Minkälaisia lähteitä Mari Nivan tutkimuksessa käytettiin?

Meillä on käsittelyssä Mari Nivan tutkimus painonhallintasovellusten käyttämisestä laihduttamisessa ja painonhallinnan pitkäjänteisessä oppimisessa. Tutkimuksessa mukana olleet nettisovellukset olivat nimeltään Keventäjät ja Kiloklubi. Pääajatuksena ei ollut kuitenkaan tutkittavien painonpudotuksen määrä, vaan heidän keräämä henkinen pääoma sovellusten käytön aikana, sillä useimpien tutkimuksessa mukana olleiden tavoitteena oli sisäistää painonhallintasovellusten vinkkejä ja ohjeita niin, että esimerkiksi ruokailutottumuksien muutos olisi pysyvää.

Kyseisestä aiheesta ei löytynyt suomalaisia tutkimuksia, joten tutkimus pohjautui tutkijan omiin haastatteluihin, jotka pidettiin tutkimuksen alussa, sekä kyselylomakkeisiin. Tutkijan haastateltaviksi valikoituivat Kiloklubin ja Keventäjien asiakkaat, joilla oli vähintään viisi kiloa painoa pudotettavana ja painoindeksi yli 25 kg/m2. Alunperin tutkija olisi halunnut kerätä aineistonsa kuntosaliharjoitteluryhmistä, mutta kuntokeskukset eivät halunneet lähteä mukaan tutkimukseen.

Haastattelut sisälsivät neljä osaa: painonhallintasovellusten käyttötavat ja kokemukset, aiemmat laihdutuskokemukset ja nykyisen painonhallintaprojektin syyt sekä omat kehonkuvaa koskevat tavoitteet olivat tarkastelun alla. Nämä semistrukturoidut haastattelut muokattiin kirjalliseen muotoon. Haastattelujen kestot vaihtelivat tunnista yli kahteen tuntiin. Haastattelut litteroitiin Word -tiedostoiksi nauhoitteista. Semistrukturoitu eli puolistrukturoitu määritellään eteneväksi niin, että haastateltaville esitetään samat tai likipitäen samat kysymykset samassa järjestyksessä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006).

Haastattelujen lisäksi tutkija lähetti haastateltaville kyselylomakkeen, johon osallistujat vastasivat haastettelujen jälkeen. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin taustatietoja, laihdutustavoitteita ja aiempia laihdutuskokemuksia. Lisäksi tutkija olisi toivonut ehtineensä myös analysoida sovellusten keskustelufoorumeita yhteisöllisyyden näkökulmasta, sillä vertaistuki nähtiin tutkimuksessa varsin merkittäväksi tekijäksi painonhallinnan kannalta.

Vuoden kuluttua, tutkimuksen lopussa, haastateltavat vastasivat uuteen kyselylomakkeeseen, jonka tavoitteena oli selvittää, millä tavoin haastateltavat olivat käyttäneet painonhallintasovelluksia ja olivatko he onnistuneet hyödyntämään oppimiaan asioita arkielämässä siitä huolimatta, että sovellusten käyttö oli jo lopetettu. Kysely toteutettiin avoimilla kysymyksillä, joihin haastateltavat saivat kuvailla omia painonhallinnan kokemuksiaan kuluneen vuoden ajalta. Varsinaisia laihdutustuloksia ei ollut tarkoitus kerätä, vaan analysoida, pystyykö sovellusten avulla oppimaan painonhallinnan käytäntöjä.

Milla/ Cogitem

LÄHTEET:

Niva, Mari (2015). Online weight-loss services and a calculative practice of slimming. Health 2017, Vol. 21(4) 409–424.

Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 15.10.2019)