Rönnberg julkaisi Helsingin Sanomiin tiistaina 12.10. artikkelin, jossa kertoo erään maahanmuuttajataustaisen ruotsalaisen Abdirahmanin eriyttävistä kokemuksista työmarkkinoilla sekä aloitteesta eriytyneen alueen maineen ja työllistymisen kohottamiseen. Nuorena Abdirahman lähti kotimaastaan opiskelemaan New Yorkiin kansainvälisiä suhteita ja työskentelemään mm. Sveitsiin ja Somaliaan, mutta huomasi harmikseen ruotsin lähiöön palatessaan, ettei saanutkaan töitä tai edes kutsua työhaastatteluun pätevyydestään huolimatta. Abdirahman ei artikkelissa kerro kokeneensa tätä rasismiksi, vaan selittää kokemuksensa segregaation syyksi. Hän siis sanoo, että lähiössä maahanmuuttajataustaiset ja vauras keskiluokka eivät ”näe toisiaan” ja näin maahanmuuttajataustaiset koetaan vieraana ja heitä kohtaan on ennakkoluuloja. Artikkelissa Rönnberg (2019) kertoo myös, esimerkiksi Vilkaman ja Berneliuksen tavoin että tutkimukset osoittavat kasvavaan segregoitumiseen Helsingissä. (Bernelius. 2015; Vilkama & Bernelius. 18.09.2019). Abdirahmanin negatiivisten kokemusten jälkeen artikkelissa kerrotaan, kuinka hän lähti vaikuttamaan hänen kokemaansa ongelmaa, segregaatiota vähentääkseen. Työttömänä Abdirahman järjesti lähiöllänsä pidettävän elokuviin keskittyvän ulkoilmafestivaalin (Järvaveckan), joka on vuosien saatossa noussut suosituksi tapahtumaksi. Tapahtuma on ollut esillä ruotsalaismedioissa, rekrytointiteltoissa tarjottiin n. 2000 työpaikkaa ja poliitikot tulevat paikalle.
Meidän ”Maahanmuuttaneiden” nimikko tutkimuksessa tarkastellaan toimintahorisontteja maahanmuuttajataustaisten koulutuspoluilla. Toimintahorisontti on siis se toimijuuden areena, johon kuuluu kaikki päätöksentekoon ja toimintaan vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten sosiaalinen ympäristö, rakenteet ja yhteiskunta. Kuten nimikko tutkimuksessakin tuodaan esiin, koulutusta ja työuraa koskevat valinnat ovat keskeisessä asemassa antamassa suuntaa yksilöiden elämänkerroille. Miellämme, että koulutusvalinnat heijastuvat vahvasti työuraan mutta Abdirahmanin tarina on hyvä esimerkki siitä, että yksilön tekemien koulutus- ja uravalintojen lisäksi tapahtumat kietoutuvat vahvasti myös sosiaalisiin rakenteisiin, jotka tässä tapauksessa rajoittivat Abdirahmanin toimintamahdollisuuksia. Kontekstisidonnaisuus ja kulttuuristen normien vaikutus näkyy tässä tapauksessa työllistymisen vaikeutena kotimaassa, vaikka ulkomailla se ei ollut ongelmana. Työmarkkinoilla ilmenneestä rasismista ja syrjinnästä on ollut Suomessa paljon puhetta myös mediassa.
Abdirahman kuvailee, että työnantajat suosivat henkilöitä, jotka he tunnistavat esimerkiksi asuinalueen perusteella. Vaikka Abdirahmanilla olisi ollut pätevyys töihin, edellä mainittu rakenteellinen seikka saattaa hyvinkin olla viime kädessä hakijan karsiva tekijä. Tämä tuo mieleeni Varjon tutkimuksessa mainitut ”kuumat tiedonlähteet” joka viittaa siihen, että tuttavien kanssa käydyt keskustelut ja omat mieltymykset asioista saattavat painaa virallista tietoa enemmän. Minkälaisia kokemuksia teillä on asiasta? Miltä tuntuisi jäädä joka kesä ilman töitä siksi, että kilpaileva haastateltava on kotoisin paremmalta asuinalueelta ja sinusta tuntuisi, että työpaikka jää aina yhtä pienestä seikasta kiinni?
Toisaalta, tässä Helsingin Sanomien artikkelissa on tuotu esille Abdirahmanin esimerkillinen toiminta Ruotsissa. Onko teille tullut Suomesta vastaavia artikkeleita esille, jotka voisivat antaa maahanmuuttajataustaisille esikuvia ja jotka poikkeavat maahanmuuton ongelmakeskeisestä diskurssista? Innostaisiko työmarkkinoiden syrjintä teitä Abdirahmanin tavoin tarttumaan epäkohtaan positiivisella otteella vai luopumaan työhaaveista?
Nadine & Mayling / Maahanmuuttivat
Lähteet
Bernelius, V. (2015). Yhteiskuntapolitiikka 80 (6). Pääkaupunkiseudun koulujen naapurustot – missä erot kasvavat?
Bernelius, V. & Vilkama, K. (18.09.2019) Tiedekulma. Jakautunut kaupunki. Helsinki. (Luento)
Rönnberg, O. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kun lähiöiden todellisuus erkaantuu, yhteiskunta hajoaa: Ruotsalaisella Ahmed Abdirahmanilla on ongelmaan ratkaisu. 12.10.2019.
Varjo, J., Holmberg, L., Kalalahti, M. (2019). Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Teoksessa Janhukainen, M., Kalahti, M. & Kivirauma, J. (toim.), Oma paikka haussa. Helsinki: Gaudeamus.
Helsingin yliopisto