Tekijä: Sanni S Malinen

Nimikkotutkijamme oli ruokakulttuurin professori Mari Niva. Opintojakson aikana käsittelemämme tutkimus on hänen tutkimuksensa Online weight-loss services and a calculative practice of slimming. Syksyn alussa ajatus tutkijatentistä tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, mutta nyt se on kuitenkin takanapäin ja kasasimme koko ryhmän voimin ajatuksia siitä.

Suunnitellessamme tutkijatenttiä jaoimme tutkijalle esitettävät kysymykset kolmeen eri aihealueeseen eli tutkimussuunnitelmaan, aineistoon sekä tuloksiin. Jakauduimme ryhmän kesken kolmeen pienryhmään, jotka kaikki saivat oman aihealueen. Hyvällä suunnitelmalla varmistimme, että jokaisella ryhmäläisellä on aikaa kysyä omat kysymyksensä ja päästä mukaan keskusteluun tutkijan kanssa. Lisäksi selkeä aihejako helpotti keskustelun seuraamista.

Aikataulutimme jokaiselle pienryhmälle tietyt pääkysymykset ja muutamia vapaavalintaisia lisäkysymyksiä, joilla keskustelua pystyi ohjaamaan oikeaan suuntaan. Aikataulua oli hankala suunnitella tarkasti, joten suunnittelimme myös muutamia lisäkysymyksiä. Halusimme luonnollisesti välttää tilannetta, jossa aikaa olisi vielä jäljellä, mutta kaikki kysymykset olisi jo kysytty. Aikataulussa pysymisestä huolehti ryhmämme puheenjohtaja, joka tarvittaessa ohjasi keskustelun kulkua, jotta keskustelu etenisi luontevasti.

Tutkijatentissä positiivisesti yllätyimme tilaisuuden sujuvuudesta niin kysymysten esittämisen kuin ajankäytönki osalta. Suunnitelma tenttitilaisuuden ajallisesta jaksottamisesta toteutui täsmällisesti. Tilaisuudessa yllättävin tilanne oli tutkijan esittämä vastakysymys, johon emme olleet varsinaisesti valmistautuneet, vaikka periaatteessa meidän olisi pitänyt ennalta varautua vastakysymyksiinkin. Tutkija antoi kuitenkin onneksemme ensin oman vastauksensa polkaistakseen keskustelun käyntiin. Yllätyimme myös siitä, että ryhmämme ei saanut juurikaan rakentavaa palautetta tai parannusehdotuksia varjoryhmältä, vaikka parannettavaa olisi joissakin kohdissa varmasti ollut. Olisimme voineet viestiä tutkijalle etukäteen kysymysten aihealueet, jotta hän olisi voinut paremmin varautua tilaisuuteen, sillä tutkija totesi tentissä, että oli vaikea muistella kymmenen vuoden takaista tutkimussuunnitelmaa ja aineistonkeruuta. Toisaalta olimme kuitenkin tyytyväisiä tutkijan vastausten laajuuteen ja laatuun.

Miettiessämme opintojaksoa kokonaisuutena ensimmäisenä mieleen tulee sana “hämmennys”. Jokaisen uuden tehtävän teko alkoi samalla kysymyksellä “Mitä ihmettä tässä nyt pitää tehdä?”. Joka kerta onnistuimme kuitenkin löytämään punaisen langan. Kurssi oli siis yhtä tutkimista. Huomasimme selkeästi ryhmätyöskentelyn haasteet sekä erityisesti sen voiman. Vaikkei aina itse muistanut tai tiennyt kaikkea, ryhmä oli aina tukena. Ryhmätyöskentelyn yhteydessä ilmeni, että meille tehokkain tapa työskennellä oli usein jakaa ryhmä vielä pienempiin osiin. Kurssin aikana kehityimmekin tutkimuksen tekoon liittyvien asioiden lisäksi myös ryhmätyöskentelijöinä, ainakin hiukan.

“Oppimiseen ei ole muuta alkua, kuin ihmettely” – @mestarioppija

Cogitem

Joskus voi olla hyvä lähestyä jo tutuksi tulleita asioita eri näkökulmasta. Voisiko jo olemassaolevan tutkimuksen aineiston avulla, tai sitä hieman muokkaamalla saada vastauksia aivan eri näkökulmasta asetettuihin tutkimuskysymyksiin? Nimikkotutkijamme Mari Nivan tutkimuksessa Online weight-loss services and a calculative practice of slimming tarkoituksena oli tuottaa tuloksia, jotka lisäävät ilmiön ymmärtämistä, eikä niinkään selkeitä ”kyllä” tai ”ei” tyyppisiä vastauksia. Tutkimuksen vastaajat olivat naisia, jotka käyttivät Keventäjät.fi ja Kiloklubi.fi -painonhallintasovelluksia. Aineistona käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja sekä kyselylomakkeita, joilla kartoitettiin vastaajien lähtötilannetta, painonpudotustavoitteita ja elämäntapamuutosten onnistumisia. Lähdimme miettimään, pystyisikö eri teoreettisten näkökulmien avulla löytämään merkittävämpiä, tai hyödyllisempiä tuloksia esimerkiksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyödyntäen samoja menetelmiä ja aineistoa.

Voitaisiin esimerkiksi pohtia, miten aineistosta saatu tieto vastaa sivujen antamia lupauksia. Tutkimusaineistosta saatuja tietoja vastaajien omaksumista asioista ja laihdutustuloksista voitaisiin vertailla internetissä toimivien painonhallintasovellusten lupauksiin ja myyntipuheisiin. Teoreettisen näkökulman tavoite olisi saada laadullisia tutkimustuloksia internet-palveluiden toimivuudesta ja tehokkuudesta. Niiden ollessa suosittu keino painonpudotukseen ja sen hallintaan, olisi hyödyllistä saada tutkimuksellista tietoa neutraalista tulokulmasta. Jos vastaajien kokemukset kohtaisivat hyvin palveluiden antamiin lupausten kanssa, palvelisivat tutkimuksen antamat tulokset kaikkia osapuolia. Kuluttajat luottaisivat palvelujen laatuun ja toimivuuteen mahdollisesti enemmän, mikä saattaisi lisätä ylipainoisten omatoimista painonhallintaa ja näin ollen vaikuttaa myönteisesti kansanterveyteen. Myös palvelut luonnollisesti hyötyisivät kasvavasta käyttäjämäärästä. Jos aineistosta saadut tulokset eivät vastaisikaan palveluiden lupaamia muutoksia, voisi tutkimuksen tuottamalla tiedolla olla mahdollinen laskeva vaikutus kansanterveyteen. Tällöin helposti lähestyttävien internet-palveluiden käyttöaste laskisi, mikä voisi olla myös monille ylipainoisille tai painoa pudottaville syy olla muuttamatta elintapojaan.

Toisaalta aihetta voidaan lähestyä myös yksilön näkökulmasta. Vuonna 2017 kaksi kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Lihavuus on elintapasairaus, johon on pyritty jo pidemmän aikaa löytämään ratkaisuja esimerkiksi politiikan kautta. Jotta ylipaino ilmiönä saataisiin kuriin, on katsottava asioita myös ylipainoisten näkökulmasta. Ymmärrystä voitaisiin lisätä tutkimalla ylipainoisten subjektiivista kokemusta omasta kehosta ja laihdutustavoitteista. Tutkimus voitaisiin toteuttaa nimikkotutkijamme aineistoa hyödyntämällä. Mahdollisia haastattelukysymyksiä modifioimalla voitaisiin täsmentää vastausten kohdistumista uusien tutkimuskysymysten suuntaan. Tällä tavoin pystyttäisiin keräämään tietoa esimerkiksi siitä, miten ylipainoiset itse kokevat liikakilojen vaikuttavan hyvinvointiin. Myös laihdutusprojektin motivaationlähde olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä voidaan jopa kärjistetysti sanoa, että omasta vartalosta huolehtiminen on nykyään terveellisen kansalaisen moraalinen velvollisuus.

Pohtiessamme näitä esimerkkejä havaitsimme, että tutkijan on valittava yksi teoreettinen näkökulma ja pysyttävä siinä tarkasti koko tutkimuksen ajan. Myös toinen tärkeä tekemämme havainto oli laadukkaan aineiston merkitys uuden tiedon tuottamisessa. Laadukas aineisto voi taipua moneen. Haluaisimmekin kuulla, millaisia vaihtoehtoisia näkökulmia muiden ryhmien aineistoista voisi löytyä.

 Jaakko, Sanni & Sonja / Cogitem