Helsingin yliopisto
Tällä viikolla ryhmämme Cogitem pohti nimikkotutkimuksestamme ’’Online weight-loss services and a calculative practice of slimming’’ inspiroituneena laihdutusta ilmiönä. Halusimme pohtia sitä näkökulmaa, että kannattaako laihdutus ylipäätäänkin vai onko se pelkkää ajan- ja rahanhukkaa. Artikkelimme koostuu ryhmäläistemme kesken jaetuista teemoista, joiden pohjalta jokainen laati yhden maksimissaan puolen sivun pohdinnan artikkelin yhteen näkökulmaa, jotka olivat raha, terveys, asenteet ja henkilökohtaiset kokemukset/oma pohdinta.
Laihduttamisen taloudellinen kannattavuus on monien valintojen summa
”Lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle vuonna 2011 arviolta n. 330 milj. euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Väestön lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset.” (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos: lihavuuden kustannukset)
Mikäli asiaa katsotaan yksittäisen painonpudottajan vinkkelistä, niin riippuu paljon hänen omista valinnoistaan, kuinka hän painonpudotuksen toteuttaa ja paljonko käyttää siihen rahaa. Mikäli painonpudottaja syö normaalia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja esim. lenkkeilee luonnossa ilman hankittua sykemittaria tai älykelloa sekä osallistuu vaikkapa kansanopistojen ryhmäliikuntaan, pysyy pudotuksen kulut kohtuullisina Yksin elävän alle 45-vuotiaan naisen ruokakustannukset kotona valmistetulle ruoalle 170€/kk. Liikuntavarusteet 5€/kk ja kulttuuriharrastukset, kausi- ja jäsenmaksut 13€/kk (Lehtinen &Aalto; Mitä eläminen maksaa, 2018). Kulut ovat suuntaa antavia, sillä kyseessä eivät ole painonpudottajat. Jos taas pudottaja hankkii sykemittarin tai älykellon ja ostaa yksityiselle liikuntasalille kausikortin tai painonpudotuksen nettivalmennuksen, niin silloin kulut nousevat jo selvästi, vaikka söisikin ruokasuositusten mukaisesti. Mikäli pudottaja haluaa pudottaa painoaan alkuun niukkaenergisillä dieettivalmisteilla esim. Nutriletilla, niin sen ohjeen mukainen käyttö (Nutrilett.fi) 3 viikossa maksaa 111,65€. Tokmannin Nutrilett Get Starded-paketin hintaa käytetty esimerkin laskemiseen.
Mikäli painonpudottaja onnistuu tavoitteessaan, niin silloin hän todennäköisesti saavuttaa pelkkiä hyötyjä, vaikka olisikin kuluttanut pudottamiseen rahaa tavanomaista enemmän. Mikäli painonpudotus epäonnistuu, niin silloin voi kokea haittana sen, että on käyttänyt rahaa erilaisiin painonpudotusta tukeviin investointeihin.
Laihdutus vaikuttaa terveyteemme – muttei aina positiivisesti
Painonpudotus kuulostaa helpolta: energiankulutuksen ollessa suurempi kuin energiansaanti, paino laskee. Miksi se sitten on niin haastavaa? Laihduttamista ajatellaan usein lyhytaikaisena kuurina, jonka jälkeen voidaan palata entisiin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Usein toteutuneen painonpudotuksen jälkeen paino alkaa pikkuhiljaa nousta ja palaa lähtötasolle. Elimistölle on luontaista vastustaa muutoksia eli aineenvaihdunta voi olla tottunut lihavuuteen ja sen takia painonpudotus on haastavaa. (Aro 2015.) Painonpudotus kannattaa kuitenkin tehdä vähitellen, sillä liiallinen laihduttaminen ja alipaino voivat aiheuttaa riittämätöntä kalsiumin ja muiden mineraalien saantia. Vähäinen saanti voi johtaa siihen, että elimistö ottaa tarvitsemansa mineraalit suoraan luustosta heikentäen sitä. (Kinnunen 2016.)
Jo muutaman kilon painonpudotuksesta on hyötyä sokeri- tai rasva-aineenvaihdunnan tai kohonneen verenpaineen säätelyssä, mikäli painon muutos on pysyvä (Aro 2015). Painonpudotus voi lisätä ylipainoisen toimintakykyä, sillä se keventää oloa ja parantaa jaksamista. Ylipaino kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimiä ja siksi painonpudotuksen avulla voidaan esimerkiksi vähentää oireilevan nivelrikon ilmaantumisen todennäköisyyttä. (Kinnunen 2016.) Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen (2019) mukaan painonpudotuksen avulla riski sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin ja useisiin syöpäsairauksiin pienenee. Pitkäaikaisessa painonpudotuksessa tärkeintä on ruoka- ja liikuntatottumusten pysyvä muuttaminen (Aro 2015).
Onko asenteella merkitystä?
Viime vuosina niin mediassa kuin jo kansankin keskellä on levinnyt liike jossa kehotetaan suhtautumaan omaan kehoon positiivisesti. Henkisen puolen kehittyminen yhdistettynä tavallisiin terveellisiin elintapoihin, kuten säännöllisiin ateriarytmeihin on todettu tutkimuksissakin auttavan pysyvien painonhallintatulosten saavuttamisessa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tehdyssä Anna Keski-Rahkosen johtamassa tutkimuksessa tulokset viittasivat siihen suuntaan, että jatkuva laihduttaminen ei takaa tuloksia läheskään niin varmasti kuin kokonaisvaltainen terveydestä huolenpito. Omaan kehoon negatiivinen suhtautuminen ei siis tuo pitkällä aikavälillä monissakaan tapauksissa pitkäkestoisia tuloksia verrattuna prosesseihin, joissa painonpudotus aloitetaan henkisenä prosessina. Ehkä voidaan siis ajatella että tulevaisuudessa painonhallinta- ja pudotus tulevat entisestään kehittymään kokonaisvaltaiseen suuntaan.
Mitä me ajattelemme laihduttamisesta?
Onko painonpudotus nykyisin vain välineurheilua, orjallista terveyssuositusten seuraamista ja median luoma mielikuva siitä kuinka paljon elämä muuttuisi paremmaksi jos paino putoaisi? Maailmassa
vallitseva nykyinen länsimaalainen kulttuuri on tehnyt painonpudotuksesta osin epätasa-arvoista niin, että vain rikkailla on mahdollisuus päästä parhaisiin tuloksiin, käyttämällä esimerkiksi henkilökohtaista valmentajaa. Terveellinen ruoka on lisäksi kallista, mikä rajaa ostajakuntaa.
Laihduttaminen tuskin on koskaan pahasta, mikäli vain pystyy ylläpitämään painoaan laihdutusprosessin
jälkeen. Laihduttaminen ei ole kertaluonteinen asia ja jos tuloksiin on päästy noudattamalla tiukkaa treeniohjelmaa ja dieettiä keho ei jaksa sitä pidemmän päälle.
Tänä kehopositiivisuuden kulta-aikana ihmisten tulisi ensin hyväksyä oma kehonsa ja sen lähtötilanne ja sitä kautta etsiä motivaatiota painonhallintaan, eikä vain aloittaa elämäntaparemonttia siitä lähtötilanteesta, missä vihaa omaa kehoaan.
Mitä mieltä te olette painonpudoksesta, onko se kannattavaa vai pitäisikö meidän pyrkiä elämään kokonaisvaltaisesti terveellisemmin?
LÄHTEET
Aro, A. (2015). Laihduttaminen ja painonhallinta. Terveyskirjasto. Luettu 30.10.2019.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00055
Kinnunen, M. (2016). Jo viiden prosentin painonpudotuksella voi saada merkittäviä terveyshyötyjä. Yle. Luettu 30.10.2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/31/jo-viiden-prosentin-painonpudotuksella-voi-saada-merkittavia-terveyshyotyja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019). Elintavat ja ravitsemus. Lihavuus. Luettu 30.10.2019.
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos: lihavuuden kustannukset
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuus-tulee-kalliiksi
Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja Anna-Riitta Lehtinen Kristiina Aalto
Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/261735/Mita%cc%88_ela%cc%88minen_maksaa_2018_raportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
ravitsemussuositukset 2014
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
www.nutrilett.fi
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. En koe erilaisia dieettejä ja laihdutuskuureja kovin tehokkaiksi, sillä kuurin jälkeen voi helposti palata vanhoihin tottumuksiin ja elintapoihin. Tylsältä kuulostava elintapojen muutos olisi varmasti pysyvämpi, mutta myös aikaa vievä. Lisäksi jäin miettimään, että painonpudotuksessa saatetaan liikaa tuijottaa vaa´an lukemia, jos henkilö yrittää pudottaa tiettyä kilomäärää lyhyellä aikavälillä. Painon edestakainen seilaaminen voi myös muuttaa kehonkoostumusta ikävämpään suuntaan, mikäli pudotetut kilot lähtevätkin lihaksista. Koen myös, että mikäli haluaa muuttaa elintapoja paremmiksi, ei kannata tehdä liian isoja muutoksia kerralla. Esimerkiksi jos laittaa ruokavalion ja liikuntatottumukset kerralla uusiksi, voi käydä niin, ettei niihin pysty sitoutumaan täysin. Hyvinvointi ei mielestäni ole pelkästään optimaalisten valintojen tekemistä, vaan elämään kuuluu myös herkuttelu ja rentoutuminen.
Sofia/Virhekäsitykset
Hei!
Postauksessanne oli paljon hyviä pointteja. Lihavuudesta johtuvien sairauksien ja vaivojen aiheuttamat kustannukset ovat varmasti yhteiskunnalle taakka siinä missä muistakin hoitoa vaativista terveysongelmista koituvat menot.
Elämme sellaisessa yhteiskunnassa, jossa normaalia ihmiselle tyypillistä liikkumista on rajoitettu. Ajamme töihin autolla, istumme päivät toimistossa ja illat kotona laiskanlinnassa. Seisomista saatetaan joissakin tilanteissa jopa katsoa pahasti, kun yleisen käytännön mukaan pitäisi istua. Joissakin väleissä saatamme silloin tällöin käydä lenkillä, kuntosalilla tai jumppatunnilla, mutta hyödyt jäävät heikoksi, kun muut ajat ollaan paikallaan.
Laihduttaminen on vaikeaa, koska syöminen tuottaa suurta mielihyvän tunnetta. Ylipainoon on monia eri syitä. Esimerkiksi tunnesyöjillä elämään ei välttämättä jää enää paljon muuta sisältöä, jos mieluisat ruuatkin jättää pois. Laihdutus ei onnistu stressaantuneena.
Laihdutuskuuri tarkoittaa perinteisesti kokonaisvaltaista muutosta. Jos ruokavaliota aletaan muuttaa pikkuhiljaa, aivot ja mieli pysyvät muutoksessa mukana, ja makunystyrät saa totutettua uusiin makuelämyksiin. Näin ei myöskään tule sellaista tunnetta, että on yhtäkkiä joutunut luopumaan jostain itselle tärkeästä asiasta.
Arjessa liikkumisen, lyhyiden lihaskuntoharjoitteluiden ja uusiin terveellisiin ruokiin siirtymisen yhdistelmällä ihminen tottuu uudenlaiseen parempaan tapaan elää, eikä varsinaista kärsimystä aiheuttavaa laihdutusta edes tarvita.
Hei!
Olen samaa mieltä blogipostauksen kirjoittajien ja kommentoijien kanssa siitä, että painonpudotuksessa ja elintapojen muutoksessa kannattaa yleensä lähteä liikkeelle pikkuhiljaa ja vähitellen. Elintapojen muuttamista voisi tarkastella oppimisprosessina, jossa tulee pitkäjänteisesti omaksua uudet terveellisemmät elintavat. Ehkä voisi myös ajatella muutosprosessin aluksi ennemmin niin, että mitä lisäisi elämäänsä kuin mitä poistaisi. Voisi esimerkiksi lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossa ja liikuntaa ja myöhemmin karsia epäterveellisiä elämäntapoja.
Postauksessa esille tullut kehopositiivisuus, positiivinen suhtautuminen itseen, on myös tärkeä näkökulma. Kuten usein muussakin oppimisessa, käsitys itsestä ja pystyvyydestä vaikuttaa oppimiseen. Positiivinen suhtautuminen itseen kun ei tarkoita ettei olisi myös valmis muutokseen.
Sini/Virhekäsitykset
Moikka, kiitos postauksesta!
Minusta terveyden tulisi aina mennä edellä ja sanoisin että terveelliset elämäntavat kokonaisvaltaisesti ovat ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin laihduttaminen.
Laihduttaminen toki kannattaa, jos ylipaino aiheuttaa terveysriskejä. Dieettivalmisteiden ja muutenkin lyhytaikaisten kuurien sijaan koen että juurikin kokonaisvaltaisesti terveelliset elämäntavat tuovat henkisesti sekä fyysisesti paremman olon ja mahdolliset tuloksetkin ovat pysyvämpiä. Laihdutus ja muutos kohti terveellisempää elämäntapaa ovat molemmat asioita joiden tulisi mielestäni lähteä positiivisen kautta.
Janina/Maahanmuuttivat
Hei, voi varmaan sanoa, että kaikki on joskus painonsa kanssa painineet. Näen, että painonpudotuksella on ylipainoiselle ihmiselle varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa, etenkin terveydellisistä syistä. Tärkeää olisi myös se, että ylipainoisen ihmisen stereotyyppisestä leimasta päästäisiin eroon. Ylipainoinen ihminen voi kokea usein tyytymättömyyttä ulkonäköönsä ja tätä kautta se vaikuttaa itsevarmuuteen. Tämän taustalla on taas se, että päihimme on iskostettu niin tarkat ja vankkumattomat kauneusihanteet, joiden muuttaminen on tiukassa. Näitä ruokkii mm. elokuvateollisuus, media, trendit, ym.
Mielestäni tärkeintä on, että ihminen on onnellinen ja tyytyväinen itseensä. Sillä mielenterveydelliset ongelmat ovat varmasti yhtä merkittävä taloudellinen menoerä terveydenhuollossamme. Ylipainoiseen ihmiseen suhtautumisessa on paljon korjattavaa. Se antaa laihdutukselle myös terveemmät lähtökohdat. Ensin täytyy hyväksyä itsensä sellaisenaan kuin on ja saada kokemus siitä, että on tullut hyväksytyksi, ennen kuin voi tehdä suuria muutoksia.
Hyvä kirjoitus! Olette pohtineet asiaa hyvin monesta näkökulmasta.
Komppaisin Janinan kommenttia, että terveelliset elämäntavat ovat tärkeämpiä kuin laihduttaminen. Se, kuin yleensä onkin hetkellistä, kunnes palataan alkupisteeseen.
Mielestäni olisi helpompaa, jos painoaan pudottava henkilö löytäisi jonkinlaisen liikuntamuodon, josta oikeasti nauttii, oli se sitten kävely, uiminen, pilates tai kuntosaliharjoittelu. En koe, että aina olisi tarpeellista hankkia rankka nettivalmennus tai, että liikunnan tulisi olla aina hyvin kuormittavaa. Tärkeämpää, että liikunnasta tulisi säännöllistä, jolloin se ei olisi vain hetkellistä eikä tuntuisi pakkopullalta.
Terveellistä ruokaa saa ostettua myös halvalla, sillä ei sen tarvitse olla sosiaalisessa mediassa näkyviä terveysruokia, kuten superfoodeja. Kuntosalikortin jos hankkii esimerkiksi kunnan saleille ja uimahalleille on paljon halvempi. Moni liikuntamuoto, kuten lenkkeily on ilmaista ja varsinkin kaverin kanssa mieleisempää!
Minusta erittäin mielenkiintoinen keskustelunaihe. Olen samoilla jäljillä teidän kanssa siitä, että kaiken pitäisi lähteä oman ajattelutavan muutoksesta; terveelliset elämäntavat ja ruokailu tuovat energistä oloa ja jaksamista. Kun perusasiat alkavat olla kunnossa, voidaan lähteä liikkumaan myös turvallisesti vähitellen.
Urheilijana haluan myös nostaa oman näkemykseni siitä, että myös esimerkiksi ihan kaikilla on paineita laihtua ja pienentää rasvaprosenttia, jotta olisi näkyviä lihaksia. On jotenkin todella hurjaa ajatella, että jotkut liikkuvat sen takia, että voisi sitten jossain Instagram -kuvassa esitellä vatsalihaksia ja saisi tätä kautta tykkäyksiä ja onnellisuutta. Vaikka eihän se suinkaan kuuluisi ihan näin mennä.
Monilla juurikin innostus laihduttamisesta kääntyy vääränlaiseksi kuvaksi todellisuudesta ja siitä mikä on terveellistä ja hyvinvointia edistävää. Liikkumisesta kuuluisi tulla aina hyvä fiilis ja sen täytyy olla mielekästä!