“Oma paikka haussa – Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus”

Miten nuorten koulutusvalintoja tutkittiin? Mitä tutkimusmenetelmiä käytettiin?

Nimikkotutkimuksessamme on käytetty useita menetelmiä hyödyntäen lisäksi jo olemassa olevia tutkimuksia. Sekä kvantitatiivista eli määrällistä että kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimusmenetelmiä käytettiin tapauskohtaisesti. Ensivaiheessa otos oli 447 oppilasta. Koska tutkimusotos oli tässä vaiheessa suuri, käytettiin tutkimustapana kvantitatiivisia menetelmiä mobiilikyselyillä. Otoksen pienentyessä 113 oppilaaseen tutkimustapa muuttui kvalitatiiviseksi haastattelujen muotoon.  

TRANSIT-tutkimuksen (Transition and educational trajectories of immigrant youth) tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kattava kuva maahanmuuttotaustaisten koulutukseen pääsystä ja koko ikäluokan koulutusreiteistä, toiveista, odotuksista sekä kokemuksista pitkittäistutkimusasetelmalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljällä elektronisella mobiilikyselyllä sekä kahdella teemahaastattelukokonaisuudella.

Tutkimuksessa hyödynnettiin lisäksi EMED-tutkimusta (Employbility, education and diversities). Sen tavoitteena on tutkia etnografisin menetelmin toisen asteen koulutusta. Tutkimuksen keskiössä ovat tuen käytännöt, ohjaus sekä nuorten osallisuus siirtyessä toisen asteen koulutukseen. Se toteutettiin kenttätyönä kouluissa sekä haastatteluilla. Havainnot on tehty viettämällä kouluilla lukuisia tunteja esimerkiksi oppitunneilla sekä opettajanhuoneissa, jonka jälkeen niitä analysoitiin tutkimusta varten.

Tarkemmin TRANSIT-tutkimusmenetelmistä
Erilaisia aineistonkeruutapoja

Nuorisoaineisto perustuu seuranta-aineistoon. Otoksena oli yhdeksäsluokkalaisia oppilaita Turusta ja pääkaupunkiseudulta ja tutkimusyksikkönä käytettiin kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on keskimääräistä suurempi. Iso osa tutkimukseen osallistuneista oppilaista oli Suomessa syntyneitä, mutta heidän toinen tai molemmat vanhempansa olivat ulkomailta. 

Kyselytutkimusaineistot kerättiin oppilaille suunnatuilla kyselyillä, jotka suoritettiin useassa osassa neljän vuoden aikana. Ensimmäinen osuus kerättiin oppitunnilla ja seuraavat puhelimella, johon osallistujat saivat linkit sähköpostiin. Teemat kyselyissä käsittelivät koulunkäyntiä, perhetaustoja, tulevaisuuden odotuksia sekä yleisiä asenteita yhteiskuntaa, monikulttuurisuutta ja tulevaisuutta kohtaan. 

Haastatteluaineistot Tutkimuksessa toteutettiin haastatteluita nuorten kanssa vapaamuotoisesti kaikille yhteisen haastattelurungon avulla. Heidän kanssaan tehtiin kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäisellä käsiteltiin yhteishakua, siihen liittyvää päätöksentekoa, koulutuksellisia toiveita ja vapaa-aikaa. Toisella kierroksella, jolloin nuoret olivat siirtyneet toiselle asteelle koulutuksessaan, käsiteltiin siirtymisvaihetta, sen hetkisiä toiveita, opintojen sujumista ja yleistä elämäntilannetta.

Asiantuntijahaastatteluihin osallistui seitsemän opinto-ohjaajaa, neljä rehtoria, kaksi koulutussuunnittelijaa sekä kolme opettajaa. Asiantuntijanäkökulma toi aineistoon opiskelijoiden tukemisen ja tasa-arvon koulutuksen näkökulmia, vaikka käsiteltävät teemat olivatkin samat kuin nuorten omissa haastatteluissa. 

Tilasto- ja dokumenttiaineistoa kerättiin Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen-tietokannan sekä Tilastokeskuksen Maahanmuuttajat ja kotoutuminen sivustoilta. Nämä aineistot keskittyvät esimerkiksi opetussuunnitelman asiakirjoihin. 

// Maahanmuuttivat