Aivojen aktivointi

Viides kurssikerta lähti käyntiin bufferoimisen oppimalla, ja jatkui itsenäistehtävien parissa jolloin saimme käyttää ja soveltaa tähän mennessä oppimaamme.

Kurssikerran tehtävät

Viime kerralla digitoimme osa Pornaisten keskustan teistä ja rakennuksista, ja tällä kertaa aloitimme harjoittelemalla bufferointityökalun käyttöä näiden avulla: kuinka moni talo on 100 metrin päässä jostakin tiestä ja kuinka moni on 500 metrin säteellä terveyskeskuksesta. Ohjelma siis piirtää valitun kokoisen “bufferin” objektin ympärille.

Ensimmäinen tehtävä koski lentokenttiä ja niiden melualueita. Alkajaisiksi tuli piirtää Malmin ja myöhemmin Hki-Vantaan kiitoradat ja tehdä niistä uusi tietokanta, tämän jälkeen bufferoida kuinka moni ihminen asuu yhden ja kahden kilometrin säteellä kiitoradoista. Tämä oli helppoa kun pienen totuttelun jälkeen ymmärsi mitä työkaluja piti käyttää bufferin sisällä olevien kohteiden valitsemiseen ja mistä niiden tiedot näkee.

Lentokenttätehtävissä oivalsin että aina ei ole pakko pitää kaikkia avoimia tietokantoja esillä sillä se sekä hidastaa työskentelyä että vaikeuttaa haluttujen elementtien erottamista muista.

Toisessa tehtävssä piti taas tuottaa uutta tietoa tietokantaan laskemalla mm. kouluikäisten lasten määrä ja ulkomaalaisten usuus väestöstä eri taajama-alueilla. Muuten laskeminen oli tuttua aiemmilta kurssikerroilta, mutta ulkomaalaisten määrää laskiessa menin vähän takalukkoon kun joidenkin rivien suuret minusluvut hämmensivät minua. Tein kaikki laskut muutamaan kertaan uudelleen (MapInfon kaatumisen vuoksi) ja ymmärsin viimein etten ollut tehnytkään mitään väärin.

Kolmanneksi tehtäväksi valitsin koulutehtävän. Ounastelin että siinä menisi paljon aikaa, mutta se olikin nopea ja helppo tehtävä, ei tarvittu enempää kuin muutama lasku. Edellytyksenä siihen oli tietenkin oikean koulun löytäminen tietokannasta kun siinä ei ilmoitettu koulujen nimiä, vain koordinatit ja osoite (josta se sitten toivon mukaan löytyi oikein).

Harjoitusten vastaukset alla.PAK harjoitus 5


Yleisiä pohdintoj
a

Tämä kurssikerta oli minulle antoisa. Oli kivaa tehdä harjoituksia ilman yksityiskohtaisia ohjeita, jolloin tarvitsi oikeasti käyttää päätä ja muistella miten aiemmilla kerroilla samat asiat on tehty. Ja mikäli en itse oikein muistanut tai oivaltanut mitä pitäisi tehdä, tuli se selväksi kun pohti sitä vierustovereiden kanssa.

Nyt neljännen ja viidennen kurssikerran jälkeen tuntuu siltä että alan vähän ymmärtää miten MapInfo -ohjelma toimii. Miten tietoa ohjelmassa tuotetaan ja tähän mennessä oppimamme analyysityökalut. Viides kurssikerta antoi myös vähän lisää itsevarmuutta tekemiseen.

Odotin kurssin alusta asti opetusta siitä miten karttoja tehdään MapInfossa ja miten ne sidotaan koordinaatistoon. Mielestäni se olisi voitu käydä läpi mieluten ensimmäisellä kurssikerralla. Nyt minulle tuli alussa semmoinen tunne että saamme kaikki karttapohjat ja ainestot valmiina opettajalta ja että niiden itse tuottaminen varmaan on liian monimutkaista meille tässä vaiheessa. Sen takia teemakarttojen teko alussa ei sytyttänyt minua ihan niin paljon kuin voisi toivoa kun tuntui että teimme enemmän vain kartografiaa emmekä ollenkaan “käytännön” asioita joista on hyötyä myöhemmässä vaiheessa esim. työelämässä – jolloin Arttu ei taatusti tuo karttoja ja aineistoja meille valmiiksi analysointia varten. Mutta onneksi tämä kuitenkiin käytiin läpi nyt.

En oikeastaan ole pohtinut MapInfon vahvuuksia ja heikkouksia kovinkaan paljon. Selvä miinus on piirtotyökalun heikkoudet verrattuna piirto-ohjelmiin (esim. Corel). Ohjelma ei myöskään ole liian käyttäjäystävällinen kun monet toiminnot ovat useiden klikkausten takana. Elias Annila kiteyttää tämän hyvin blogissaan:

“MapInfo tarjoaa näiden molempien tehtävien toteuttamiseen kohtalaiset työkalut, mutta molempiin on mielestäni olemassa tehokkaampiakin ratkaisuja. Piirtämiseen piirto-ohjelmat tarjoavat paremman ympäristön, ja taulukoiden datan manipuloinnissa MapInfon loputtomalta tuntuva valikoiden läpi kahlaus ja taulukoiden uudelleen availu, ei myöskään ole kovinkaan optimaalista. MapInfon vahvuus onkin siinä, että näitä työkaluja saadaan yhdisteltyä huomattavan helposti yhdessä ohjelmassa.”

Elias toteaa myös että ei olisi kovinkaan hauskaa piirtää esim. koropleettikarttoja Corelilla, jolloin joutuisi värittämään jokaisen alueen erikseen, etenkin kun MapInfolla teemakarttojen tekeminen on niin helppoa ja yksinkertaista.

Latasin kurssikerran jälkeen MapInfon omalle koneelleni kotona. Tunnin latauksen ja kahden tunnin asennuksen jälkeen huomasin iloisesti että se jopa toimii hyvin (myös pienellä näytöllä). En toki saanut yhteyttä lisenssiserveriin niin käytän sitä 30 päivän koeajalla nyt…

Viikonloppuna sitten leikin ja tein mielikuvituksellisia karttoja ja tietokantoja Mapinfolla ehkä liiankin kauan. Mutta näinhän sitä oppii. Neljännellä kurssikerralla piirsimme Pornaisten kartasta vain tiet ja rakennukset, joten tunnilla jäi oppimatta miten polygoneihin leikataan aukkoja esimerkiksi peltosaarekkeille, mitä oli hyvä harjoitella itsenäisesti.

Blogikirjoituksen ohjeessa neuvotaan pohtimaan esim. puskurivyöhyketoiminnon käyttömahdollisuuksia. Se on hyvä kun halutaan kartoittaa kuinka paljon jotakin (ihmisiä, rakennuksia, peltoja yms.) jonkin säteen päässä jostakin kohteesta on – joko absoluuttisesti tai relatiivisesti. Itse haluaisin ottaa selville kuinka suuri osa ihmisistä pääkaupunkiseudun eri osissa asuu esim. 300 metrin päässä lähimmästä joukkoliikenteen pysäkistä, Jos tekee karttaesityksen tästä ne asuinrakennukset jotka eivät osu tälle säteelle voi merkitä erityisen huomioidusti mikäli halutaan helposti nähdä missä joukkoliikenteen katvealueet sijaitsevat.

 

LÄHTEET

Annila, E (2015) Eliaksen PAK-blogi: Analyysejä pisteaineistosta, sekä pohdintaa Mapinfon käytöstä  <https://blogs.helsinki.fi/eannila/2015/02/16/viides-kurssikerta-analyyseja-pisteaineistosta-seka-pohdintaa-mapinfon-kaytosta/> Luettu 17.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *