Helsingin yliopisto
Tervehdys kaikille ahkerille blogin lukijoile. Tässäpä Virhekäsityksien avaus virhekäsityksiä koskevan tutkimuksen jännittävään maailmaan.
Nimikkotutkimuksenamme toimii Ilona Södervikin väitöskirja ”Understanding biological concepts at university– Investigating learning in medical and teacher education”, jossa tutkitaan millaisia käsityksiä luokanopettaja opiskelijoilla on fotosynteesistä ja lääketieteen opiskelijoilla on verenkiertoelimistöstä ja miten nämä käsitykset muuttuvat erilaisten oppimateriaalien lukemisen jälkeen. Ennakkokäsityksiä usein on ja niihin liittyy myös virhekäsityksiä. Niillä voi olla suuri vaikutus oppimiseen ja niiden muuttaminen on vaikeaa, joten aihe on tärkeä. Aiheella on myös laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Nykyisestä ajasta annetaan usein kommentteja, jonka mukaan elämme ”totuuden jälkeistä aikaa”. Informaatiota on nykyisin yhä enemmän saatavilla. Internetin myötä valvonta sen suhteen millaista tietoa saatetaan julkisuuteen on muuttunut mahdottomaksi. Koska kuka tahansa voi laittaa esille minkälaista tietoa tahansa on yhä vaikeampi erottaa totuutta, virheellistä tietoa, päteviä teorioita, oikeita tutkimustuloksia, harhaanjohtavaa propagandaa ja suoranaisia valheita toisistaan. Tämä tekee nykyisestä ajasta otollista kasvualustaa virheellisten harhakäsityksien syntymiselle, omaksumiselle ja leviämiselle laajasti. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-10777109 käsittelee aihetta laajasti ja suosittelen kaikkia tutustumaan siihen, mutta muistakaa arvioida myös sen sanomaa, ettette omaksu mitään automaattisesti.
Toimiakseen järkevällä tavalla nykyinen yhteiskunta kuitenkin tarvitsee oikeata ja paikkaansa pitävää tietoa. Jotta demokraattisessa yhteiskunnassa voitaisiin tehdä oikeanlaisia päätöksiä, on tiedon pohjauduttava totuudenmukaiseen tilanneanalyysiin. Muuten päätökset tehdään väärältä pohjalta. Tästä syystä on tärkeätä kehittää keinoja opettaa asioita niin, että se tehokkaasti kykenee kumoamaan omaksuttuja virhekäsityksiä.
Meillä kaikilla on virheellisiä käsityksiä. Syitä näiden virhekäsityksien syntymiseen voi etsiä monesta eri suunnasta. Olemme saattaneet saada virheellistä tietoa läheisiltämme, medialta tai jopa opettajiltamme. Olemme myös saattaneet ymmärtää tai omaksua sinällään oikean tiedon väärin. Kuinka voimme sitten korjata virhekäsityksiämme? Ilona Södervikin tutkimus kartoittaa tätä aihepiiriä, etsimällä vastauksia siihen, kuinka erityyppiset tavat esittää tieto kykenevät kumoamaan aiemmin omaksuttuja virheellisiä käsityksiä.
Lähteet:
Södervik Ilona 2016. Understanding biological concepts at university– Investigating learning in medical and teacher education, Turun yliopisto.
Virhekäsitykset
Hei, nimikkotutkimuksenne tuloksia olisi hauska kuulla :). Mietin myös sitä, että tiedon omaksumiseen ja vanhan tiedon vahvistumiseen uuden tiedon avulla liittyy varmasti myös halu ymmärtää asia itselle tutulla tavalla. Jos meillä onkin virheellistä tietoa, jonka uskomme oikeaksi, varmasti etsimme vanhalle tiedolle aina vain lisää vahvistavia lähteitä. Ja varsinkin jos tieto tulee itselle luotettavalta /uskottavalta lähteeltä, on tiedon omaksuminen luotettavana helpompaa. Siksi kritiikin pitäisikin aina olla koputtelemassa olkapäällä kun luemme uutta tietoa. Lisäksi harva uskaltaa lähteä kyseenalaistamaan uutta tietoa, ellei ole vahva kyseisen tiedonalan ammattilainen itse.
Nimikkotutkimuksenne aihe on kenties turhankin ajankohtainen, joitakin nimeltämainitsemattomia poliitikkoja kun seurailee uutisissa.
Väärän ja oikean tiedon saralta kysymyksenä nousee itselläni usein esiin ”vanhan” ja ”väärän” tiedon ero, modernissa maailmassa kun kuitenkin uutta tietoa kertyy aivan hervotonta tahtia, oli aihe sitten mikä tahansa.
Vanha ajatus tiedon luonteesta ja siitä, kuinka tärkeää on tietää mitä emme tiedä, saattaisi nykyisin myös kaivata lisähuomiota. Monilla nykypäivän päättäjistä kun tuntuu olevan sellainen käsitys itsestään, että he tietävät jo lähes kaiken.
Kiinnostavaa nähdä myös, josko tutkimuksessa on noussut pintaan tahallisen ja tahattoman väärän tiedon levittämisen erot, ja kuinka keskeisesti näitä käsitellään.
Odottelen siis tutkijatenttiänne mielenkiinnolla.
Hei ryhmä Virhekäsitykset!
Kiitos kun nostitte esille näin ajankohtaisen aiheen. Huomasin mielenkiintoisen yhteyden postauksenne ja nimikkoartikkelimme käsitteen toimintahorisontit välillä. Toimintahorisontit tarkoittavat siis sosiaalisten rakenteiden, sosiaalisen aseman ja habituksen määrittelemät areenat joissa päätöksiä tehdään. Artikelissa sanotaan teidän postauksen mukaan, että päätöksiin, joita teemme toimintahorisontissa vaikuttavat eniten ”kuumat lähteet”, joihin sisältyy usein epätäydellisiin informaatioihin kuten tuttujen kanssa käytyihin keskusteluihin ja sosiaaliseen mediaan (Varjo ym. 2019. s.2-3)
Katsoin myös Yle Areenasta pari dokumenttia jotka liittyy aiheeseen. Jos kiinnostaa niin ne näkyvät vielä ihan ilmaiseksi!
https://areena.yle.fi/1-50119014 < tämä kertoo Bellingcat-verkostosta, joka tutkii maailmanlaajuisia tapahtumia
https://areena.yle.fi/1-50224277 < tässä mm somen propagandasta
Myös Netflixin Patriot act käydään asiaa läpi eri näkökulmista
Maahanmuuttivat / Nadine
Todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimus! Mietin myös, millaista haittaa asioiden liiasta yksinkertaistuksesta esimerkiksi alakouluikäisille lapsille saattaa tulla, esimerkiksi juuri tuon fotosynteesin kohdalla. Itselle oli ainakin lukiossa aika vaikea käsittää atomiorbitaalien rakenne, kun seiskaluokalta asti oli opetettu elektronien sijaitsevan elektronikuorilla. Toki tämä suurimmalle osalle varmasti on ihan riittävä tarkkuus, mutta vaikeuttaa kyllä lukion tai yliopiston lehtorin tehtävää huomattavasti.
Varsinkin luokanopettajilla täytyy olla hallussa aivan valtavasti tietoa useasta eri osa-alueesta, jotta osaa korjata lasten esimerkiksi vanhemmilta saamia virhekäsityksiä. Lisäksi työ vaatii sensitiivisyyttä, sillä vanhempien mielipide on hyvin tärkeä lapselle eikä opettajan missään nimessä pitäisi dumata vanhempia lapselle. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia keinoja opettajat voivat käyttää lasten ja nuorten virhekäsitysten korjaamisessa. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä!
– Viivi/Sensitiiviset