Miten käsitteiden oppimista voisi tukea?

Blogiviikkomme viimeisessä postauksessa pohdimme, miten tehokasta oppimista voisi tukea,  jotta käsitteet opittaisiin oikein ja virheellisiltä käsityksiltä vältyttäisiin.

Käsitteellistä muutosta on tutkittu paljon. Käsitteellisellä muutoksella viitataan oppimiseen, jossa uutta tietoa ei vain sulauteta aiempiin tietorakenteisiin, vaan myös tietorakenteissa tapahtuu muutosta. Piaget’n tunnetut käsitteet assimilaatio ja akkommodaatio liittyvät aiheeseen läheisesti. Assimilaatiossa uusi tieto sulautetaan vanhoihin rakenteisiin, kun se ei ole ristiriidassa aiemman tiedon kanssa, kun taas akkommodaatiossa olemassa olevat tietorakenteet muuttuvat. Ilona Södervik on tutkinut käsitteellistä muutosta keskeisten biologian käsitteiden ymmärtämisen kautta luokanopettajaopiskelijoilla sekä lääketieteen opiskelijoilla ja ymmärryksessä on havaittu aiempien tutkimusten tapaan puutteita ja virheellisyyttä. (Södervik 2016.)  

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virheelliset käsitykset esimerkiksi biologian käsitteistä ovat universaaleja. Lapsilla on usein jonkinlainen yksinkertaistettu ennakkokäsitys opetettavasta aiheesta ja sen muuttaminen voi olla todella vaikeaa. Varsinkin, jos opettajilla on ollut itsellään puutteellisia tai jopa virheellisiä käsityksiä opetettavasta aiheesta, on lasten käsitysten korjaaminen haastavaa. (Södervik 2016, 2019.) Virheelliset käsitykset vaikuttavat seuraavan oppijaa kouluasteelta toiselle. On ymmärrettävää, että lapsille opetetaan asiat ensin yksinkertaistetummassa muodossa. Miten tästä voisi kuitenkin päästä eteenpäin niin, että se ei vaikeuttaisi liikaa myöhempää oppimista? Tutkittavaan alueeseen liittyy myös haasteena se, että tieto kehittyy jatkuvasti, ja yliopisto-opintojen vaiheessa on suuri määrä yksityiskohtaista opiskeltavaa tietoa, jonka alle peruskäsitteet saattavat jäädä (Södervik 2016). 

Työelämässä toimimisen näkökulmasta on merkille pantavaa, että yliopisto-opiskelijoiden peruskäsitteiden ymmärtämisessä on tutkimuksen mukaan huomattaviakin puutteita.  Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoilla on havaittu virheellisiä käsityksiä olennaisissa käsitteissä, kuten verenkiertoelimistön ymmärtämisessä ja sillä on todettu olevan yhteyttä myös kliiniseen päättelyyn (Södervik 2016). Toisaalta, esimerkiksi lukio-opiskelun kannalta, voi olla lohdullistakin ajatella, että virheellisiä käsityksiä on muillakin oppilailla. Näistä voisi ehkä puhua enemmän yleisellä tasolla. Käsitykset itsestä oppijana vaikuttavat oppimiseen ja joskus oppiminen saattaa tyrehtyä jo alussa, jos aihe tuntuu liian vaativalta ja kokee sen omista oppimiskyvyistä johtuvaksi. Tästä näkökulmasta voi olla hyödyllistä tietää, että muilla opiskelijoilla on samanlaisia haasteita oppimisessa.  

 Södervikin tutkimuksessa tuotiin esille erilaisia keinoja vaikuttaa virheellisten käsitysten syntymiseen. Näitä olivat esimerkiksi erilaisten opetusmateriaalien -ja tapojen kehittäminen, kuten niin kutsutun törmäyttävän tekstin käyttö selittävän tekstin sijaan. Perinteisesti oppikirjoista löytyvässä selittävässä tekstissä asia todetaan erittelemättä virhekäsityksiä. Törmäyttävässä tekstissä kuvataan ensin millaisia virhekäsityksiä asiasta tyypillisesti on, eritellään virheellinen ajatus ja esitetään oikea selitys. Törmäyttävällä tekstillä on todettu olevan etuja verrattuna tavalliseen selittävään tekstiin erityisesti esimerkiksi sellaisessa oppimisessa, joka edellyttää systeemistä ymmärrystä eli kokonaisuuden hahmottamista. Yleensäkin opiskelussa pitäisi tukea systeemistä ajattelua, käsitteiden yhteyden ja kokonaisuuden ymmärtämistä. (Södervik 2016.) 

Pitäisikö opetuksessakin käyttää enemmän ”törmäyttämistä” eli kertoa millaisia virheellisiä käsityksiä aiheesta yleensä on ja miksi ne ovat väärin? Ehkä näin jo tehdäänkin? 

 Virhekäsitykset

Lähteet: 

 Södervik, I. 2016. Understanding biological concepts at universityInvestigating learning in medical and teacher education. Turun yliopisto. 

 Södervik, I. 2019. Haastattelu.  

 

5 vastausta artikkeliin “Miten käsitteiden oppimista voisi tukea?”

  1. Hei! Todella mielenkiintoista tekstiä käsitteellisestä muutoksesta ja virhe käsityksistä. Tutkimuksia näistä löytyikin jo pitkältä ajalta. Herää kysymys, miten virhe käsityksiin voidaan kiinnittää jatkossa enemmän huomioita jos henkilö ei itse tiedosta käsitystään vääräksi? Haasteita tuo mukanaan varmasti myös käsitysten muuttamisen vaikeus. On hyvin helppoa palata ajattelemaan virheellistä käsitystä, muutoksen sijaan. Oppimisen kannalta varmasti juurikin oikea tekniikka ja termit olisi hyvä oppia kerralla oikein ja käyttää niitä, jottei opi vääriä tapoja, joita on hyvin vaikea myöhemmin korjata oikeiksi. Esimerkkinä tulee mieleen, jos lapsi oppii jo varhain itsenäisesti kirjoittamaan, ja tämä tapa ei olisi aivan oikea. On hyvin vaikea saada käsitys muuttumaan, ja oikea kirjoitus tekniikka, väärän sijaan käyttöön. Tässä vähän pohdintojani aiheeseen liittyen. Tuleeko muille mieleen mitä ajatuksia nämä virhe käsitykset herättävät?

  2. Hei, tuo törmäyttävän tekstin käyttäminen on todella tehokasta. Olen kuullut monien opettajien käyttävän sitä ja se saa monesti oppilaissa aikaan keskustelua, kommentointia ja jopa kiistoja. Törmäyttävällä tekstillä pystyy parhaimmillaan yllättämään kuulijansa niin hyvin, että päällimmäisenä fiiliksenä jää vaan tyrmistys, jota seuraa kysymys: Miten tämä asia oikeasti sitten menee? Ainakin vanhemmilla opiskelijoilla tämä toimii hyvin, mutta kuten Varpu tuossa mainitsi esimerkkinä pienet lapset, niin heille voi olla tehokkaampaa opettaa heti kerralla oikealla taktiikalla/tiedolla. Pienen lapsen kyky erottaa virhekäsitys oikeasta tiedosta voi olla liian heikkoa törmäyttämisen tehokeinoille.

  3. Heippa !
    Itselläni on todella positiivisia kokemuksia ”törmäyttämisestä”. Lukiossa psykologian opettajani käytti usein törmäyttäviä tekstejä opetuksessaan ja koin että ne olivat hyödyllisiä ja tehokkaita. Tekstien pohjalta kävimme useita hyviä keskusteluja ja koin että opin näistä keskusteluista jopa parhaiten. Luulen että lukioikäisille ”törmäyttäminen” toimii oikein hyvin, mutta alakoululaisilla taas ei välttämättä ole vielä tarpeeksi kehittyneet kognitiiviset taidot tämän toimimiseen…
    Hyvä ja mielenkiintoinen postaus!
    – Enni/Helikopterit

  4. Hei, ja kiitos mielenkiintoisesta blogitekstistä. ajatuksia herätti etenkin ”käsitteellisen muutoksen” määritteleminen. Vaikka käsitteellisen muutoksen teoria määritellään sopimattomaksi assimilaation piiriin väitän itse toisin. Assimilaatio ja akkomodaatio eivät ole ääripäitä toisistaan vaan pikemminkin vierustovereita, jotka kulkevat yhtä matkaa tiedonkeruun tiellä. Ovathan ne kumpikin asettuneena käsitteen”oppiminen” alle. Assimilaatiossahan tieto kerääntyy/liittyy lisäyhteytenä jo hallittavaan tietoon. Aivoissa tilannetta voidaan kuvata synapsien uudelleenjärjestymisellä. Yhtälailla aivoissa tapahtuu uudelleenjärjestäytymistä akkomodaation aikana, jolloin uusi tieto muokkaa– tai kumoaa vanhaa tietoa. Kun ihminen onnistuu assimiloimaan tietoa tarpeeksi voi tämä johtaa akkomodaatioon.

    Sharon/Maahanmuuttivat

  5. Hei Virhekäsitykset!

    Koen törmäytyksen terminä hyvin mielenkiintoisena ja olikin hienoa oppia siitä teidän blogitekstinne kautta. Mielestäni on hieno ajatus, että virheellisiä ajatuksia avattaisiin ennekuin mentäisiin oikean selityksen kimppuun, sillä lukijan voi olla näin helpompi tunnistaa itsellä vallitsevia virheellisiä ajatuksia, tiedostaa ne ja pyrkiä tämän jälkeen akkomodaation avulla muuttamaan käsityksiään oikeanlaisiksi. Toki tässä on myös se vaara, että lukijan täytyy olla hyvin skarppina lukiessaan tekstiä, jotta hän osaa erottaa varmasti ”oikean” tiedon, eikä virheelliset käsitykset jäisi päällimmäisiksi ajatuksiin, kuten aiemmat kommentoijat ovatkin tuoneet esiin pienten lasten kohdalla. Virheellisten käsitysten läpikäyminen luo toisaalta turvallisen ympäristön lukijalle oppia miksi muutkin saattavat ajatella asiasta virheellisesti, joihin hän voi samaistua.
    Toitte esiin myös mielenkiintoisen tutkimustuloksen liittyen törmäyttävän tekstin edistävästä vaikutuksesta kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tämän valossa meidän pitäisi opetuksessa ehdottomasti lisätä törmäyttämistä!

    Mayling / Maahanmuuttivat

Vastaa käyttäjälle Sharon Laine Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *