Kategoria: Uncategorized

Kevät ja kesä on pitkälti pitänyt sisällään rahoitushakemusten kirjoittamista, datan käsittelyä/analysointia ja ensimmäisen artikkelin hahmottelua. Nämä kaikki osa-alueet ovat muodostaneet hyvän kokonaisuuden, jolla olen saanut täytettyä työviikot. Onkin ollut mukava huomata, miten mielellään sitä aamuisin lähtee yliopistolle ja välillä huomata työpäivien menevän ohi hujauksessa. Toki on ollut päiviä, jolloin töihin lähteminen on ollut vaikeaa ja työtehokkuus on ollut alhainen. Olen kuitenkin huomannut, etteivät vaikeat päivät useinkaan johdu työn mielekkyydestä tai työtehtävistä, vaan esimerkiksi huonosti nukutuista öistä tai muista työn ulkopuolisista tekijöistä. Olenkin ajatellut tämän olevan merkki siitä, että työ on itselleni mielekästä ja tärkeää. Itselleni on ollut tärkeää huomata, miten työ on suuressa kuvassa tuonut enemmän positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia verrattuna työn kuormittavuuteen tai negatiivisiin osa-alueisiin. Toki olen vielä väitöskirjaprojektin alussa ja mieli saattaa muuttua ajan myötä, mutta toivon kuitenkin tuntemusten oleva suuressa kuvassa samanlaisia vielä esimerkiksi vuoden päästä.

On kuitenkin pakko todeta, että kesänaikana oli noin kahden viikon jakso, jolloin töiden tekeminen tuntui raskaalta. Näin jälkeenpäin voin todeta heikon työjakson johtuneen muiden työkavereiden kesälomailusta, jolloin vertaistuen saaminen töiden tekemisen suhteen oli vaikeaa. Tulevina vuosina onkin hyvä pitää kesäloma samoihin aikoihin muiden kanssa, jolloin työmotivaatio pysynee parempana. Tästä on hyvä ottaa oppia, jottei tulevaisuudessa tarvitse kokea samanlaista tehotonta jaksoa, ainakaan samasta syystä.

Tällä hetkellä väitöskirjan osalta työnalla on siis ensimmäisen artikkelin tulosten analysointi ja artikkelin kirjoittaminen. Tulosten analysointi on omasta mielestäni ollut tähän mennessä mielenkiintoisin osa-alue. Analyysien avulla olen saanut lisää ymmärrystä käsittelyssä olevasta aineistosta. Tuloksista keskustelu sekä niiden tarkastelu yhdessä työkavereiden ja erityisesti väitöskirjaohjaajan kanssa ovat olleet hedelmällisiä auttaen hahmottamaan tutkimuskokonaisuutta. Usein töitä tehdessä keskittyy pieniin osa-alueisiin, jolloin kokonaiskuva hämärtyy ja saattaa jopa tulla hieman sokeaksi omalle tekemisellen. Onkin ollut tärkeää käydä läpi mitä on tullut tehtyä ja miksi, sekä pohtia missä itse tarvitsee apua ja ohjausta. Asioiden läpikäyntiä ja keskustelu ongelmista voikin pitää itsestään selvyytenä, mutta itselleni keskustelun ja avun pyytämisen tärkeys on korostunut viimeisen puolenvuoden aikana. Uskon tämän johtuvan pitkälti tutkimusryhmäni hyvästä ja avoimesta ilmapiiristä, jossa ainakin itse tunnen olevani hyvinkin tasaveroinen muiden kanssa. Keskustelu työasioista onkin avointa tutkimusryhmän sisällä, enkä ole kokenut, etten voisi kysyä apua ongelmatilanteissa.

Mitä sitten toivon syksyn tuovan tullessaan? Tärkeimpänä tavoitteena on ehdottomasti saada ensimmäisen artikkelin työstäminen mahdollisimman pitkälle siten, että artikkelin tulokset ja niidentulkinta selkeytyisivät. Päämääränä on myös tulosten esittäminen tohtorikoulun seminaarissa, jossa jokainen tohtorikoulutettava saa tilaisuuden harjoitella tulosten esittämistä muille. Samalla olen sekä hieman innoissani ja jännittynyt mahdollisesta tilaisuudesta esittää omia tutkimustuloksia. Olen aina hieman jännittänyt julkisia esiintymisiä, mutta tiedän myös pystyväni esiintymään hyvinkin selkeästi, kunhan aihe on riittävän hyvin hallussa. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on myös jatkorahoituksen hakeminen. Vaikka tällä hetkellä olen yliopiston palkkalistoilla, oman tutkimusrahoitus toisi taloudellista varmuutta tuleville vuosille. Oman rahoituksen saaminen merkitsisi myös tutkimuksen merkityksen tunnistamista julkisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä.

Tästä tekstistä tuli lähinnä jonkin näköinen yhteenveto menneistä kuukausista, jossa ei ollut mitään kovin tiukkaa aihetta tai selkeää punaista lankaa. Seuraava blogi teksti voisikin käsitellä rahoitushakemusten tekemistä, mm. miksi rahoitusten hakeminen on tärkeää, mitä olen oppinut hakemuksia tehdessä ja minkälaisia fiiliksiä rahoituspäätökset ovat saaneet aikaan.

