Helsingin yliopisto
Nimikkotutkijamme Mira Kalalahden tutkimus Oma paikka haussa – maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus käsittelee maahanmuuttotaustaisten nuorten saamaa opinto-ohjausta ja sitä, miten siirtymä koulutusasteelta toiselle on järjestetty. Tutkimus on toteutettu laadullis-määrällisenä tutkimuksena. Aineiston keräämismetodeilla on pyritty saamaan näkökulmaa nuorten ja heidän uravalintojaan ohjaavien ammattilaisten henkilökohtaisiin kokemuksiin maahanmuuttotaustaisten nuorten siirtymästä toiselle asteelle.
Aineistot
Tutkimus on toteutettu laadullis-määrällisenä tutkimuksena. Laadullisessa osiossa analysoitiin yläkouluikäisten maahanmuuttajataustaisten nuorten sekä heidän opinto-ohjaajiensa, rehtorien, ja muiden koulutusasiantuntijoiden haastatteluita. Aineistossa käytettiin myös opetussuunnitelma-asiakirjoja, kuten peruskoulun, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen valmentavia, sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia. Määrällisessä osuudessa järjestettiin neljä mobiilikyselyä yläkouluikäisille nuorille (näissä myös valtaväestön nuoria) ja tutkittiin tilastodataa erityisesti Tilastokeskuksen tietokantojen, sekä Maahanmuuttajat ja kotoutuminen -sivuston avulla.
Miten aineistot on kerätty
Oma paikka haussa perustuu kahden eri tutkimusprojektin aineistoihin. TRANSIT-tutkimuksessa on seurattu yli 400 nuorta yhdeksänneltä luokalta toisen asteen viimeiselle vuodelle (syksy 2014-kevät 2018). Tämä tutkimus sisältää neljä elektronisesti kerättyä mobiilikyselyä, joihin on sisällytetty kaikentaustaisten nuorten mielipiteitä. Lisäksi toteutettiin kaksi teemahaastattelukokonaisuutta, joissa on keskitytty maahanmuuttotaustaisiin nuoriin. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita, jotka toteutettiin vapaamuotoisena keskusteluna nuorten kanssa, valmista teemarunkoa seuraten. Ne toteutettiin vuosina 2015 ja 2018.
TRANSIT-tutkimusta täydennettiin EMED-tutkimuksella, jossa tarkasteltiin toisen asteen koulutuksen koulutus- ja ohjausjärjestelmiä etnografisin menetelmin, eli monikulttuurisuuden näkökulmasta. Myös EMED-tutkimuksen aineisto tuotettiin kenttätyönä ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Tutkimusten aineistoissa käytettiin hyväksi myös tutkijoiden omaa havainnointia esimerkiksi koulujen arjesta, ohjaustyön tilanteita ja yhteishakutilanteita.
Tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa tutkimusyksiköksi valittiin joukko kouluja, joissa on runsaasti maahanmuuttotaustaisia nuoria, jotta saataisiin nuoria mahdollisimman monipuolisista taustoista. Asiantuntijahaastatteluaineisto perustuu molempien tutkimusten puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin, joihin poimittiin opinto-ohjaajia, rehtoreita, opettajia ja koulutussuunnittelijoita. Myös asiantuntija-aineistoa vahvistettiin oikeiden ohjaustilanteiden havainnoinnilla.
Aineiston analysointi
Aineiston ollessa niin runsas on sitä analysoitu monin eri metodein. Kyselytutkimusaineistoa on analysoitu tilastollisin perusmenetelmin. Haastatteluaineistoa on analysoitu mm. fenomenografisesti, eli tutkittu ihmisten käsityksiä aiheesta, sekä temaattisesti, eli jäsennetty sisältöä teemoittain. Myös opetussuunnitelmatekstejä analysoitiin temaattisella analyysillä. Tutkimuskirjallisuutta ja haastatteluaineistoja on lisäksi peilattu keskenään tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Aineiston luotettavuus
Tutkimuksen luotettavuus pohjautuu laaja-alaiseen aineistoon ja sen moniulotteiseen sekä moninäkökulmaiseen analyysiin hyödyntäen myös tilastotietoa ja asiantuntijapuhetta. On kuitenkin huomioitava, että yksittäisen seurantatutkimuksen näytteenomaisuudesta ja pienestä otannasta johtuen siitä saatuja tuloksia ei voi yleistää laajempaan kontekstiin.
Esimerkkejä käytetyistä aineistonkeruumenetelmistä
Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Koulutus edistää myös erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan jäsenenä.
– ote ammatilliseen koulutukseen valmentavan opetuksen opetussuunnitelmasta
Esimerkki tilastokeskuksen koulutustilastosta: kuinka monta prosenttia opiskelijoista läpäisee koulutuksen tarkastellun opiskeluajan puitteissa (toinen aste 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulu 4,5 vuotta ja yliopisto 5,5 vuotta)
Läpäisyasteet koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016
-Sensitiiviset