Helsingin yliopisto
Nimikkotutkijamme Kai Hakkaraisen aineisto on koottu hyödyntäen monia eri tiedonkeruumenetelmiä. Hän pyrkii yhdessä muiden tutkijoiden kanssa vastaamaan kysymykseen: Miksi opettajien ja oppilaiden on usein vaikea vapaaehtoisesti hyödyntää oppimiseen tarkoitettua teknologiaa ja teknologia ympäristöjä, joita tutkijat suosittelevat ja rakentavat?
Tutkimuksemme aineisto on hankittu peruskouluikäisiltä oppilailta ja heidän opettajilta. Aineistoa on alettu kerätä vuonna 2016 pääkaupunkiseudun alueelta valikoiduissa kouluissa: Koulumestarin koulu Espoosta sekä Viikin normaalikoulu, Arabian peruskoulu ja Aurinkolahden peruskoulu Helsingistä. Tässä vaiheessa keksimisprojekteihin osallistui 14 luokkaa, yhteensä noin 320 oppijaa (10–14-vuotiaita). Mukana oli 17 opettajaa, sekä luokanopettajia että aineenopettajia. Tavoitteena tutkimuksessa on laajentaa keksimisprojekteja vuosittain uusiin kouluihin Kasvava mieli –hankkeessa. Tutkimuksen alkuvaiheissa hyödynnettiin myös opetussuunnitelmaa.
Aineiston on kerännyt yhdessä tutkijat, opettajat ja oppilaat dokumentoiden opetustilanteita valokuvan ja videon avulla. Oppilaat tallensivat yhteistä suunnittelu- ja keksimisprosessiaan erilaisin digitaalisin välinein. Tutkijat halusivat korostaa portfoliotyöskentelyn merkitystä prosessin dokumentoinnissa sekä reflektoinnissa. Tutkijat suorittivat myös alku- ja loppumittaukset osallistujien oppimisen, motivaation ja tietojen ja taitojen arvioimiseksi. Aineisto sisälsi myös digitaalisten apuvälineiden ruututallenteita ja lokitietoja. Varsinaiset koulukokeilut tallennettiin videoille ja niiden tarkoitus oli analysoida oppijaryhmien ja luokan toimintaa sekä niissä muodostuvaa prosessiaineistoa. Tutkijat ja opettajat järjestivät myös säännöllisesti koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa opettajat pystyivät esitellä keksimisprojektejaan ja jakaa kokemuksiaan tutkijoiden kanssa. Myös opettajien itsereflektoivia päiväkirjoja hyödynnettiin keksimisprosessien analysoinnissa. Tutkijat korostivat, että kattavan kokonaisukuvan saamiseksi on kerättävä monipuolista dataa hyödyntäen sekä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, että kvalitatiivisia.
Oppilaat kehittivät projektin aikana monia eri arkea helpottavia keksintöjä. Yksi niistä oli nimeltään UrPo, älypohjallinen. UrPo sisälsi erilaisia sensoreita, joiden avulla se mittasi jalkapohjan lämpöä ja kosteutta ja näiden avulla lämmitti sen oikean lämpöiseksi:
Aineisto koostuu muotoiluopista, keksimistä ja tiedeopetusta tukevista pedagogisista ohjeista sekä malleista, joilla kannustetaan opettajia ja koulujen pedagogista kehittymistä.
Aineistolla halutaan kehittää tutkijoiden ja koulujen kanssa yhteisöllisen suunnittelun, keksimisen ja tekemisen kulttuuria ja sitä tukevaa pedogogiikkaa perusasteen koulutuksessa. Hankkeessa halutaan hyödyntää tutkivaa ja ilmiöpohjaista opiskelua.
Videotallenteet taltioivat kaikki visuaaliset ilmiöt objektiivisesti. Videotallenteiden hyviä puolia: nonverbaalinen aineisto eli tutkittavien liikkeet ja ilmeet sekä saadaan sellaista ainestoa, mikä jäisi normaalisti oman havannointikyvyn ulkopuolelle, pieniä yksityiskohtia, joilla saadaan kokonaiskuva ilmiöstä. Videotallenteet mahdollistavat alkuperäiseen aineistoon pääsyn uudelleen ja uudelleen. Videotallenteet mahdollistavat aineiston avoimuuden analyysille, koska muillakin kuin tutkijalla on mahdollisuus tarkastella aineisto, tietenkin sen eettisyyden nimissä. Huonoja puolia videotallenteissa on videokuvan ulkopuolelle jäävät tapahtumat. Videotallenteissa tulisi tarkkaan miettiä kuvauskulma. Kameran läsnäolo voi vaikuttaa tutkittavien käyttäytymiseen. Ennen videointia tutkijan tulee tehdä tarkka etukäteissuunnittelu, jotta analysoitavaa aineistoa ei tule kohtuuttomia määriä. (https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_4_3.html )
Tutkijoiden keräämä aineisto oli monipuolista: videomateriaalin kautta päästään tarkastelemaan tilanteita yhä uudelleen, portfoliotyöskentely avaa tutkijoille kohteiden ajatusmaailmaa ja alku- ja loppumittauksilla päästään vielä pureutumaan tarkasti esimerkiksi motivaation kaltaisiin vaikeasti muista materiaaleista selvitettäviin kysymyksiin. Kerätyt aineistot täydentävät toisiaan ja lisäävät tutkimuksessa käytetyn aineiston luotettavuutta. Tulkinnanvaraisuus tuo tämän kaltaisessa videomateriaalissa ja portfolioiden tarkastelussa oman lisänsä työskentelyyn, sillä eksakteja vastauksia ei ole. Tutkijan kokemus ja objektiivisuus ovat avainasemassa materiaalien tulkinnassa.