– Otto Saikkonen

Väitöskirjan tekeminen ja jatko-opintojen suorittaminen on lähtökohtaisesti monen vuoden projekti, jonka tavoitteena on syventää akateemisia taitoja ja olla oppimisväylänä kohti ammattimaista akateemista uraa. Tämä on siis oma näkemykseni siitä, mihin väitöskirjan tekemisellä pyritään. Lisäksi on hyvä mainita, että käytän tässä tekstissä sanaa väitöskirja kuvaamaan väitöskirjan ja jatko-opintojen luomaa kokonaisuutta.

Mitä ominaisuuksia nuorella tutkijanalulla sitten tulee olla, jotta väitöskirja saadaan saatettua loppuun? Oma ajatukseni väitöskirjan tekijältä vaadittavista ominaisuuksista (tieteenalasta riippumatta) ovat ainakin seuraavia: pitkäjänteisyyttä, itsekuria, oppimisenhalua, palautteen/kritiikin sietokykyä sekä konkreettisena asiana sujuvaa tekstintuottamista. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kaikilla listalla olevilla osa-alueilla on mahdollista kehittyä, vaikka kokisi ettei jokin osa-alue ole itselleen vahvuus. Tärkeintä on itsereflektoida omaa tekemistä ja pyrkiä kehittämään omia heikkouksia ja samalla pyrkiä vahvistamaan omia vahvuuksia.

Miksi sitten aloitan kirjoittamaan tätä blogia? Suurin syy on, että koe kirjoittamisen olevan itselleni hieman haastavaa. Tekstin tuottaminen ei useimmiten tuota ongelmia, mutta oikeinkirjoituksessa ja kirjoitusasussa on parannettavaa. Lisäksi oman tekstin julkaiseminen ja esittäminen tuntuu itselleni haastavalta. Julkaisemalla epätasaisen tasaisesti, vapaammin kirjoitettua tekstiä, uskon parantavani kirjoitusasuani ja pienentäväni kynnystä julkaista kirjoittamiani tekstejä. Kirjoittamisen vahvistamisen lisäksi tämän blogin mahdollistaa väitöskirjaprojektin dokumentoinnin ja antaa mahdollisuuden itsereflektoinnille. Tekemällä blogista julkisen toivon siitä olevan iloa myös muille ja mahdollisesti auttavan lukijaa ymmärtämään mitä väitöskirjan sekä tieteen tekeminen vaati (ainakin näin yhden henkilön näkökulmasta). Ehkäpä blogi saattaa kannustaa jotakuta aloittamaan väitöskirjan tekemisen.

Kirjoittamisen syiden lisäksi olen pohtinut, mitä tavoitteita asetan itselleni tämän blogiprojektin osalta. Tavoitteita on selkeästi tässä kohtaa kaksi, joista ensimmäinen on pyrkiä olemaan mahdollisimman avoin väitöskirjaprojektista syntyvistä ajatuksista. Tarkoituksena onkin kirjoittaa projektin haasteista, joita  tulee varmasti olemaan useita, sekä myös hyvistä ja mielenkiintoisista hetkistä. Jo tässä vaiheessa itselleni on herännyt ajatuksia väitöskirja projektin aloittamisesta ja siihen liittyvistä tuntemuksista, mutta niistä lisää seuraavissa kirjoituksissa. Toinen tavoite on ensimmäistä paljon konkreettisempi; pyrkiä olemaan tekstien julkaisutahdin suhteen tasainen. En kuitenkaan halua asettaa tarkkaa julkaisuaikataulua, mutta alustavasti tarkoitus olisi julkaista yksi kirjoitus kerran kuukaudessa. Näiden tavoitteiden lisäksi saattaa ajan mittaan ilmetä uusia tavoitteita, mutta aloitetaan näillä kahdella, omasta mielestäni hyvinkin konkreettisilla tavoitteilla.

Lopuksi lienee hyvä kertoa lyhyesti itsestäni. Olen Otto ja valmistunut  Helsingin Yliopiston (HY) Metsätieteiden osastolla syksyllä 2021. Väitöskirjaprojektini aloitin keväällä 2022 HY:n Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelmassa (AGFOREE). Väitöskirjani tulee käsittelemään jatkuvan kasvatuksen kuusimetsien kasvua, sekä puiden kasvun vaikutusta puuaineen laatuun. En nyt mene tämän tarkemmin väitöskirjan sisältöön, mutta ehkäpä kirjoitan siitä lisää myöhemmin. Mennään näillä eteenpäin ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linkki AGFOREE:n nettisivuille: https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tohtoriohjelmiin/tutkijakoulut-ja-tohtoriohjelmat/ymparisto-elintarvike-ja-biotieteellinen-tutkijakoulu/uusiutuvien-luonnonvarojen-kestavan-kayton-tohtoriohjelma