Helsingin yliopisto
Asiaa siitä, miten tilasuunnittelun tutkimusta toteutettiin.
Tutkimukseemme Participatory service design and community involvement in designing future-ready sustainable learning landscapes – eli vapaasti suomennettuna: Osallistavaa palvelumuotoilua ja yhteisöllisyyttä tulevaisuuden kestävän oppimisen maisemoinnissa – pureudutaan selättämällä englanninkielistä tekstiä.
Tutkimuksen tutkimuskysymyksenä oli What kinds of alternative KPIs can promote the design of future-ready and sustainable campus learning landscapes. Siis minkälaisia vaihtoehtoja avainindikaattorit tarjoavat tulevaisuuden ja kestävien kampusten oppimismaisemien suunnitteluun.
Tutkijatapaaminen oli tarpeellinen. Tapaamalla Anne Nevgin ja Niclas Sandströmin pääsimme jyvälle siitä mistä on kyse. Tutkimus tähtää siis löytämään vaihtoehtoisia tapoja suunnitella oppimistiloja ja oppimisympäristöjä niin, että pystytään ottamaan huomioon kestävällä tavalla käyttäjien tarpeet.
Tutkimuksemme aineistot voidaan jakaa tutkimuksen synnyttämiin ja luonnollisiin aineistoihin.
Luonnollisina aineistoina käytettiin YK:n kestävän kehityksen kriteerejä SDG:tä (Sustainable Development Goals) sekä SED-manuaalia. Tavoitteita katsottiin kestävän oppimisen näkökulmasta. Tutkimuksen toinen tekijä Niclas Sandström on tehnyt aiempaan tutkimukseensa liittyen SED-manuaalin eli Sustainable Education Desing-manuaalin, joka perustuu myös YK:n kestävän kehityksen kriteereihin. YK:n kestävän kehityksen kriteerejä on 17, tutkimuksen aiheeseen liittyen poimimme tähän muutaman: yhteistyö ja kumppanuus, terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus sekä kestävät kaupungit ja yhteisöt.
YK:n kestävän kehityksen kriteerien sekä SED-manuaalin pohjalta kehitettiin tutkimukseen omat avainindikaattorit. Analyysit tehtiin näiden avainindikaattoreiden pohjalta.
Tutkimuksen synnyttäviä aineistoja ovat haastattelut, työpajat ja kampuskävelyt.
Haastateltavina oli 19 henkilöä. Ryhmä koostui opetushenkilökunnasta ja opiskelijoista. Haastattelussa selvitettiin haastateltavan tyypillinen aamupäivän kulku, mitä hän teki heti töihin tullessaan ja minkälainen oli hänen tyypillinen työpäivänsä, mitkä olivat hänen mielipaikkansa ja inhokkipaikkansa kampuksella ja mistä syistä, mitä mieltä he olivat testiluokka K113:sta ja lisäksi he valitsivat itselleen mieleisiä ja epämieluisia designeja ja materiaaleja kuvista. Haastatteluja ei äänitetty, vaan niistä tehtiin muistiinpanoja.
Tutkijat järjestivät neljä työpajaa. Osallistavia työpajoja johti palvelusuunnittelija. Työpajojen tarkoituksena oli kartoittaa hyvin toimivan oppimisympäristön ominaisuudet. Tutkijoiden oli tärkeää ymmärtää ne piirteet, jotka tukivat ja helpottivat osallistujien työntekoa. Työpajat äänitettiin ja äänitteet litteroitiin.
Tutkijat tekivät kampuskävelyjä vierailevan kestävyysasiantuntijan ja sisustusarkkitehdin kanssa. He järjestivät stimuloidun kokemuksen kampuksilla lähestyen niitä kuin olisivat uusia opiskelijoita saapumassa kampukselle ensimmäistä kertaa. ”Olen täällä ensimmäistä kertaa, missä ovat opasteet? Mihin laitan pyöräni? Mistä kuljen sisälle rakennukseen? Mistä löydän luokan?” Kampuskävelyistä tehtiin muistiinpanoja. Kampuskävelyt olivat etnografista havainnointia.
Luokkatila K113 Minervassa on uudistettu tämän tutkimuksen tulosten pohjalta. Loppukäyttäjien kokemuksia tilasta tullaan keräämään kyselyllä. Kysely on QR-koodin takana luokkatila K113 seinällä loppuvuodesta.
– Tilaspesialistit