Kokeilevan käsityön jäähyväispostaus

Elina ottaa läppärin esille, Anniina mutustaa jotain ruskeaa mönjää suoraan isosta lasikulhosta. ”Tää on mokkapalaa, hän huikkaa ihmettelevälle Martinalle, joka on asetellut lankakerät pöydälle ja on taas valmis virkkaamaan. Outi ja Anu N. seuraavat tätä touhua mietteissään. Pohtivat varmaankuinka saisi ne kangaspuut tuotua tunneille.

 Onko kaikki jo paikalla?” Elina kysyy. Siiri kohottaa lasejaan silmille ja tarkistaa tilanteenHän on saanut neulomansa villapaidan jo valmiiksi ja myhäilee tyytyväisenäkun tytöt huomaavat asian. Ennenkuihän ehtii sanoa mitäänovelta kuuluva ääni keskeyttää hänen pohdintansa. “Anu T. ja Terhi oli tuolla ylhäällä vielä hakemas kahviahuikkaa Rita ja astelee sisään avoimesta ovesta Tiinan kanssa.Ai sieltä ne jo tuleeki.” 

”Mikä oli meidän tän päivän tehtäväPitäskö tehä niinettä…” Ja näin alkaa taas iloinen puheensorina ja tehtävän pohdinta tuttuun tapaan. 

Mitäs me tehään sittekun tää kurssi loppuuPitäskö meidän ihan muuten vaan aina kokoontua tänne.” Ympyrä sulkeutuu ja ollaan taas alkupisteessävaikkakin useamman pykälän viisaampina ja pystyvämpinä. 

Ha ha haaa, nauru raikuu ja työskentely jatkuu.. 

Tämän kurssin yksi parhaista puolista on ehdottomasti ollut ryhmätyöskentelyhetketjolloin ihmetellääntutkitaanheitellään ideoitamyös niitä hulvattomia ja ennen kaikkea opitaan yhdessä. 

Täten kiitämme niin toisiammekuin kaikkia teitä muitakin ryhmiäjoiden kanssa olemme kurssia eteenpäin kulkeneetmitä erilaisempien tehtävien parissapaljon uutta oppien. Kiitos myös Leila ja Päivi kurssin vetämisestä. Ja mitä parhainta talven odotusta kaikille

Kokeileva käsityö kiittää ja kuittaa pönttöineen. 

Kokeileva käsityö nimikkotutkimuksen aineisto

Tutkimuksemme “The roles of material prototyping in collaborative design process at an elementary school” (Yrjönsuuri, Varpu; Kangas, Kaiju; Hakkarainen, Kai; Seitamaa-Hakkarainen, Pirita) aineisto kerättiin co-invention (yhteiskeksiminen) projektissa Helsinkiläisillä ala-asteilla. Projektissa 5-luokkalaiset saivat aiheekseen keksiä uudenlaisia ratkaisuja arkipäiväisiin ongelmiin. Oppilaat työskentelivät 3-5 henkilön ryhmissä apunaan opettajat, tutkijat ja ulkopuoliset asiantuntijat. Projekti koostui 11 x 90min sunnittelukerrasta. Siihen osallistui 75 oppilasta eli 20 ryhmää, joista kolmea seurattiin tarkasti videoimalla. Valitut ryhmät olivat erilaisia sekä ryhmän koon, sukupuolijakauman että keksinnön luonteen perusteella. Projekti alkoi syksyllä 2016 ja päättyi keväällä 2017.

Tässä tutkimuksessa aineisto kerättiin ainoastaan videoimalla. Videolla näkyy miten oppilaita tuettiin protoilutilanteissa ja miten oppilaita havainnoitiin. Havainnointitilanteista ei kerätty erillisiä aineistoja (esimerkiksi muistiinpanoilla), vaan niitä analysoitiin videoinneista. Seurantaryhmien suunnitteluprosessien nauhoitus tapahtui kahdella Go-Pro -kameralla, joista yksi oli asennettu kattoon ja toinen jalustalle tallentamaan tarkemmin oppilaiden eleitä sekä materiaalin käyttöä. Jokaisen työskentelysession jälkeen valokuvattiin myös syntyneet luonnokset ja protot. Analyysiin valittiin kaksi suunitttelusessiota jokaiselta seurantaryhmältä eli 6 x 90min. Tutkimusta varten kerätyt videoaineistot ovat salassa pidettävää materiaalia, jonka vuoksi emme pääse tutustumaan niihin konkreettisesti.

Tutkimuksen videoaineistojen analysoinnissa käytettiin Ash’n (2007) kolmen eritason analyysiä: makrotaso, keskitaso ja mikrotaso. Makrotason analyysin (when) tarkoitus oli luoda flow-kaavio kaikista suunnitteluaktiviteeteistä. Keskitason analyysi (what) jakautui kahteen vaiheeseen: kaikkien merkittävien tapahtumien identifiointiin ja niiden joukosta osan valinta tarkempaan analyysiä varten. Mikrotason analyysiin (how) valittiin 16 tapahtumaa, joista tutkittiin eleitä, materiaalin manipulointia ja ideoiden verbalisointia.

Tutkimuksessamme pyrittiin selvittämään:

Kuinka prototyyppejä käytetään itse prototyyppien tai suunnitteluideoiden hienosäätöön?

Kuinka prototyyppejä käytetään yhteissuunnitteluprosessin sosiaalisina välittäjinä?

Kuinka prototyyppien materiaaliset ominaisuudet näkyvät yhteistyössä suunnitteluprosesseissa?

Videoanalyysi on ainoa keino havainnoida autenttisesti sosiaalista yhteissuunnitteluprosessia tutkijoiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Tällä menetelmällä saadaan taltioitua koko prosessi niin että se on samansisältöisenä tarkasteltavissa eri näkökulmista, eri tutkijoiden toimesta ja se on toistettavissa halutun määrän. Videolta näkyy projektin eteneminen, ilmeet, eleet, materiaalin käyttö, yhteistyöskentely ja kommunikointi, tilan hyödyntäminen sekä ulkopuolinen ohjaus. Meidän mielestämme tämä onkin ainoa keino tehdä tämän tyyppistä tutkimusta Maker-kulttuurin saralla.

 

-Kokeileva käsityö