Tällä kertaa harjoittelimme tietojen yhdistämistä eri tietokannoista ja uuden tiedon luomista uusiin taulukon sarakkeisiin MapInfossa.
Se kuulostaa yksinkertaiselta – “copy” ja “paste”. Mutta rakkaan MapInfon kanssa se ei suju ihan niin helposti. Kyselyjen ja taulukonmuokkaustyökalun kautta mennään ja sitten pitää vielä muistaa miten uusi taulukko tallennetaan oikeaoppisesti, mikä tuotti minulle ongelmia kun en saanut uutta taulukkoa avattua tallentamisen jälkeen. Nämä toiminnot osaa vasta sitten kun sitä on harjoitellut monta kertaa, sillä yhden opastetun harjoituksen jälkeen ei vielä ollut helppoa muistaa miten kaikki piti tehdä.
Aloitimme Afrikan kartan avaamisella, ja siinä kaikkien maiden eri osien yhdistämisellä yhdeksi objektiksi (enkä rehellisesti sanottuna enää päivää myöhemmin muista miten se toimi). Tämän jälkeen lisäsimme muutaman saraketiedon internetin käytöstä samaan taulukkoon, ja tämän jälkeen loimme uutta tietoa mm. laskemalla internetin käyttäjien prosentuaalista kasvua (jopa 80 000 % 14 vuodessa jossakin maassa!) ja Facebookin käyttäjien osuutta kaikista internetkäyttäjistä. Saimme huomata että tulee olla kriittinen tilastojen paikkaansapitävyyteen ja että pitää huomioida miten tilastoja on kerätty – miten on mahdollista että Facebookin käyttäjiä olisi yhdessä maassa tuplasti enemmän kuin internetin käyttäjiä?
Viimeinen opastettu osuus oli Afrikan konfliktien, timanttikaivosten ja öljylähteiden sijoittaminen kartalla olevasta tiedosta tilastolliseen muotoon taulukkoon. Mikäli vain muistaa millä toiminnolla se tehdään niin se on melko yksinkertaista.
Kartasta (kuva 1) voi päätellä että useimmat konfliktialueet/paikat eivät sijaitse timanttikaivosten tai öljylähteiden lähistöllä, joskin monien konfliktien vaikutusalue peittää suuren osan näistä.Timanttikaivokset ovat painottuneet Etelä-, Keski- ja Länsi-Afrikkaan kun taas Afrikan pohjoisrannikolla on melkein kaikki alueen öljylähteet. Itä-Afrikassa ja Saharan autiomaassa ei luonnonvaroista ainakaan timantteja tai öljyä esiinny niin paljon että ihminen niitä sieltä ottaisi käyttöön.
Suuri osa konflikteista sijoittuu kumminkin juuri näille alueille. Syitä tähän voisi olla esimerkiksi kuivuus ja sen aiheuttama nälänhätä ja kilpailu puhtaasta vedestä. Kolonialismi on Afrikan konfliktien takana kun maat jaettiin ilman kunnioitusta luonnollisille ihmisryhmien rajoille.
Monessa Afrikan maassa konfliktit ovat nimenomaan maan sisäisiä. Esimerkiksi Somalia on ollut sisällissodassa 1990-luvun alusta saakka vallankaappauksen jäljiltä. Monissa muissa maissa, esim. Algeria, Liberia ja Burundi, sisällissodat eri etnisten ryhmien välillä ovat piinanneet maiden asukkaita (YK-liitto 2013).
Vaikka kartalla kuvataan timanttikaivoksia, öljylähteitä ja konflikteja ei näiden välille voi väittää syy-seuraussuhdetta ilman tarkkaa asiaan paneutumista. Varmasti kiistelyt arvokkaista maista ovat voineet johtaa konflikteihin, tai ehkä ennemminkin olla osasyynä niihin. Siksi olisikin informatiivisempaa kuvata esimerkiksi samoina vuosina alkaneita konflikteja sekä löydettyjä jalokivi- ja öljyesiintymiä. Jos näiden välillä löytyisi yhteyttä, voisimme varmemmin sanoa että niillä on ollutkonfliktin syntyyn vaikutusta. Muuten voisimme/voimme nähdä kartalta korrelaation 100 vuotta sitten löytyneen öljylähteen ja 5 vuotta sitten alkaneen konfliktin välillä, vaikka niiden välillä ei olisi mitään yhteyttä.
Internetkäyttäjien määrä voisi pitää jonkinlaisena mittarina kehittyneisyydestä, tai varallisuudesta ja tasaisemmasta tulonjaosta kuten Pinja Myllykoski kirjoittaa blogissaan: “Öljyvaltiot ovat tunnettuja siitä, että öljystä saadut tulot eivät jakaudu tasaisesti valtion asukkaiden kesken, vaan tuloerot kasvavat. Tässä tapauksessa voisi internetkäyttäjien määrää käyttää eräänlaisena varallisuuden jakautumisen ja kehityksen mittarina: internetkäyttäjien määrän kasvaessa valtion tulot jakautuvat tasaisemmin tavallistenkin kansalaisten käyttöön.”
Antti Autio on tehnyt kartan internetin ja Facebookin käyttäjien määrästä Afrikassa. Hänen kartastaan näemme että internetkäyttäjien osuus valtion väestöstä on korkein Marockossa. Marockon Gini-kerroin on noin 0,4 mikä on Afrikan alimpia muttei alin. Esimerkiksi Egyptissä internetkäyttäjien määrä on Afrikan oloissa suhteellisen korkea, 30-40 prosentin luokkaa, ja siellä Gini-kerroin onkin 0,3. Keski-Afrikan tasavallassa, jossa internetkäyttäjien määrä on hyvin pieni, Gini-kerroin on yli 0,6. Näiden kahden tekijän välillä ei kuitenkaan ole suora korrelaatio ja internetkäyttäjien määrään on muitakin syitä kuin tasainen tulonjako. Esimerkiksi turistialueilla voisi uskoa internetin levinneisyyden olevan laajempi.
Kuva 1. Afrikan konfliktit ja niiden laajuus, timanttikaivokset ja öljylähteet (Paarlahti 2015).
Suomen valuma-alueet
Tämän viikon itsenäisharjoitus käsitteli valuma-alueita. Tehtävänä oli tehdä karttaesitys Suomen valuma-alueista ja niiden tulvaindeksistä ja järvisyydestä. Tehtävässä ei tarvinnut itse piirtää karttaa, sen ja tarvittavat tilastot saimme valmiina aineistona.
Itse jouduimme laskemaan tulvaindeksin ensin yhdistämällä kaksi eri taulukkoa, ja tämän jälkeen suorittamalla laskutoimituksen jossa jaettiin jokien keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Järvisyyden, eli järvien osuuden alueen pinta-alasta, saimme Excelissä olevasta taulukosta ja se esitetään pylväsdiagrammein. Yritin ensin tehdä tehtävän haastavamman ohjeen mukaan mutta totesin että minä en osaa mitään.
Tämän jälkeen tarvitsi enää tehdä teemakartta (kuva 2). Minä vein kartan vielä Coreliin viimeisteltäväksi, siellä oli helppo siirtää huonosti sijoittuneita pylväitä. Corelissa on myös todella paljon helpompi sijoittaa mittakaava ja pohjoisnuoli juuri sinne minne itse haluaa, joten tulen varmaan toimimaan näin jatkossakin. Lisäksi sain helposti vähän nimistöä lisättyä karttaan.
Kartasta voi päätellä että pahimmat tulva-alueet sijaitsevat rannikon lähistöllä olevissa joissa, etenkin Pohjanmaalla mutta myös etelärannikolla, esimerkiksi Vantaanjoki.
Karttaa nopeasti vilkaisemalla huomaa korrelaation tulvaindeksin ja järvisyyden välillä. Siellä missä tulvaindeksi on korkea ei ole paljon järviä mutta jokien virtaama on iso. Sisämaassa missä järvien osuus on reilusti suurempi ei käänteisesti ole paljon tulvia, sillä järvet pystyvät varastoimaan paljon vettä eikä jokien virtaama siten edes pahimpaan tulva-aikaan ole kovin suuri rannikon jokiin verrattuna.
Yhteistä kaikille kahden ylimmän tulvaindeksiluokan valuma-alueille on että järvien osuus niiden pinta-alasta on korkeintaan noin viiden prosentin luokkaa. Kahden alimman luokan alueiden järvisyys ei kuitenkaan aina ole kovinkaan paljon näitä korkeampi, eli muitakin syitä matalaan tulvaindeksiin on kuin järvien suuri pinta-ala.
Järvien lisäksi myös esimerkiksi suot sitovat paljon vetta ja vähentävät jokien ylivirtaamaa. Etelä-, Keski- ja Rannikko-Pohjanmaan soista noin 80 % on ojitettu, ja tämä lisää veden nopeaa valumista jokiin (SLL 2012). Tämän takia soita pitäisi ennallistaa, eli tukkia niiden ojat, jotta vesi varastoituisi sinne. Veden valunta on myös nopeaa ojitetuilta pelloilta ja metsistä, sekä rakennetuilta alueilta ja silloin jokien huippuvirtaamat ovat korkeita.
Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys. Tulvaindeksi kuvaa jokien virtaaman vaihtelua ottaen huomioon sekä kuivat että tulvaisat kaudet (Paarlahti 2010). Järvisyys tarkoittaa järvien osuutta valuma-alueen pinta-alasta.
Kaiken kaikkiaan voin tämän kurssikerran jälkeen todeta, että vaikka harjoittelimme itse monen uuden asian tekemistä MapInfossa en kuitenkaan oppinut mitään niin hyvin että osaisin ja hallitsisin sitä ja osaisin tehdä kaiken uudestaan kompuroimatta. Luulenpa että tällä viikolla ohjelmassani on harjoitella uudestaan itsenäisesti kolmannen kurssikerran aineistolla. Ehkäpä yrittäisin ladata MapInfon uudelle tietokoneelleni?
LÄHTEET
Autio, A. (2015). Internet ja Facebook Afrikassa. <https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/files/2015/02/Internet-Afrikassa.jpg> Luettu 12.2.2015
Central Intelligence Agency (2015) The World Factbook. <https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2172.html> Luettu 12.2.2015
Myllykoski, P. (2015). Kurssikerta 3: timantteja ja tulvia. <https://blogs.helsinki.fi/myxmy/2015/02/09/kurssikerta-3/> Luettu 12.2.2015
Paarlahti, A. (2010). Tulvaindeksi. TVT3-Geoinformatiikka, kevät 2010. <https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2010/2010/02/01/tulvaindeksi/> Luettu 12.2.2015
Paarlahti, A. (2015) Afrikkaa ja konflikteja. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/2015/01/30/afrikkaa-ja-konflikteja/> Luettu 12.2.2015
SLL=Suomen Luonnonsuojeluliitto (2012). Soiden ennallistaminen vähentää tulvia. <http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2012/soiden-ennallistaminen-vahentaa-tulvia> Luettu 12.2.2015
YK-liitto (2013). Globalis, interaktiivinen atlas. <http://www.globalis.fi/Konfliktit> Luettu 12.2.2015