Helsingin yliopisto
Uusi aika on koittanut. Enää ei haittaa vaikkei mennyt kuin Strömsössä. Nyt moka on lahja! Meiltä odotetaan heittäytymistä, kyseenalaistamista ja pohjatonta leikkimielisyyttä arjessa. Huomaatko eläväsi kokeilukulttuurin hengessä vai merkitsevätkö sinulle vain onnistumiset.
Kokeileminen ja uusien toimintatapojen löytäminen on suurimmalle osalle ihmisistä tuttuja, jopa arkisia asioita. Kokeilemme vauvana miltä materiaalit tuntuvat suussa, aikuisena mahdollisesti uusia harrastuksia tai vaikkapa uutuuskarkkeja kaupasta. Kokeilemalla selvitämme mistä pidämme ja mistä emme pidä, virkistämme ja uudistamme toimintatapojamme.
Kokeilukulttuurissa haetaan uutta näkökulmaa kehittämistä vaativaan ongelmaan tai tarpeeseen. Tarkoin mietittyjä suunnitelmia kokeillaan käytännössä, esimerkiksi pakolaiskriisin tai ilmastonmuutokseen liittyvissä monimutkaisissa kysymyksissä. Niin pienemmissä kuin isommissa ja pitkäkestoisissa kokeiluissa, oleellista on selvittää mitä kokeilusta voidaan oppia. Kaikki kokeilut eivät toimi mutta kokeilusta saatava tieto voi olla arvokas, jos sen huomaa.
Pienyrittäjät innovoivat tuotteet nopeasti markkinoille, jotta saavat suoraan palautetta, miten uudistaa tai muokata tuotteitaan. Virheiden tekeminen on inhimillistä ja jopa suotavaa, fail fast- ajattelutapa on erityisesti yrittäjille tuttu.
Omakohtaisesti kokeilukulttuuri ilmenee ehkä herkemmin esim. käsitöissä. Valmis tuote tai malli inspiroi kokeiluprosessiin, huomaat pipon jääneen junaan ja tarve on nyt uuteen. Lähtökohta ei ole keskiössä (saitko ohjeet valmiista mallista vai itse luoden), vaan itse tekeminen ja sen mukana saadut oivallukset rikastuttavat elämääsi. Tekemisen lomassa syntyvät oivallukset luovat pohjaa seuraavalle käsityölle ja pian huomaat protoilevasi.
Tässä mielestämme hyvin havainnollistava video kokeilukulttuurin ydinmallista. https://www.youtube.com/watch?v=1YEM2pQQNEc
Terhi, Outi ja Siiri/ Kokeileva Käsityö
Heippa!
Kiitos pirteästä postauksesta! Käsitteenä kokeilukulttuuri oli itselle tuntematon, vaikka ilmiöön osallistun itsekin jatkuvasti 😀 Olen samaa mieltä, että juuri rohkeasti kokeilemalla voi ”löytää ja oppia uutta”.
On mahtavaa, että virheiden tekemisestä ja epäonnistumisista on hiljalleen alettu puhua yleisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja korostettu sitä myönteisenä asiana (aivan kuten kuuluisikin, koska itselle täytyy olla armollinen ja virheistähän oppii!). On hyvä huomata miten inhimillistä se on, kun joku laittaa kuvavertailun Facebook-ryhmään vaikkapa leivonnaisesta tai käsityöstä -miltä sen kuuluisi näyttää vs. miten meni ja vieläpä omasta mielestä 😀 Useimmiten itsekriittisyys nappaa vallan, kun tavoittelee hyvää mieltä tuottavia onnistumisia, eikä halua kenellekään näyttää miten ”mokasi”.
Uskon, että tässä on hyvä itsetutkiskelun paikka!
-Lotta/Helikopterit
Moi,
olipa mukaansa tempaava postaus. Aihe alue on mielenkiintoinen ja hieman jännittäväkin. Täytyy uskaltaa heittäytyä ja antaa ideoiden viedä, jotta saadaan uutta ja hyödyllistä luotua.
Linkittämänne video konkretisoi hyvin, mitä kokeilukulttuuri tarkoittaa käytännössä. Kokeilukulttuuria voi olla pienessä mittakaavassa yksittäisen ihmisenkin mahdollisuutta toteuttaa. Pois turha pelko epäonnistumisesta!
Mielenkiintoista nähdä tulevaisuudessa, miten ihmiset kokeilukulttuurin kautta luovat uusia innovaatioita ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.
– Emma/Tilaspesialistit
Hei,
video avasi kivasti kokeilukulttuuri-käsitettä.
Omasta mielestäni on ollut erittäin rikastavaa seurata muun muassa ruoka-, ompelu-, askartelu- ja käsityöaiheisia blogeja ja ryhmiä sosiaalisessa mediassa. Hashtagien avulla tehtävät haut ovat nopeuttaneet ideoiden etsintää. Ideoita, ohjeita ja apua on nykyään helposti kaikkien saatavilla. Kauniit kuvat onnistuneista tuotoksista innostavat kokeilemaan ja sitä kautta taito tekemiseen kehittyy. Tämä tukee hyvin kokeilukulttuuria.
Kokeilukulttuuri on ilmeisesti useilla aloilla vahvasti osa työelämää. Se vaatii työntekijää ajattelemaan, ideoimaan ja etsimään rohkeasti ratkaisuja. On tärkeää, että näitä taitoja harjoitetaan koulutaipaleella. Ja että käsin tekemistä, kulttuuria ja kirjallisuutta arvostetaan. Taito- ja taideaineet ovat hyväksi kaikille.
Monelle rohkea kokeileminen on helppoa ja luontaista. Varmasti yhtälailla monelle se on stressaavaa ja epämieluisaa. Onneksi kokeilukulttuuria voi toteuttaa eri tavoin.
Mielikuvituksellisesti rikasta päivää kaikille!
– Salla/Tilaspesialistit
Niinkuin tuossa jo aiemmin mainittiin, kokeilukulttuurin termi oli itsellenikin tuntematon, vaikkakin sitä tulee paljon käytännössä tehtyä. Ja kuinka syvä merkitys sillä on ja kuinka paljon mahdollisuuksia se tarjoaakaan!
Opettajan roolissa tätäkin voi hyödyntää monella tapaa ja uskoisin että se parhaimmillaan kasvattaa yhteishenkeä ja reflektiotaitoja.
Omakohtaisesti ajatellen, peruskoulussa oli kyllä kokeilukulttuuria nähtävissä, mutta siitä ei koskaan puhuttu sillä nimellä. Tämä on sinänsä harmi, sillä jo käytänteen tiedostaminen sen oikealla nimellä ja sen sisäistämisellä on merkitystä sen toimivuuden kannalta.
Hanna/Arvuuttelijat
Moi, kommenttini liittyy oikeastaan ryhmänne kumpaankin blogipostaukseen, koska ne liittyvät mielestäni kivasti toisiinsa.
Kokeilukulttuuri on minullekin uusi käsite ja minun oli vaikea ymmärtää sitä videonkaan avulla. Voisiko siis ajatella, että me juuri harjoitamme kokeilukulttuuria yliopiston ensimmäisenä opiskeluvuotena? Meille ei anneta suoria ohjeita töiden tekemiseen, joten joudumme itse kokeilemaan ja pohtimaan, miten esimerkiksi oppimispäiväkirja syntyy parhaiten. Kokeilemme uusia toimintatapoja ja saatamme epäonnistua mutta se ei haittaa, koska epäonnistumisistakin oppii. Edellisessä blogipostauksessanne kirjoitettiin epäonnistumisen tunteesta, mutta mielestäni semmoiset fiilikset tulisi unohtaa kokeilukulttuuria harjoittaessa, koska meillä on lupa testailla ja epäonnistua. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin oppimisesta eikä suorittamisesta. 🙂
Mä olen ihan samaa mieltä Tilaspesialistien Sallan kanssa tuosta, että nuo blogit ja erilaiset ryhmät tukevat hyvin kokeilukulttuuria ihan arjen tasolla! Tähän listaan haluaisin itse lisätä vielä YouTuben sekä Pinterestin maailmat, sillä nämä ovat lisänneet omaa kokeilunhaluani etenkin maalaamisen sekä meikkaamisen osalta. YouTube on täynnä videoita ja Pinterest kuvia, joissa testataan erilaisia esimerkiksi maalaustekniikoita tai erilaisia silmämeikkejä. Kyseessähän ei ole tietystikään esimerkiksi organisaatiotasolla tapahtuva kokeilukulttuuri, mutta arkeen näinkin pienet kokeilut tuovat iloa ja hyvää fiilistä! Internet on pullollaan DIY (do it yourself) -vinkkejä, joita on hyvä soveltaa ja lähteä testaamaan!
Kokeilukulttuuri on erityisen hyvä mielestäni siinä, että se kannustaa ryhtymään uudenlaisiin projekteihin pelkäämättä sen suuremmin. Ei tarvitse pelätä epäonnistumista, sillä aina voi yrittää uudelleen tai muokata edellistä versiota, oli kyseessä sitten erikoisen, uudenlaisen meikin tekeminen tai vaikkapa sitten jonkin firman toimintasuunnitelmat.
Muistan kuinka aikoinaan Itikseen tuli Pasta Box -pikaruokaravintola. Ensimmäisellä viikolla ruokalistaan kuului nimensä mukaisesti laatikko pastaa, ja sivuun oli mahdollista ostaa salaatti. Nykyään vastaavia salaatteja ei kuulu ollenkaan valikoimaan ja pastavaihtoehdotkin ovat muuttuneet matkalla. Ensimmäisellä viikolla pienimmän boxin hinta oli jotain 5€ luokkaa ja suurin 9€, nykyään pienin (koot ovat pysyneet samoina) on hinnaltaan 8,9€ ja suurin 14,5€. Kehitys hinnoissa ei ehkä asiakkaan näkökulmasta ole positiivista, mutta kokeilun kautta firma on löytänyt itselleen toimivimmat hinnat ja menun, joissa kysyntä vastaa tarjontaa ja myynti mahdollisesti kattaa muut kustannukset.
Itseltäni ehdoton kyllä-ääni kokeilukulttuurille (vaikka pastat ovatkin Pasta Boxissa nykyään kalliimpia)! Se tekee elämästä rikkaampaa ja hauskempaa!
Mä olen ihan samaa mieltä Tilaspesialistien Sallan kanssa tuosta, että nuo blogit ja erilaiset ryhmät tukevat hyvin kokeilukulttuuria ihan arjen tasolla! Tähän listaan haluaisin itse lisätä vielä YouTuben sekä Pinterestin maailmat, sillä nämä ovat lisänneet omaa kokeilunhaluani etenkin maalaamisen sekä meikkaamisen osalta. YouTube on täynnä videoita ja Pinterest kuvia, joissa testataan erilaisia esimerkiksi maalaustekniikoita tai erilaisia silmämeikkejä. Kyseessähän ei ole tietystikään esimerkiksi organisaatiotasolla tapahtuva kokeilukulttuuri, mutta arkeen näinkin pienet kokeilut tuovat iloa ja hyvää fiilistä! Internet on pullollaan DIY (do it yourself) -vinkkejä, joita on hyvä soveltaa ja lähteä testaamaan!
Kokeilukulttuuri on erityisen hyvä mielestäni siinä, että se kannustaa ryhtymään uudenlaisiin projekteihin pelkäämättä sen suuremmin. Ei tarvitse pelätä epäonnistumista, sillä aina voi yrittää uudelleen tai muokata edellistä versiota, oli kyseessä sitten erikoisen, uudenlaisen meikin tekeminen tai vaikkapa sitten jonkin firman toimintasuunnitelmat.
Muistan kuinka aikoinaan Itikseen tuli Pasta Box -pikaruokaravintola. Ensimmäisellä viikolla ruokalistaan kuului nimensä mukaisesti laatikko pastaa, ja sivuun oli mahdollista ostaa salaatti. Nykyään vastaavia salaatteja ei kuulu ollenkaan valikoimaan ja pastavaihtoehdotkin ovat muuttuneet matkalla. Ensimmäisellä viikolla pienimmän boxin hinta oli jotain 5€ luokkaa ja suurin 9€, nykyään pienin (koot ovat pysyneet samoina) on hinnaltaan 8,9€ ja suurin 14,5€. Kehitys hinnoissa ei ehkä asiakkaan näkökulmasta ole positiivista, mutta kokeilun kautta firma on löytänyt itselleen toimivimmat hinnat ja menun, joissa kysyntä vastaa tarjontaa ja myynti mahdollisesti kattaa muut kustannukset.
Itseltäni ehdoton kyllä-ääni kokeilukulttuurille (vaikka pastat ovatkin Pasta Boxissa nykyään kalliimpia)! Se tekee elämästä rikkaampaa ja hauskempaa!
Sara/Pirtsakat
Hei!
Kiitos kokeilukulttuuri-käsitteen avaamisesta, sanana tuntui vieraalta, mutta selitettynä se auki tunnistin sen heti. Sitähän elämä juuri onkin, kokeilua suuntaan jos toiseenkin.
Itse olen ollut aina innokas yrittämään ja kokeilemaan uutta, harrastushistoriakin sen paljastaa. Mielenkiinnon kohteet, mieltymykset ja arvotkin saattavat muuttua ajan mittaan ja se on ihan ok. Jokainen idea on kuitenkin kokeilemisen arvoinen sillä se tuo aivan varmasti jotain lisää, on se sitten tietoa, taitoa, hupia tai ystäviä 🙂
Kommenteissa on nostettu esiin kokeilukulttuurin tärkeys kouluissa. Uskon siihen, että kun lapset saavat nuoresta iästä alkaen harrastaa kokeilukulttuuria, heistä kehittyy hyvin luovasti ajattelevia aikuisia joilla on ratkaisuja kiperiinkin nykymaailman ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään.
Kiitos vielä postauksesta ja esityksestä!
Hille/Cogitem
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!
Tämä varmasti sellainen aihe mihin erityisesti käsityönopet tulevat omassa työssään törmäämään. Toivottavasti :). Kuinka tukea oppilaita tällaiseen kokeilemiseen, kuinka luoda ympäristö jossa kaikilla on tunne, että uskaltaa kokeilla, epäonnistua, yrittää uudelleen. Että otamme uuden pops:n mukaisesti huomioon koko prosessin eikä vain lopputuloksen.
Noora / Arvuuttelijat
Kokeilukulttuuri oli minullekin haasteellinen käsite, mutta esimerkkien avulla se on avautunut ja ymmärrykseni on kasvanut. Blogitekstiin liitetty selittävä You Tube video oli mielestäni hyvä sillä se avasi kokeilukulttuurin ideaa selkeästi. Epäonnistumisen pelko on usein luovan ajattelun esteenä. Jos haluamme luoda uusia toimiva tuotteita, palveluja tai toimintamalleja on kokeilukulttuuri oiva ratkaisu, sillä siinä on ymmärretty nostaa epäonnistumiset luontevaksi osaksi muotoiluprosessia. Epäonnistumisiin varautunutta tietoa on tärkeä oppia analysoimaan ja käyttämään hyödyksi. Ilmastonmuutos ja muut globaalin tason ongelmat odottavat ratkaisuaan. Tarvitsemme tehokkaita uusia innovaatioita joiden kehittämiseksi tarvitsemme työkaluja jotka auttavat innovaattoreita ajattelemaan luovasti. Kokeilukulttuuri on mielenkiintoinen ja minulle uusi konsepti jota jään vielä pohtimaan ja soveltamaan.
Olin aikeissa aiemmin kirjoittaa aiheeseen liittyen, mutta päätinkin olla lähettämättä viestiä silloin, sillä en saanut sisältöä sidottua tarpeeksi kurssiin tai siihen osallistujiin. Eilen kuitenkin tuli keskusteltua eri opiskelijatapahtumista, varsinkin approista, mistä mieleeni juolahti kysymys. Lähetin viestin pääaineopiskelijatutuille, missä kysyin sitä, että onko joku jo tehnyt approja varten helpoittamaan pienen sovelluksen, joka voisi näyttää sopivan suoritusreitin, sillä onhan baareja matkan varrella lukuisia ja välillä tekee mieli pysähtyä myös syömään sekä lopulta päätyä määrättyyn jatkopaikkaan.
En saanut konkreettista vastausta asiaan, joten erään artikkelin lukemisesta ei oikein tullut mitään ajatusten palatessa tähän. Minun oli pakko ottaa vihko esille ja alkaa hahmottelemaan ajatustani paperille, josta parin kuvan jälkeen oli vuoro ottaa kone esille ja lähteä kokeilemaan miten toteuttaisin tämän.
Yleensä viitataan tieteen tekemisen paristakin tuttuun termiin research and development eli tutkimus ja tuotekehitys. Aloin tutkimaan millaisia rajapintoja HSL tarjoaisi apuuni ja kokeilin miten ne toimivat. Tästä muutaman tunnin kokeilusta minulle selvisi mitä tarvitsisin varsinaista sovellusta varten sekä konkreettisena esimerkkinä pieni sovellus, missä piirrän kävely reitin Kampista Espoon Pisaan sekä merkitsen kartalle yhden ravintolan sijainnin nimellä haetun tiedon perusteella. Tämän kaiken tein myös uudehkolla palvelulla, mitä päätin myös kokeilla. Jottei kokeilu-sanan viljely lopu kesken, niin jos jotain kiinnostaa kokeilla kokeiluani niin se löytyy https://arpa–samitheberber.repl.co/
Koodin kanssa toimiessa kokeilukulttuuri on todella helppoa, sillä se ei maksa kuin aikaa (toki työaika maksaa työnantajalle). Joissain ohjelmistotaloissa on työntekijöille varattu esimerkiksi päivä viikosta, milloin he voivat tehdä omia projektejaan palkallisena. Tästä on myös se hyöty, että yleensä nämä projektit ovat käyttöönotettavia myös laskutettavien projektien yhteydessä sekä toimii hyvänä PR:nä firmalle ja henkilölle itselleen.
Toki jos jollakin herää aiheesta kysymyksiä, niin yritän parhaani mukaan vastailla. Sami / Cogitem