Afrikasta opiskelijan unohduksiin

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme tarkemmin aineistojen muokkaamiseen MapInfossa: siirtelimme dataa eri työkaluja käyttäen aineistosta toiseen. Saimme työstettäväksemme Afrikan kartan (kuva 1), jonka avulla harjoittelimme aineistojen yhdistelemistä ja muita hyödyllisiä taitoja.

africaa

Kuva 1. Afrikan alueella sijaitsevia timanttikaivoksia, öljylähteitä ja konfliktialueita. (Paarlahti, 2015)

Arttu Paarlahden tuottamassa kartassa on kuvattuna Afrikan valtioiden lisäksi timanttikaivokset, öljylähteet sekä konfliktialueet. Kartta kertoo surullista tarinaansa siitä, kuinka lähes koko maanosa on jossain vaiheessa kokenut jonkinlaisen konfliktin. Toni Ruikkalan blogin mukaan kartan tiedot on päivitetty vuonna 2006, joten kartasta uupuu viimeisen vuosikymmenen konfliktit, jotka toisivat etenkin kartan pohjoisosiin rutkasti lisää violettia väriä. Afrikan konfliktiherkkyys juontaa juurensa tunnetusti siirtomaa-aikaan, jolloin maanosa tyrkättiin eurooppalaisten kolonialistien toimesta vuosikymmeniä taaksepäin. Tuon ajan tapahtumat ovat jättäneet jälkensä alueen valtioihin ja kansoihin. Usein konflikteissa on kyse eri kansojen välisestä kitkasta tai yhä enenevissä määrin resurssikilpailusta, esimerkiksi puhtaan veden ja ruokavarojen suhteen. Konfliktit näyttävät jonkin verran painottuvan Sahelin alueelle, joka on maaperältään hyvin kuiva ja hedelmätön.

Kartasta voidaan ehkä myös huomata vaurauden ja luonnonvarojen vaikutus konfliktiherkkyyteen. Etelä-Afrikka on maailman merkittävin timanttien tuottaja (Wikipedia, 2014), ja se näkyy tietenkin kaivosten suuressa määrässä alueella. Niitä on myös Keski-Afrikan alueella sekä Länsi-Afrikassa. Timantit saattavat tuoda alueelle vaurautta, mikä osaltaan vakauttaa yhteiskuntaa ja ehkäisee konflikteja. Harmillisen usein timanteista saadut varat kuitenkin päätyvät harvojen taskuun vallalla olevan korruption ja demokratian perinteiden puuttuessa. Tiedetään jopa, että timanteilla on rahoitettu esimerkiksi sisällissodassa taistelevia ryhmiä.

Öljyn tuomalla vauraudella tuppaa olemaan timanttien kaltainen vaikutus. Vaikka kartan pohjoisosien laajojen öljylähteiden alue vaikuttaakin säästyneen konflikteilta, tiedämme kartan tausta-aineistoa paremmin, millaisia olivat Pohjois-Afrikan tapahtumat Arabikeväänä 2011. Uskon, että tilanne Afrikassa ei tule paranemaan, ennen kuin demokratisoitumiskehitys käynnistyy voimakkaammin ja köyhyys ja korruptio hellittävät. Sehän ei ole tietenkään ihan helppo nakki.

Jos tietokannassa olisi saatavilla tiedot konfliktien tapahtuma-ajasta olisi karttaa valtavan paljon helpompi tulkita tarkasti. Olisi kovin hyödyllistä tulkinnan kannalta tietää, missä alueella on tuoreita konflikteja, missä tilanne on jo rauhoittunut ja missä konflikti on kenties pitkittynyt. Näillä tiedoilla valtioiden ja konfliktialueiden välille syntyisi eroja. Eroja loisi myös tieto konfliktien laajuudesta, mistä voisi lähes suoraan päätellä kuinka moneen ihmiseen ne vaikuttivat.

Lisätiedot timanttikaivoksista, kuten kaivausten aloittamisajankohta sekä tuottavuusluokittelu, auttaisivat määrittämään, kuinka suuri merkitys kaivoksilla todellisuudessa on. Paljon tuottavat kaivokset ovat luonnollisesti paljon huonosti tuottavia merkittävämpiä, ja tuottavat ympärilleen enemmän vaurautta ja mahdollisesti siitä johtuvia lieveilmiöitä. Sama pätee öljykenttiin. Kaivausten tai poraamisten aloitusajankohdat sen sijaan antaisivat osviittaa siitä, onko esiintymä mahdollisesti jo ehtymään päin, jolloin tuottavuus laskee, työntekijöiden tarve vähenee ja paine löytää uusia tulonlähteitä kasvaa.

Internetkäyttäjien lukumäärä on mielestäni melko hyvä indikaattori kehittyneisyyden mittaamisessa kun verrataan toisiinsa kehitysmaita ja kehittyneitä maita. Kun perusinfrastruktuuri on kunnossa, voidaan panostaa “ei-niin-tärkeiden” tarpeiden tyydyttämiseen, joihin kuuluu juurikin internetyhteys. Kehitysmaiden välillä vertailu ei välttämättä ole niin mielekästä, sillä internetin käyttäjiä on pääasiallisesti hyvin vähän ja mahdollisuudet käyttää internetiä eivät jakaudu tasaisesti väestön keskuudessa, vaan painottuvat rikkaille ja valtaapitäville. Lisäksi esimerkiksi turistien palvelut eivät välttämättä ole paikallisen väestön käytettävissä.

Afrikkaan liittyvien aineistojen pyörittely MapInfossa tuotti jopa tulosta. Minäkin sain lähes itsenäisesti aikaan oheisen kartan Suomen valuma-alueista (kuva 2.) Kartassa on kuvattu valuma-alueiden tulva-indeksi, sekä pylväillä valuma-alueiden järvisyysprosentti.

valumaa1

Kuva 2. Valuma-alueet Suomessa.

Kartalla on selkeästi näkyvissä matalien alueiden, kuten hyvin tasaisen Pohjanmaan tulvaherkkyys ja korkeampien alueiden matala tulva-indeksi. Myös järvisyyden vaikutus on esillä. Hyvin järvisillä alueilla järvet toimivat puskurina tulvimiselle, joten niiden tulva-indeksi on hyvin matala. Jokiset alueet, kuten jo aiemmin mainittu Pohjanmaa, ovat herkempiä tulville.

Kartan aikaansaaminen ei ollut niin haastavaa, kuin se olisi voinut olla, sillä olimme jo tehneet parin tunnin lämmittelyn MapInfon parissa harjoitellen jälleen uusia työkaluja takataskuumme. Tätä blogia kirjoittaessa, kun kurssikerrasta on kulunut jo hieman liian pitkä aika, on kieltämättä hyvin vaikea enää muistaa, kuinka ylläoleva tuotos onkaan syntynyt. Olen hyvin tyytyväinen tulokseen, mutta olen samalla varma, ettei samanlainen onnistuminen olisi enää mahdollinen, kun oppimani valtava määrä informaatiota on jo osittain unohtunut. Kaipa on taas todettava, kuten aina, että asioiden hallitseminen vaatii muutakin kuin yhden ainoan tietyillä työvälineillä tuotetun kartan. Minunkin on tosin hyvä muistaa, että harjoittelunhan takia me kaikki tällä kurssilla olemme.

Lähteet:

Paarlahti, A. (2015) Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015-blogi. Afrikkaa ja konflikteja. Luettu 3.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/>

Ruikkala, T. (2015) Ruikkalan PAK-blogi 2015. Kurssikerta 3 – Timantteja, öljyä ja tulvia. Luettu 3.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/>

Wikipedia. Timantti. Luettu 3.2.2015. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Timantti>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *