Järistyksiä ja purkauksia open näkökulmasta

Kuudennella kurssikerralla harjoittelimme pisteaineiston tuomista MapInfoon ja siihen liittyviä muita toimintoja. Jalkauduimme helmikuisen hyytävään Kumpulaan keräämään aineistoa GPS-paikantimien avulla. Ryhmäni keräsi alueen roskisten koordinaatit ja sai ne onnistuneesti tietokoneen ja kaakaomukin ääressä siirrettyä MapInfoon kartalle. Jonkin verran hauskoja hetkiä tuotti GPS-laitteemme käsitys mittauspaikan korkeudesta. Se kun vaihteli hyvin voimakkaasti, jopa kymmeniä metrejä, lyhyelläkin matkalla. Onneksi nämä mahdolliset virhemittaukset eivät vaikuttaneet lopputulokseen. Pisteaineiston geokoodaus ja käsittely MapInfossa meni helposti jakeluun ja oli jopa yllättävän mukavaa.

Itsenäistehtävän tarkoituksena oli luoda hasardeja käsitteleviä karttaesityksiä, jotka sopisivat hyvin opetuskäyttöön. Itse tulin suhteellisen paljon maantieteen opetukseen osallistuneena tulokseen, että opetuksessa hyväksi havaitut kartat ovat niitä, joista minulle tulee olo, että olen nähnyt ne satoja kertoja aikaisemmin. Siispä otin käsittelyyn maanjäristykset ja tulivuoret tarkoituksenani havainnollistaa niiden alueellista esiintymistä ja suhdetta toisiinsa.

pikkujäristyksetKartta 1. Vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet keskikokoiset maanjäristykset.isotjäristyksetKartta 2. Vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet suuret maanjäristykset.

Kartat 1 ja 2 käsittelevät kumpikin vuoden 1980 jälkeen tapahtuneiden maanjäristyksien alueellista esiintymistä. Kartalla 1 näkyvät järistykset, joiden voimakkuus on 6-8 magnitudia, kun taas kartalla 2 näkyvät vain järistykset 8 magnitudista ylöspäin. Ensimmäinen kartta muistuttaa hyvin paljon sellaisia karttoja, joita olen nähnyt käytettävän maantieteen opetuksessa esimerkiksi lukiossa. Siitä saa hyvin selville maanjäristysten alueellisen esiintymisen globaalilla mittakaavalla. Käyttämäni symbolit ovat ehkä hieman liian isoja, mutta toisaalta kartan tarkoitus on lähinnä osoittaa ne vyöhykkeet, joilla maanjäristyksiä tapahtuu, eikä niinkään mahdollistaa yksittäisten järistysten paikantamista. Luonnollisesti maanjäristykset keskittyvät litosfäärilaattojen reuna-alueille.  Kartan 2 tarkoitus taas on havainnollistaa sitä, miten vähän isoja maanjäristyksiä tapahtuu verrattuna järistysten kokonaismäärään. Kartalta voidaan myös huomata suurten järistysten keskittyminen alityöntövyöhykkeille ja hankaussaumoihin. Sara Todorovic keksi fiksusti lisätä samaa aihetta kuvaavalle kartalleen myös nimistöä, jotta tärkeimmät hasardialueet jäisivät paremmin myös maailman valtioita huonosti tuntevan oppilaan mieleen.

tulivuoretKartta 3. Vuoden 1900 jälkeen purkautuneiden tulivuorten sijainti.

Kolmas kartta kuvaa vuoden 1900 jälkeen purkautuneita tulivuoria. Kartan tarkoitus on kiinnittää huomio siihen, että tulivuoret sijaitsevat pitkälti niillä alueilla, joilla esiintyy myös maanjäristyksiä. Opetuksessa näiden karttojen yhteydessä esittelisin kartan litosfäärilaatoista, koska niiden toiminnan ymmärtämiseen perustuu maanjäristysten ja tulivuortenkin haltuun ottaminen. Samassa yhteydessä voitaisiin käsitellä muutkin seismisyyteen ja vulkanismiin liittyvät käsitteet, kuten hot spotit sekä erilaiset saumatyypit ja niin edelleen. Alla esimerkki aihetta valaisevasta kartasta.

lithoKartta 4. Litosfäärilaatat ja hot spotit. Lähde: https://harshvadan.wordpress.com/2011/10/16/lithospheric-plates/

Harmi, että nämä asiat taitavat olla enemmän geologien heiniä, sillä minua ei ainakaan haittaisi niiden suurempikin läsnäolo meidän osastollamme…

Lähteet:

Todorovic, S. (2015). SARAN BLOGI. KURSSIKERTA 6 – Geokoodausta ja pisteitä. Luettu 3.3.2015. <https://blogs.helsinki.fi/stodorov/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *