Olisiko sinusta tutkijaksi?

Tässä blogi postauksessa ajattelimme jakaa teille hieman omaa tietämystämme tutkijan työstä ja elämästä. Nimikkotutkijamme haastattelussa keskustelimme itse tutkimuksen yksityiskohtien lisäksi nimittäin myös tutkijan työnkuvasta ja ammattivalinnanvaikutuksista elämään. Idea siis blogin aiheeseen heräsi tutkijamme haastattelun pohjalta. 

Tutkijoiden päätehtävä on uuden tiedon tuottaminen tai uusien sovellusten kehittäminen tuote-, prosessi- tai muussa kehitystyössä. Tutkimuksen tekeminen on monivaiheinen prosessi. Lisäksi ennen itse tutkimusprosessia tutkijalla on kuuluisa “paperisota” muun muassa tutkimuksen rahoittamista haettaessa, joka on kuitenkin oleellinen ja myöskin suuri osa työtä.  

Tutkijan työtä täytyy tehdä aidosta kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Prosessi on suuri ja esimerkiksi lukemista ja kirjoittamista valtavasti, jolloin hyödyksi toki on aiheen mielekkyys. Kirjoittamisen sujuvuuden kannalta erilaisten tekstien kirjoitustaitojen hallitseminen ja ylipäätään kirjoittamisesta nauttiminen on tärkeää. Nykypäivänä listaan voisi ehdottomasti lukea myös esimerkiksi teknologiset taidot ja kansanvälisyyden nimissä ainakin hyvän englannin kielentaidon. 

Tutkijan ammattiin liittyy uteliaisuuden ja luovuuden piirteitä. Tutkijalta totisesti vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäntähtäimen otetta tekemiseen. Pettymyksiä tulee myös sietää, sillä tutkimuksen tekeminen on hankalaa, sillä kontrolloitavia muuttujia on usein paljon. Tuloksetkaan eivät aina ole sitä mitä tutkija on etukäteen ehkä ajatellut. Mikään tutkimus kuitenkaan on täydellinen. Tutkija kohtaa paljon valintatilanteita tutkimusta tehdessään, ja kaikkea ei voi ottaa huomioon, vaan aihetta täytyy osata rajata. Tärkeintä siksi onkin näiden omien valintojen ja tehtyjen rajausten hyvä perustelu.  

Päinvastoin kuin ehkä luullaan, tutkijan työ ei ole vain yksin kyyhöttämistä, vaan tutkijalle kommunikointi kollegoidensa kanssa, ja esimerkiksi konferenssit ovat hyvin tärkeitä. Muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa keskustellessa voi laajentaa omaa näkemystään ja osaamistaan sekä saada omaan työhönsä innovatiivisia ratkaisuja. 

Tutkijantyössä työajat harvoin jakaantuvat perinteisesti “kasista-neljään”. Henkilöstä riippuen tämä voi olla työn hyvä tai huonopuoli. Toisaalta elämän muut osa-alueet, etenkin perheellisenä, saattavat kuitenkin määritellä osin työaikoja. Lisäksi yliopiston tutkijoilla voi olla joitakin opetettavia kursseja, tutkimuksen teon ohella. 

Nimikkotutkijamme mielestä tutkijan työ on ennemminkin elämäntapa, kuin ammatti. Hän koki työnsä olevan suuri sitä mitä haluaakin tehdä. Hän piti erityisesti töiden ajoittamisen vapaudesta sekä siitä, että saa tutkia sitä mitä haluaa ja minkä kokee tärkeäksi. Lisäksi hän nautti työhön liittyvästä jokapäiväisestä ongelmanratkaisusta, itsensä jatkuvasti haastamista ja kehittämisestä. Hän myönsi, että työtä voi joskus kuitenkin olla liikaa ja se saattaa olla stressaavaa. 

 

Virhekäsitykset 

 

Lähteet: 

https://www.stat.fi/meta/kas/tutkija.html 

http://www.acatiimi.fi/2005/5_05/5_05c.htm 

Nimikkotutkijamme, Ilona Södervikin haastattelu aineisto 

6 Replies to “Olisiko sinusta tutkijaksi?”

  1. Hei Virhekäsitykset ja kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!

    Mielestäni tällä kurssilla parasta on ollut päästä lähemmäs tutkijoita; heti alussa saimme haastatella yhteisesti tutkijaa Minervatorilla ja myöhemmin omaa nimikkotutkijaamme ryhmämme kanssa. Opintoja aloittelevana on aina mielenkiintoista kuulla mitä erilaiset työtehtävät pitävät sisällään ja vasta yliopistossa tutkimustyö on omissa havainnoissa noussut pinnalle.
    Huomioni herätti tutkijanne kuvaus työstään ammatin sijasta elämäntapana ja se kertoo minusta paljon siitä, että on päässyt työskentelemään alalle, joka todella tempaa mukaansa. Oman tutkimustyön tekeminen ei tunnu enää niin utopistiselta ajatukselta, kun pääsee “lähemmäs” tutkijoita ja toteamaan, että kuten kaikessa työssä, myös siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Mitä enemmän tutkijan työtä pääsee seuraamaan, sitä enemmän siitä varmasti kiinnostuu. Vaikka en vielä näe itseäni tutkijana, sitä ei koskaan tiedä jos sille polulle päätyisikin! Varmasti avartaisi tieteellistä maailmaa aivan uudella tavalla.

    Mayling / Maahanmuuttivat

  2. Moikka Virhekäsitykset!

    Postauksenne oli mielenkiintoinen ja se oli helppolukuista, kiitos.
    Kuten Maylingin toteaa kommentissaan, minustakin on ollut mielekästä sekä antoisaa tutustua tutkijoihin ja heidän työhönsä. Olen miettinyt mikä ei olisi ennen tätä kurssia tullut mieleenikään, että tutkijan työ on aika siistiä ja tärkeää, ja ehkäpä minustakin voisi siihen olla! Ennen ajattelin aika stereotyyppisesti, että tutkijat ovat työhuoneissaan ja tutkivat yksikseen jtn aivan utopista ja korkea lentoista akateemista juttua, mitä tällainen tavallinen pulliainen ei voisi ymmärtää. Oli hienoa tajuta, että tutkijat tutkivat asioita, jotta ymmärtäisimme paremmin ilmiötä tai miten jotain juttua voisi kehittää eteenpäin yms.

    Jenni/Digimonit

  3. Moikka! Olitte poimineet mielestäni aika merkittävän pointin siitä, että tutkijan ammatti on enemmän elämäntapa kuin ammatti. Tämä kertoo siitä, että tutkijalla on oikeasti sisäinen palo ja intohimo tutkimista kohtaan. On hienoa, että toiset jaksavat ryhtyä tutkimaan ja siten kehittämään alojamme. Tosin mieleeni tulee myös se, että miten tutkimuksia tehdään. Niiden tulisi olla ehkä vähän helppolukuisempia niin, että kaikilla olisi mahdollista ymmärtää, mitä niissä on tutkittu. Olen nyt muutamia tutkimuksia lukenut ja välillä tuntuu, että tutkimusjargonia valtaa tekstin ymmärrettävyyden. Itselläni on vain vahvistunut ennestään se, että en itse haluaisi ryhtyä tutkimaan mitään. Voisin ehkä olla hetken mukana, mutta pitkäjänteisyyttä ei tällaiseen löytyisi kovinkaan pitkäksi aikaa :).

  4. Hei ryhmä Virhekäsitykset!

    Toitte esiin mielenkiintoisen kysymyksen juuri kurssilla, jolla pääsimme monelle meistä ensimmäistä kertaa tarkastelemaan tutkimustyötä itse tutkijoita haastattelemalla. Mielestäni työssä (tai elämäntavassa) vaikuttaa olevan paljon hyviä puolia, mutta fuksina tuntuu kaukaiselta asiantuntijuus tason saavuttaminen. Esimerkiksi rajaaminen on mielestäni ollut yllättävänkin haastavaa opparia tehdessä. Kuitenkin minua on sen verran kiinnostanut, että lähdin ensimmäistä kertaa tutkimukseen mukaan tutkittavana, lähinnä jotta oppisin lisää tutkimusten teosta. Toki onhan meillä kaikilla tulossa pian kandin kirjoitus, jossa pääsemme vähän testaamaan tutkimustyötä!

    Tutkijoitakin varmasti tulemme opintojemme aikana tapaamaan vielä monia ja kuulemaan erilaisista tutkimuksista. Mielestäni Helsingin yliopistossa on hienoa juuri se, että tutkijat pitävät myös luentoja. Yllätyin siitä, että yliopiston tutkijoiden työhön kuuluu myös opetusta (oliko 5-10%).

    Nadine / Maahanmuuttivat

  5. Hei Virhekäsitykset!

    Kurssi on kokonaisuudessaan ollut erittäin antoisa varsinkin tutkijan ammatin kartoittamiseen. Monilla, itseni mukaan lukien, on varmasti ollut enemmän tai vähemmän lineaarinen kuva tutkijaksi tulemisesta – suoritetaan opinnot, löydetään kiinnostava aihe ja lähdetään tutkimaan. Tutkijahaastatteluista tuli esiin ne monet erilaiset polut, joilta tutkijat ovat päätyneet omille urilleen. Esimerkiksi itseni oli aluksi vaikea hahmottaa kasvatustieteiden ja rakennusalan välistä yhteyttä, mutta tutkijamme Sami Paavolan valotettua osallisuuttaan yhteisöllisen oppimisen tutkimiseen, ja tätä kautta ajautumista tutkimaan BIM – malleja, yhteys tuntui luonnolliselta ja järkevältä. Itselläni mielenkiintoa herätti juurikin monipuolinen eri asioiden välisten yhteyksien havaitseminen, sekä oman mielenkiinnon kohteiden merkitys ajautumisessa erilaisiin tutkimustehtäviin.

    Postauksenne herättelee hyvin pohtimaan millaisia ominaisuuksia tutkijalta vaaditaan, ja sitä, mitä näistä ominaisuuksista itseltä voisi löytyä.

    Anssi/Virtuoosit

  6. Kiitos postauksesta, olipas mielenkiintoinen!
    Itselleni on auennut tämän kurssin aikana myös realistisempi kuva tutkijan työstä, mikä on kumonnut monia aiempia oletuksiani siitä.
    Tärkeimpänä koen tutkijan työn yhteistyön muiden tutkijoiden kanssa mieleiseksi. Täytyy myöntää, että olin mielessäni kuvitellut heidät oman päänsä sisäiseen maailmaan ja rauhaan mistä on vaikea irtaantua ja sosialisoida. Mutta toisinhan se on!
    Koen ehdottomasti tutkijan työn olevan juurikin elämäntapa, joka herättää itsessäni tämän kurssin myötä hieman enemmän mielenkiintoa.

Leave a Reply to Nadine C M Nordman Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *