Helsingin yliopisto
Lähdimme pullakahvien äärellä pohtimaan rasismin eri muotoja, etenkin positiivista rasismia josta tässä yhteydessä käytämme termiä positiivinen syrjintä (positive discrimination). Positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan esimerkiksi jonkin tietyn ihmisryhmän, usein vähemmistöryhmän suosimista, jonka tarkoituksena on usein tietoisesti toimia rasismin vastaisesti. Tämä tietoinen rasismin välttäminen ja vähemmistöryhmän suosiminen voidaan kuitenkin luokitella eriarvoiseksi toiminnaksi ja sen kautta yhtälailla rasistiseksi. Näin ollen samalla kun suositaan toista ihmisryhmää, syrjitään toista.
Positiivista syrjintää on ollut kautta aikojen; esimerkiksi 1960-luvulla Yhdysvalloissa pyrittiin suosimalla saamaan tummaihoisia yliopistoon. Positiivista syrjintää esiintyy myös työnhaussa; esimerkiksi tulevaan Pieni merenneito -elokuvaan valittiin tummaihoinen näyttelijä, vaikka Pieni merenneito -hahmo on perinteisesti ollut skandinaavisen vaalea punatukka. Valinta herätti paljon keskustelua, eikä voida varmaksi sanoa valinnan syytä. Positiivisen syrjinnän näkökulmasta voisi ajatella, että elokuvayhtiö on halunnut parantaa imagoaan valitsemalla tarkoituksellisesti rooliin etnisen vähemmistön edustajan.
Myös valtio ja esimerkiksi koulutuspolitiikka tarkoittavat hyvää mutta tulevat silti toisinaan ylläpitäneeksi rasistisia rakenteita. Esimerkiksi hoivatyö nähdään maahanmuuttajataustaisille ihanteellisena ammattina, ja heitä kannustetaan koulutuspoluilla pyrkimään sitä kohti useammin kuin muihin suuntauksiin. Hoivatyöhön ohjaaminen on rasistista toimintaa, jos perusteena ovat kulttuuriset syyt ja “luontainen soveltuvuus” (Jokinen & Jakonen 2011). Onko kyse nuoren maahanmuuttajan auttamisesta työelämään alalle yksilön parasta ajatellen, vai halutaanko saada nopeasti uusia veronmaksajia piittaamatta yksilön kyvyistä ja kiinnostuksenkohteista? Taustalta löytyy varmasti monia syitä jotka ovat yhdessä muodostuneet “normaaliksi” käytännöksi, mutta rivien välissä piilee positiivista syrjintää.
Onko meillä kaikilla kehittyneitä ajattelumalleja, joita emme välttämättä tunnista positiiviseksi syrjinnäksi? Suurin osa ihmisistä tarkoittaa hyvää ja pitää itseään suvaitsevaisena. Ympäristön ja median vaikutuksesta ihmisille kuitenkin muodostuu jatkuvasti mielikuvia ja skeemoja eli sisäisiä malleja eri ihmisryhmien ominaisuuksista. Usein yksilö myös huomaamatta yleistää esimerkiksi tietyn tapahtuman jonkin ihmisryhmän ominaispiirteeksi. Näitä ajattelumalleja voi olla vaikea tiedostaa tai edes myöntää itselleen. Afterwork -podcastin jakso “Syyllistytkö tietämättäsi rasismiin?” ottaa aiheeseen kantaa eri taustoista tulevien naisten näkökulmista.
Etnisten vähemmistöjen edustajien erityisen ystävällinen kohtelu on sekin eriarvoistavaa toimintaa, vaikka taustalla olisi halu toimia rasismin vastaisesti. Harva vähemmistön edustaja kaipaa erityiskohtelua vaan haluaa tulla kohdatuksi tasavertaisena. Yliystävällisyys voi tuntua loukkaavalta ja eriarvoistavalta. Ei ole edes mahdollista toimia täysin neutraalisti ja tasa-arvoisesti, mutta on tärkeää tiedostaa omaa toimintaa suuntaavia ajattelumalleja ja tarvittaessa muokata niitä.
Henna, Janina ja Helka / Maahanmuuttivat