tässä on meidän “Läsnäolijat” ryhmän jäsenesittely. Tykkäämme nimemme mukaisesti olla enemmän läsnä livenä, kuin etänä. Meidän väite on:Sysääkö Korona sittenkään opintoja digiaikaan 

Patrik, Yleinen- ja aikuiskasvatustiede 

Moro! Olen 18-vuotias fuksi. Valmistuin tuossa viime keväänä lukiosta. Opettajan koulutus ei houkutellut vaan enemmän opetuksen teoria ja kasvatuspsykologia. Lukiossa kiinnostavin aine oli psykologia, mutta sen opiskelu sinänsä ei myöskään tuntunut ominaiselta. Olen asunut koko elämäni tähän asti Turussa, heinäkuussa oli muutto Helsinkiin. Muutos on ollut suuri, mutta koen sopeutuneeni ihan hyvin. Odotan innolla, mitä kaikkea kiinnostavaa kasvatustieteet tuovat mukanaan ja uskon pärjääväni. Toivon pääseväni vaikuttamaan opetuksen saralla. Vapaa-ajallani pelaan koripalloa sekä videopelejä aika paljon.  

Eetu, Kotitalousopettajan opintosuunta 

Heippa! Oon Eetu, 22-vuotias köksän fuksi. Opiskelin lukion jälkeen liikunnanohjaajaksi ammattikorkeakoulussa ja aika nopeasti siellä opiskellessa huomasin, ettei kyseinen ala eikä amk instituutiona oikein kiinnostaneet minua. Opintojen aikana tutustuin ravitsemustieteen opintoihin, joista innostuin suunnattomasti ja ajauduin hakemaan tänä keväänä valmistumiseni jälkeen opiskelemaan kotitaloustiedettä Helsinkiin. Kotitalous on hyvin monitieteinen ja sen vuoksi erityisen mielenkiintoinen ala opiskella; odotankin innolla tulevia opintoja tämän opintosuunnan parissa. Vapaa-ajalla urheilen paljon ja liikun luonnossa.  

Aada, Yleinen- ja aikuiskasvatustiede 

Moikka! Oon 21-vuotias fuksi. Pidin lukion jälkeen pari välivuotta joiden aikana tein töitä päiväkodissa. Sitä kautta alkoi lasten kasvu, opetus ja kehitys kiinnostamaan. Opettajan työ ei kuitenkaan houkutellut, joten päätin hakea yleistä- ja aikuiskasvatustiedettä, sillä uskon sen tarjoavan monipuolisen tutkinnon. Muutaman vuoden opiskelutauon jälkeen odotan innolla uuden oppimista, sekä uusiin ihmisiin tutustumista. Vapaa-ajallani tykkään ulkoilla, nähdä ystäviä, syödä hyvää ruokaa ja vaan olla! 

Oona, Käsityönopettajan opintosuunta 

Moikka! Mä oon Oona, kässän fuksi. Aikaisemmalta ammatiltani olen lähihoitaja. Suoritin ammattikoulun ohessa myös ylioppilastutkinnon ja heti valmistuttuani muutin Joensuusta Vantaalle töiden ja uusien tuulien perässä. Minulle oli selvää se, että lähihoitajakoulu on vain välietappi ja sitten jatkan opiskelua. Valmistumisen jälkeen ehdinkin tekemään hieman yli vuoden alani töitä ennen kuin päädyin hakemaan kouluun ja tässä sitä nyt ollaan! 

Alisa, Kotitalousopettajan opintosuunta 

Moi! Olen 21-vuotias köksän fuksi. Suoritin lukion Kouvolassa, jonka jälkeen muutin Helsinkiin opiskelemaan avoimessa yliopistossa oikeustieteen opintoja. Vuoden aikana kuitenkin tajusin, ettei oikeustiede ollut minulle mieluinen ala ja päädyin mietiskelemään mitä tahtoisin opiskella. Aika pian mieleeni tuli yläasteajan haave kotitalousopettajan toimimisesta ja päädyin hakemaan koulutukseen. Tähän mennessä opintosuunta on tuntunut mielenkiintoiselta ja odotan innolla mitä tulevat vuodet pitävät sisällään! Vapaa-ajalla tykkään käydä kuntosalilla, leipoa ja liikkua luonnossa.  

Nani, Kotitalousopettajan opintosuunta 

Moikka! Olen Nani, 22-vuotias köksän fuksi. Valmistuin lukiosta vuonna 2018 ja välivuodet olen viettänyt matkustellen ja töitä tehden. Päädyin opiskelemaan kotitaloudenopettajaksi koska olen kiinnostunut ruoasta, ravitsemuksesta sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelemisestä. Odotan innolla mitä kaikkea opinnot tuo mukanaan! Vapaa-ajalla tykkään mm. lukea, askarrella, urheilla, sisustaa kotia ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa.  

Verner, Kotitalousopettajan opintosuunta 

Moi kaikki! Olen Verner, köksän fuksi. Valmistuin lukiosta muutama vuosi sitten ja päädyin tekemään opettajan sijaisuuksia, jota kautta ajaudun lopulta hakeutumaan alalle. Ruuanlaitto ja erityisesti tuotteiden ravintosisältö on myöskin aina kiinnostanut. Odotan jännityksellä mitä opinnot tuovat mukanaan osittain haastavasta tilanteesta huolimatta. Vapaa-ajalla pelaan sulkapalloa ja vietän aikaa ystävien kanssa. 

Noora, Kotitalousopettajan opintosuunta 

Moi! Olen Noora 20vuotias köksän fuksi Kälviältä. Olen valmistunut lukiosta 2018 ja yksi välivuosi on siis takana. Välivuoden aikana on töitä tehty ahkerasti ja reippaasti Kälviän K-marketissa ja motivaatio kotitalousopettajan ammattia varten, on nostettu kattoon saman aikaisesti. Rakastan lapsia ja siksi päätin lähteä yhdistämään molemmat, sekä ruoanlaiton että lasten kanssa työskentelemisen. Vapaa-ajallani rakastan viettää aikaa ystävieni tai avopuolisoni kanssa ja rakastan myöskin leipoa hirmuisesti vapaa ajallani. 

Joel, Käsityönopettajan opintosuunta 

Moi! Olen Joel 20-vuotias kässän fuksi. Olen valmistunut ylioppilaaksi Mäntsälän lukiosta 2019. Tein töitä opintojeni ohella Shell huoltoasemalla ja opettajan sijaisuuksia peruskoulun opettajana. Syksyllä lähdin armeijaan vuodeksi, jonka aikana päätin hakea käsityönopettajaksi. Käsityönopettaja opintosuuntana on erittäin laaja kokonaisuus, jossa opiskelija saa laajan koulutuksen kasvatuspedagogiikkaan, tekniseen työhön ja tekstiilityöhön. Alalla pääsee tekemään paljon käsillä ja myös paneutumaan tieteellisiin tutkimuksiin. Juuri tästä syystä hain alalle. Vapaa-ajalla vietän aikaa ystävieni kanssa, soitan musiikkia ja urheilen. 

Pilvi, Sivuaineopiskelija 

Moi! Olen Pilvi 23-vuotias biologian viidennen vuoden opiskelija. Valmistuin ylioppilaaksi Iitin lukiosta 2016 ja samana vuonna aloitin opinnot Helsingin yliopistossa biologian opintojen parissa. Kun pääsin opettajan koulutukseen, tutustuin vuoden verran myös maantieteeseen ja nyt seuraava tavoitteeni on opettajan pedagogisten opintojen suorittaminen osana matkaani kohti biologian ja maantiedon aineenopettajan uraa. Viikonloppuni vietän maatilalla perheeni ja eläinkatraan kanssa puuhastellen. Rakastan myös luonnossa samoilua.