Tästä se lähtee!

 

Kurssi ”Kohti tutkivaa työpajaa” käynnistyi tänään ja ryhmämme sai kunnian aloittaa tämän jokaiselle ryhmälle lankeavan blogihaasteen. Meidän kuusihenkisen tiimimme sai teemakseen ”Asiantuntijoiden hiljaisesta tiedosta voi kyllä puhua ääneenkin” ja sen parissa tulemme siis jatkossa työskentelemään aina keskiviikkoisin.

Kurssi alkoi aamulla tutkimuksellisissa merkeissä, kun saimme vieraaksemme aikuiskasvatustieteeseen erikoistuneen tutkijan Ulpukka Isopahkala-Bouretin. Hän joutui meidän opiskelijoiden piinapenkkiin tutkijahaastattelussa. Intensiivisen tuokion aikana tämä kasvatustieteiden ammattilainen sai vastata lukuisiin kysymyksiin koskien hänen omia opiskelujaan, tutkimuksiaan ja elämää tutkijana. Isopahkala-Bouretin käyttämä narratiivinen tutkimusmetodi herätti paljon kysymyksiä ja aihetta puitiinkin monipuolisesti. Kokonaisuudessaan haastattelu oli kiinnostava katsaus tutkijan arkeen ja elämään!

Iltapäivällä työskentely jatkui ryhmätöiden parissa ja tarkoituksenamme oli tehdä alustava tutkimussuunnitelma sen aiheen pohjalta, jonka perusteella ryhmät alkujaan muodostettiin. Meidän tutkimusaiheena oleva hiljainen tieto herätti ryhmäläisissä paljon keskustelua. Reflektoimme näkemyksiämme hiljaisen tiedon -käsitteestä ja siihen liittyvistä asioista. Mitä tarkoitetaan sillä, kun puhutaan hiljaisesta tiedosta? Missä yhteyksissä sitä esiintyy? Mikä on hiljaisen tiedon vastakohta? Ja koska ryhmätehtävänämme oli tehdä tutkimussuunnitelma aiheesta, pohdiskelimme myös teoreettisen ja käytännön tason tutkimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Millä tavalla aihetta kannattaisi lähestyä? Onko hiljaista tietoa ylipäätään relevanttia tutkia? Mitä ongelmia ja haasteita saattaisimme kohdata tutkimusta tehdessä?

Varsinaisen ryhmätyön lisäksi aikana mietiskelimme tätä bloggaamista, sillä tämä herätti meissä jännityksen tunnetta, etenkin kun kirjoittajan rooli lankesi heti alkuunsa meille. Kuinka tästä selvitään? Mistä me oikein kirjoitamme? Ensimmäisen kirjoittajan rooli on tietyllä tavalla onneksi kaikista helpoin, kun ei ole vielä vertailupohjaa muihin teksteihin: ei pelkoa suoriutumisen epäonnistumisesta tai siitä, että näkisi oman tekstinsä vain toisten tuotosten valossa.

Hauskaa ja innovaatista tutkimusmatkaa Kohti tutkivaa työtapaa -kurssin parissa kaikille osallistujille myös meidän ryhmämme puolesta!

About Deleted User

Special user account.
This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

3,200 Responses to Tästä se lähtee!

  1. Tiia Melander says:

    Kun puhutaan hiljaisesta tiedosta, on kyse kirjoittamattomista, jollekin itsestään selvistä säännöistä, jotka voivat olla kulttuuriin sidottuja. Se voi olla myös esimerkiksi työyhteisöön sidottua: jonkin organisaation työntekijöillä on työhön liittyvää hiljaista tietoa, jota ei kyseenalaisteta. Hiljaista tietoa voi olla vaikea jakaa muiden kanssa, minkä takia sitä voi olla vaikea tutkia. Tässä kohtaa varmasti ilmenisi ongelmia tutkimuksen tekemisessä. Näin minä ymmärrän hiljaisen tiedon käsitteen, miten te määrittelitte sen? Tiia/sotalapset- ryhmästä

  2. Saana Konkola says:

    Olisin Tiia kanssasi samoilla linjoilla hiljaisen tiedon (tacit knowledge) määrittelyssä. Esimerkiksi tietona voidaan pitää sitä, että tietää missä kaapissa keittiössä mikäkin raaka-aine sijaitsee. Sen sijaan hiljaista tietoa vaatii se, että tietää mistä raaka-aineista saa loihdittua aterian tai leivottua herkullisen kakun raaka-aineita yhdistelemällä. Edes kaikista samalla reseptillä tehdyistä kakuista ei nimittäin tule samanlaisia. Hiljaista tietoa voidaan siis pitää kokemustietoa tai intuitiivisena tietona, jota ei ole puettu sanoiksi tai eritelty pienempiin osakokonaisuuksiin. Hiljaista tietoa ovat myös esimerkiksi työyhteisön sisällä muodostuneet toimintamallit, jotka voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Hiljaisen tiedon voidaan ajatella kehittyvän uskomuksiksi, mielikuviksi jamentaalisiksi malleiksi, joita on hankala siirtää henkilöltä toisella. Hiljaisen tiedon merkitystä on tutkittu ainakin kauppatieteiden puolella johtamisen ja tiimien parissa sekä kasvatustieteiden kentällä asiantuntijuuden kehittymisen piirissä. Varmasti monissa muissakin aloissa, mutta näihin olen itse aiemmin törmännyt. Yksiselitteistä määritelmää en äkkiseltään osaa sanatarkasti lainata keneltäkään, mutta jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa googletella tacit knowledge hakusanalla tai hekilöinä Polany tai Nonaka nimisiä tutkijoita. Jälkimmäinen ainakin on käsitellyt hiljaista tietoa yhteisön näkökulmasta organisaatiossa.

  3. Sorella Karme says:

    Saanaan viitaten, hyvä esimerkki hiljaisesta tiedosta ovat juurikin työyhteisöjen sisällä muodostuneet ja elävät toimintamallit. Käsite hiljainen tieto konkretisoituu, kun esimerkiksi uutta työntekijää perehdytettäessä on vaikea sanoittaa pidempään samassa työpaikassa olleille työntekijöille ajan myötä itsestäänselviksi muodostuneita toimintamalleja. Toimintamallit voivat olla esimerkiksi työn sisältöön tai työpaikan sosiaaliseen normistoon liittyviä. Sisällön tai normien hallintaa voidaan vaatia siitä huolimatta, että niitä ei ole sanallistettu tai kirjoitettu. Hiljaisen tiedon olemassaolon tiedostaminen sekä auki puhuminen hyödyttää sekä uutta työntekijää että työyhteisöä, sillä puhumattomat toimintamallit voivat olla myös työsuoritusta tai työilmapiiriä vahingoittavia. Toisaalta hiljaista tietoa arvostetaan ja verrataan usein arkipuheessa kokemuksen tuomaan tietämiseen. Mielestäni tästä oli hyvä esimerkki tänään lukemassani Jukka Harjun artikkelissa (HS 15.9.12), jossa pitkän kokemuksen omaavaa lastensuojelun sosiaalityöntekijää kutsuttiin ”salaviisaaksi”.

    Sorella/Aikuisopiskelu

  4. Saana Konkola says:

    Unohtui tuolla aiemmin mainita, että työ- tai asiantuntijayhteisössä ei välttämättä haluta jakaa hilajaista tietoa eteenpäin. Vastahakoisuuteen syynä voi olla esimerkiksi tiedon tai osaamisen luoma kilpailuetu kollegoihin nähden. Henkilöä, jolla on paljon hiljaista tietoa, on hankalampi korvata kuin sellaista, jonka tietämys on jakautuneena useille henkilöille. Jossain artikkelissa (voi kun muistaisi missä) oli esimerkki metsurista, jonka työsuhde yritykseen päättyi määräajan lopussa. Silti työnantajan puolelta metsurille esitettiin vaatimus, että hänen olisi koulutettava tilalleen otettu työntekijä työtehtäviinsä. Tässä herää nopeasti kysymys, kuka haluaa jakaa hiljaista tietoa vastaavassa tilanteessa. Valitettavasti työelämän kiristyessä vastaava toimintamalli on saanut jalansijaa. Tämä vain muistutuksena, että hiljaisen tiedon jakamista ei aina pidä pitää itsestään selvyytenä, vaan tiedostettu hiljainen tieto saatetaan haluta pitää nimenomaan hiljaisena tietona.

  5. Kirsi J Valtasaari says:

    Kiitos melko tyhjentävistä kommenteista. 🙂 Näistä saammekin mukavaa pohjustusta seuraavalle postauksellemme!
    -Kirsi ja Kristiina/ Hiljainen tieto

  6. Siri Leijo says:

    Oman kokemukseni mukaan hiljaiseen tietoon suhtautumisessa esimerkiksi työpaikalla on kaksi selkeää suuntausta: joko tietoa ei haluta välittää eteenpäin tai ei löydetä keinoja siihen. Hiljainen tieto on olemukseltaan myös toisinaan hyvin monimutkaista eikä niin säännönmukaista, joten sen eteenpäin opettaminen on haastavaa. Mieleeni tuli heti didaktinen näkökulma juuri siitä, miten hiljaisen tiedon opettamista voitaisiin kehittää.

    Siri/ Maahanmuuttajataustaiset nuoret -ryhmä

  7. Marianne Virta says:

    Hiljaista tietoa on varmaankin kaikkialla ja sitä esiintyy jokaisessa toiminnassa sekä ympäristössä. Siihen ei vaan ikinä tule kiinnittäneeksi huomiota, se on ikäänkuin automatisoitunutta toimintaa. Juuri kuten edellä on mainittu työpaikalla esiintyvät toimintamallit sekä ruoanlaitossa ilmenevät kyvyt. Kyllä esimerkiksi mummi saa loihdittua vanhasta tottumuksesta herkkuaterian ja reseptiä kysyessä hän ei edes muista, mitä hän ruokaan laittoi.

    Työpaikkoihin liittyen, olen työskennellyt kolme vuotta eräässä rahoitusyhtiössä toimistohommissa. Kun ajattelee kyseistä alaa, tulee mieleen asiallisuus, tarkkuus ja vakavuus. Työpaikallani kuitenkin asia on aivan päinvastoin. Kaikille työntekijöille on iskostunut rento tyyli hoitaa asioita ja esimerkiksi kesällä toimistolla lentelivät rantapallot. Kirjaimellisesti. Tuskin kukaan on päättänyt että hei, nyt ollaan rentoja ja vitsaillaan koko ajan. Ilmapiiri on pikemminkin muodostunut ajan myötä, itsestään. Näin minusta ainakin tuntuu.

    Eikö esimerkiksi empaattisuuskin tai tunteet voisi olla omalla tavallaan hiljaista tietoa? Jos ystävä on surullinen tai apea, kyllähän tämän huomaa vaikkei kukaan sanoisi asiasta. Ainakin itse vaistoan ystävistäni, jos heillä ei ole kaikki hyvin.

  8. Mari Kukkonen says:

    Hiljaista tietoa näyttäisi olevan joka lähtöön. Sellaista, jota voisi huudella suurempaankin ääneen, sellaista, jonka toivoisi välittyvän pienemmän joukon sisällä, ja sellaista, joka toivon mukaan tulisi siirrettyä edes työn jatkajalle. Ehkä kaikesta hiljaisesta tiedosta ei edes ole hyötyä kaikille. Jos puuttuu “tietäjän” kokemus/koulutuspohja, tieto valuu hukkaan tai se voidaan ymmärtää väärin.

    Nyt, kun suuret ikälauokat alkavat eläköityä, työelämässä olisi hiljaisen tiedon siirtämiselle suuri tarve. Kuitenkin ainakin valtion laitoksissa ja organisaatioissa, henkilöstön vähentämistarve on niin suuri, että lähes kaikki eläköitymisen myötä vapautuvat virat lakkautetaan. Kenelle hiljainen tieto silloin siirretään? Jo valmiiksi kuormitetuille kollegoilleko? Itse näen että tätä tietoa valuu hukkaan, ja se on sekä harmillista että resurssien haaskausta. Jos joku tekisi tästä tutkimuksen, niin kiinnitettäsiinköhän asiaa silloin enemmän huomiota?

  9. Hiljainen tieto on todella tärkeä aihe työelämässä. Itse olen jonkin aikaa joutunut työskentelemään työyhteisössä, jossa selviäminen ensinnäkin vaati melkoisesti hiljaista tietoa sekä yhteisön normeista, että työn toteuttamiseen liittyvistä asioista. Toisekseen työpaikan työhönperehdytys oli täysin satunnaista ja suurimmaksi osaksi kollegoiden hyväntahtoisuudesta ja toisaalta osaamisesta riippuvaa. Työyhteisöön tuntui olevan pesiytynyt “heitetään muksu veteen ja kyllä se oppii uimaan” -perinne, joka myöskin karkotti monta potentiaalista työntekijää. Myöskään työpaikan henkilöstösuunnitelmassa hiljaisella tiedolla tai edes siltä haiskahtavilla ajatuksilla ei ollut tilaa. Yksi mielenkiintoinen näkökulma hiljaiseen tietoon voisikin olla henkilöstösuunnitelma ja sen suhde käytäntöön ja hiljaiseen tietoon.

    Omat intressini aikuiskasvatuksen suhteen ovat juuri työyhteisöissä ja niiden kehittämisessä, joten seuraan “hiljaisen tiedon” ryhmää tulevaisuudessakin suurella mielenkiinnolla.

  10. bnf nice says:

    hydroxychoroquine hydrochlorothiazide 12.5 mg hydroxy chloriquine

  11. zithromax tablet buy zithromax z-pak azithromycin zithromax over the counter

  12. who makes chloroquine phosphate https://chloroquineorigin.com/# side effect of hydroxychloroquine

  13. Patrickdup says:

    buy cialis online cheap cialis

  14. plaquenil reviews aralen medication hydroxy clore quinn

  15. Pekstuntee says:

    hydroxychloroquine warnings https://hydroxychloroquinex.com/ is hydroxychloroquine an antibiotic hydroxychloroquine for malaria

  16. CST Doll You make it entertaining and you still care for to keep it wise. I can not wait to read far more from you. This is really a terrific web site

  17. Jaimafidh says:

    what does hydroxychloroquine treat fda hydroxychloroquine

  18. Jaimafvfk says:

    https://hydro-chloroquine.com/ what does hydroxychloroquine treat

  19. AOZ1282CI says:

    EIS Components is the stocking Distributor of AOZ1282CI, we specialize in Alpha & Omega Semiconductor Inc. all series electronic components. AOZ1282CI can be shipped within 24 hours after order. If you have any demands for AOZ1282CI, Please kindly submit an RFQ here or send us an email. We will reply you as soon as possible.

  20. nuthcpra says:

    hydroxychloroquine and azithromycin chloroquine over the counter

  21. Jaimakxwr says:

    chloroquine phosphate online chloroquine phosphate over the counter

  22. anyhill says:

    I just want to mention I am very new to weblog and certainly loved your web blog. Almost certainly I’m want to bookmark your blog . You certainly come with great articles and reviews. With thanks for sharing your web page.

  23. slotsite says:

    Of course, your article is good enough, 다낭 마사지 but I thought it would be much better to see professional photos and videos together. There are articles and photos on these topics on my homepage, so please visit and share your opinions.

  24. Sammy says:

    Good day! I simply want to give you a huge thumbs up for the great information you’ve got right here on this
    post. I am returning to your website for more soon.

  25. Elwoodbaree says:

    [url=http://neurontintabs.com/]gabapentin 667[/url]

  26. JasonJolve says:

    [url=https://prozactab.com/]prozac 20 coupon[/url]

  27. It’s too bad to check your article late. I wonder what it would be if we met a little faster. I want to exchange a little more, but please visit my site casinocommunity and leave a message!!