Kokeilevan käsityön jäähyväispostaus

Elina ottaa läppärin esille, Anniina mutustaa jotain ruskeaa mönjää suoraan isosta lasikulhosta. ”Tää on mokkapalaa, hän huikkaa ihmettelevälle Martinalle, joka on asetellut lankakerät pöydälle ja on taas valmis virkkaamaan. Outi ja Anu N. seuraavat tätä touhua mietteissään. Pohtivat varmaankuinka saisi ne kangaspuut tuotua tunneille.

 Onko kaikki jo paikalla?” Elina kysyy. Siiri kohottaa lasejaan silmille ja tarkistaa tilanteenHän on saanut neulomansa villapaidan jo valmiiksi ja myhäilee tyytyväisenäkun tytöt huomaavat asian. Ennenkuihän ehtii sanoa mitäänovelta kuuluva ääni keskeyttää hänen pohdintansa. “Anu T. ja Terhi oli tuolla ylhäällä vielä hakemas kahviahuikkaa Rita ja astelee sisään avoimesta ovesta Tiinan kanssa.Ai sieltä ne jo tuleeki.” 

”Mikä oli meidän tän päivän tehtäväPitäskö tehä niinettä…” Ja näin alkaa taas iloinen puheensorina ja tehtävän pohdinta tuttuun tapaan. 

Mitäs me tehään sittekun tää kurssi loppuuPitäskö meidän ihan muuten vaan aina kokoontua tänne.” Ympyrä sulkeutuu ja ollaan taas alkupisteessävaikkakin useamman pykälän viisaampina ja pystyvämpinä. 

Ha ha haaa, nauru raikuu ja työskentely jatkuu.. 

Tämän kurssin yksi parhaista puolista on ehdottomasti ollut ryhmätyöskentelyhetketjolloin ihmetellääntutkitaanheitellään ideoitamyös niitä hulvattomia ja ennen kaikkea opitaan yhdessä. 

Täten kiitämme niin toisiammekuin kaikkia teitä muitakin ryhmiäjoiden kanssa olemme kurssia eteenpäin kulkeneetmitä erilaisempien tehtävien parissapaljon uutta oppien. Kiitos myös Leila ja Päivi kurssin vetämisestä. Ja mitä parhainta talven odotusta kaikille

Kokeileva käsityö kiittää ja kuittaa pönttöineen.