Aivot solmussa

Kurssikerta 5 oli jälleen aivan uudenlainen hyppäys paikkatiedon maailmaan ja tällä kertaa sellainen, että tuskan kyyneleet eivät olleet kaukana yhdellä jos toisellakaan kurssilaisella. Aloitimme mukavasti harjoittelemalla buffereiden tekemistä ja aineiston analysoimista niiden avulla. Tämä on mielestäni todella hyödyllinen taito ja pääsimme tekemään paljon sitä, jonka hallitsemiseen käsittääkseni koko kurssi tähtää, eli todellakin tietojen etsimiseen ja löytämiseen tietokannoista. Koen, että bufferit ovat yksi hyödyllisimmistä paikkatiedon käsittelyyn liittyvistä taidoista, sillä ne ovat nopea ja yksinkertainen keino löytää tarvittavaa dataa melkein mistä tahansa aiheesta. Riina Koskela kirjoittaa blogissaan viisaasti, että puskuroinnin avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi ydinvoimaloiden hasardialueita tai selvittää maanjäristykselle altistuneiden ihmisten määrää. Tälläiset sovellutukset ovat niin lähellä kiinnostavaa käytännön maantiedettä, että sitähän aivan innostuu!

Ilo ja innostus eivät tosin kestäneet kauaa, sillä vuoro oli hermoja raastavien itsenäistehtävien, joiden kanssa ainakin minun aivoni tuntuivat menevän aivan solmuun. Tehtävien tueksi oli tarjolla ystävien viisaiden neuvojen lisäksi luuranko-ohje, jonka kuulemma sai ottaa esiin vasta itku kurkussa. Tähän pisteeseen pääsy ei kestänyt kovin kauaa. Kuumeisen aivojen käytön, yhteistyön ja muutaman opettajan avuliaan sanan jälkeen sain kuitenkin tehtävät tehtyä ja luvut paperille. Tulosten oikeellisuudesta ei toki ole takeita.

uimakartta

Tein itsenäistehtävien oheen kartan uima-altaiden määrästä pääkaupunkiseudulla. Tarkoitus oli ilmeisesti tehdä vain pylväskartta, mutta mielestäni koropleettikartta havainnollistaa ilmiötä pylväitä paremmin, joten kartassani on nyt esillä sama asia kahdella eri tavalla. Kohtasin muutamia teknisiä ongelmia karttaa tehdessäni, sillä pylväitä kartalle tuodessani en löytänyt kohtaa, josta havainnot, jotka ovat saaneet arvon nolla, voisi ohittaa, kuten koropleettikarttaa luodessa tein. Siksipä usealla alueella näkyy “pylväänä” häiritsevä viiva. Myös luokittelu tässä kartassa on sanalla sanoen jännittävä. Kartassa on kuitenkin näkyvillä uima-altaiden keskittyminen Helsinkiin, sekä eteläisen Espoon alueelle. Uima-altaat ovat pääasiassa omakotitaloissa, jolloin niiden voidaan ajatella kertovan varallisuudesta. Toisaalta Helsingin Sanomien artikkeli Suomalaiset hullaantuivat omista uima-altaista kertoo, että uima-altaat ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti ja niiden hinnat ovat tulleet alas. Myös kerrostaloissa on toisinaan taloyhtiön käytössä olevia uima-altaita, myös esimerkiksi Vantaan heikompituloisilla alueilla. Uima-allas ei siis ole kovin hyvä varallisuuden indikaattori.

MapInfon käyttämistä pohtiessa tulee mieleen koko joukko erilaisia työkaluja, joita on joskus käyttänyt, mutta ei enää oikein muista kuinka se tapahtui. MapInfo on ohjelmana niin monipuolinen, että aina toimintoja tehdessä eteen ilmestyy niin monenmoista valintaa, valikkoa ja asetusta, ettei niiden kaikkien käyttötarkoitusta ole käyty läpi ja päädyn valitsemaan aina samat ruksit, vaikka tästä valintojen viidakoista varmasti löytyy yksi jos toinenkin hyödyllinen toiminto. Yhtenä tärkeimmistä MapInfon työkaluista pidän teemakarttojen luomista, joka on tullut jo hyvinkin tutuksi, sillä sen avulla suurenkin määrän dataa saa helposti havainnollistettavaan muotoon, kartaksi, jonka verrattomuutta tuskin kukaan kiistää. Sen lisäksi tietokantojen yhdistely ja ulkopuolelta tuodun datan muuttaminen koordinaatteihin sidotuksi paikkatiedoksi vaikuttavat hyödyllisiltä. Erilaiset kyselyt ja jo mainittu buffereiden luominen ovat osoittautuneet käteviksi tavoiksi etsiä tiettyä tietoa suuresta tietokannasta. Uskoisinkin, että MapInfo tarjoaa erinomaiset työkalut paikkatiedon käsittelyyn, kunhan sitä pääsee käyttämään aktiivisesti niin, että kurssilla opitut taidot kertautuvat.

Lähteet:

Ylä-Tuuhonen, M. (2014) Suomalaiset hullaantuivat omista uima-altaista. Helsingin Sanomat 13.8.2014. Luettu 18.2.2015. <http://www.hs.fi/koti/a1407471829639>

Koskela, R. (2015) Riina & 38 päivää paikkatietoa. Kurssikerta 5: Verta ja kyyneliä. Luettu 18.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *