Virtuoosien terveisiä virtuaalityöpajasta 

Virtuoosit on nimensä mukaisesti ollut koko kurssin ajan kiinnostunut virtuaalisuudesta ja innostuikin muutaman jäsenen voimin ottamaan osaa Johanna Ylipullin tutkimukseen liittyvään virtuaalitodellisuuden suunnittelutyöpajaan Oodissa. Työpaja on osa aluehallintoviraston rahoittamaa Yhteinen virtuaalimaailmamme -hanketta. Hankkeen tuloksena syntyy yleisten kirjastojen yhteinen virtuaalimaailma, johon kaikki Suomen kirjastot voivat tarjota pääsyn asiakkailleen.  

Ylipulli määritteli työpajan alustuksessa virtuaalimaailman tekotodellisuudeksi, jota voidaan tällä hetkellä toteuttaa ainoastaan VR-lasien kautta. Saimme siis häneltä taas uuden näkökulman virtuaalisuuden alakäsitteelle virtuaalitodellisuudelle. Vaikka nimikkotutkijamme Sami Paavolan artikkelissa käsitellään virtuaalitodellisuuden sijaan virtuaalisia malleja, on tärkeää ilmiön ymmärtämisen kannalta erottaa nämä ja muutkin virtuaalisuuden alakäsitteet toisistaan. Käsitteet kun ovat tutkimuksellisessa työssä ajattelun ja analyysin välineitä, jolla kuvataan, nimetään, luokitellaan ja jäsennetään ilmiötä (Limblom-Ylänne, Paavilainen, Pehkonen & Ronakinen 2013, 51). 

Nimikkotutkimuksessamme (Dynamics of Design Collaboration: BIM Models as Intermediary Digital Objects) Sami Paavola yhdessä Reijo Miettisen kanssa käsittelee BIM-mallien hyödyntämistä rakennusalan suunnitteluyhteistyössä. Suunnittelutyöpajan myötä oli mielenkiintoista olla itse osana yhteisöllistä suunnitteluprosessia toki aivan toisesta näkökulmasta katsottuna. Olimme osa kerättävää aineistoa tutkimuksessa.  

Paavola puhuu artikkelissaan BIM-mallista termillä ”co-developed intermediary object” eli yhteistyöllä kehitetty välillinen objekti, joka tuo suunnitteluyhteistyöhön virtuaalista materiaalisuutta. Paavolan mukaan BIM-malli voi siis olla samalla sekä virtuaalinen, että konkreettinen. (Paavola & Miettinen 2018, 7.)  

Ryhmämme käsityötiede vahvistus tietysti sitoo nimikkotutkimuksessamme saatua tietoa omaan alaamme.  Elämme digitalisaation aikakautta, jossa virtuaalinen materiaalisuus alkaa olla jokapäiväistä ja se tulee olemaan yhä tiiviimpi osa tulevien sukupolvien elämää, kun ammatit, käsityöläisyys ja suunnittelu muuttuvat. Esimerkiksi pelimaailma työllistää jo nyt vaatesuunnittelijoita suunnittelemaan virtuaalisia vaatteita, joista ei koskaan tule fyysisiä objekteja, mutta ne ovat samalla sekä virtuaalisia, että konkreettisia ja niiden suunnitteluun on tarvittu erityistä osaamista. Tämä digitalisaation muutos näkyy jo esimerkiksi 3D- mallintamisessa kouluissa ja tulee varmasti näkymään myös enemmän käsityönopetuksessa tulevaisuudessa. Suunnittelunopetus on erityisesti iso osa nykyistä käsityönopetusta ja erityisesti puhutaan yhteissuunnittelusta, josta saimme hyvän esimerkin osallistuessamme Oodissa kirjastojen yhteisten virtuaalimaailmojen suunnittelutyöpajaan. Tehtävämme oli suunnitella virtuaalinen metsä, joka yhdistäisi eri kirjastot toisiinsa.  Voisimmeko siis sanoa, että kyseessä on eräänlainen co-developed intermediary object?  

 Virtuoosit

Lähteet:  

Lindblom-Ylänne, S. Paavilainen, E. Pehkonen, L. & Ronkainen, S. 2013. Tutkimuksen voimasanat. Sanoma Pro. Helsinki.  

Paavola, S. & Miettinen, R. 2018. Dynamics of Design Collaboration: BIM Models as Intermediary Digital Objects. Computer Supported Cooperative Work.