Miten väitöskirjan tekeminen on lähtenyt käyntiin ¬– ajatuksia tutkijan arjesta

Kevät ja kesä on pitkälti pitänyt sisällään rahoitushakemusten kirjoittamista, datan käsittelyä/analysointia ja ensimmäisen artikkelin hahmottelua. Nämä kaikki osa-alueet ovat muodostaneet hyvän kokonaisuuden, jolla olen saanut täytettyä työviikot. Onkin ollut mukava huomata, miten mielellään sitä aamuisin lähtee yliopistolle ja välillä huomata työpäivien menevän ohi hujauksessa. Toki on ollut päiviä, jolloin töihin lähteminen on ollut vaikeaa ja työtehokkuus on ollut alhainen. Olen kuitenkin huomannut, etteivät vaikeat päivät useinkaan johdu työn mielekkyydestä tai työtehtävistä, vaan esimerkiksi huonosti nukutuista öistä tai muista työn ulkopuolisista tekijöistä. Olenkin ajatellut tämän olevan merkki siitä, että työ on itselleni mielekästä ja tärkeää. Itselleni on ollut tärkeää huomata, miten työ on suuressa kuvassa tuonut enemmän positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia verrattuna työn kuormittavuuteen tai negatiivisiin osa-alueisiin. Toki olen vielä väitöskirjaprojektin alussa ja mieli saattaa muuttua ajan myötä, mutta toivon kuitenkin tuntemusten oleva suuressa kuvassa samanlaisia vielä esimerkiksi vuoden päästä.

On kuitenkin pakko todeta, että kesänaikana oli noin kahden viikon jakso, jolloin töiden tekeminen tuntui raskaalta. Näin jälkeenpäin voin todeta heikon työjakson johtuneen muiden työkavereiden kesälomailusta, jolloin vertaistuen saaminen töiden tekemisen suhteen oli vaikeaa. Tulevina vuosina onkin hyvä pitää kesäloma samoihin aikoihin muiden kanssa, jolloin työmotivaatio pysynee parempana. Tästä on hyvä ottaa oppia, jottei tulevaisuudessa tarvitse kokea samanlaista tehotonta jaksoa, ainakaan samasta syystä.

Töiden lisäksi olen ehtinyt myös purjehtia…
…ja käydä ulkomailla Haagissa.

Tällä hetkellä väitöskirjan osalta työnalla on siis ensimmäisen artikkelin tulosten analysointi ja artikkelin kirjoittaminen. Tulosten analysointi on omasta mielestäni ollut tähän mennessä mielenkiintoisin osa-alue. Analyysien avulla olen saanut lisää ymmärrystä käsittelyssä olevasta aineistosta. Tuloksista keskustelu sekä niiden tarkastelu yhdessä työkavereiden ja erityisesti väitöskirjaohjaajan kanssa ovat olleet hedelmällisiä auttaen hahmottamaan tutkimuskokonaisuutta. Usein töitä tehdessä keskittyy pieniin osa-alueisiin, jolloin kokonaiskuva hämärtyy ja saattaa jopa tulla hieman sokeaksi omalle tekemisellen. Onkin ollut tärkeää käydä läpi mitä on tullut tehtyä ja miksi, sekä pohtia missä itse tarvitsee apua ja ohjausta. Asioiden läpikäyntiä ja keskustelu ongelmista voikin pitää itsestään selvyytenä, mutta itselleni keskustelun ja avun pyytämisen tärkeys on korostunut viimeisen puolenvuoden aikana. Uskon tämän johtuvan pitkälti tutkimusryhmäni hyvästä ja avoimesta ilmapiiristä, jossa ainakin itse tunnen olevani hyvinkin tasaveroinen muiden kanssa. Keskustelu työasioista onkin avointa tutkimusryhmän sisällä, enkä ole kokenut, etten voisi kysyä apua ongelmatilanteissa.

Mitä sitten toivon syksyn tuovan tullessaan? Tärkeimpänä tavoitteena on ehdottomasti saada ensimmäisen artikkelin työstäminen mahdollisimman pitkälle siten, että artikkelin tulokset ja niidentulkinta selkeytyisivät. Päämääränä on myös tulosten esittäminen tohtorikoulun seminaarissa, jossa jokainen tohtorikoulutettava saa tilaisuuden harjoitella tulosten esittämistä muille. Samalla olen sekä hieman innoissani ja jännittynyt mahdollisesta tilaisuudesta esittää omia tutkimustuloksia. Olen aina hieman jännittänyt julkisia esiintymisiä, mutta tiedän myös pystyväni esiintymään hyvinkin selkeästi, kunhan aihe on riittävän hyvin hallussa. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on myös jatkorahoituksen hakeminen. Vaikka tällä hetkellä olen yliopiston palkkalistoilla, oman tutkimusrahoitus toisi taloudellista varmuutta tuleville vuosille. Oman rahoituksen saaminen merkitsisi myös tutkimuksen merkityksen tunnistamista julkisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä.

Tästä tekstistä tuli lähinnä jonkin näköinen yhteenveto menneistä kuukausista, jossa ei ollut mitään kovin tiukkaa aihetta tai selkeää punaista lankaa. Seuraava blogi teksti voisikin käsitellä rahoitushakemusten tekemistä, mm. miksi rahoitusten hakeminen on tärkeää, mitä olen oppinut hakemuksia tehdessä ja minkälaisia fiiliksiä rahoituspäätökset ovat saaneet aikaan.

– Otto Saikkonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *