Tutkijahaastattelun antia

Tapasimme nimikkotutkijamme Heta Tuominen-Soinin eilen, ja saimme kuulla paljon lisää tietoa hänen tutkimuksestaan ja yleisesti hänen taustastaan. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii erilaisia koululaisten tavoiteorientaatioita ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Tutkimuskysymyksiä ovat:
– Minkälaisia motivationaalisia ryhmiä voidaan löytää?
– Kuinka pysyviä ryhmät ovat, ja minkälaisia muutoksia niiden välillä tapahtuu?
– Miten ryhmät eroavat hyvinvoinnissa ja koulumenestyksessä?

Tutkimus tehtiin kyselylomakkeella, jossa selvitettiin muun muassa suhtautumista koulunkäyntiin ja opiskelijoiden hyvinvointia. Aineistoa kerättiin peruskoulun 9. luokkalaisilta sekä lukion 2. luokkalaisilta pitkittäistutkimuksena, ja vastaajina olivat koko yhden kaupungin oppilaat. Tutkija mainitsikin tutkimuksen heikkoutena sen, ettei tuloksia voi yleistää koko Suomeen sen paikallisuuden vuoksi, mutta samoja orientaatioryhmiä on toisaalta löytynyt myös muissa tutkimuksissa.

Tavoiteorientaatiot jakautuvat karkeasti neljään. Oppimisorientaatio korostaa tiedon ymmärtämistä ja hallintaa kun taas suoritusorientaatiossa keskitytään suoriutumiseen ja saavuttamiseen. Välttämisorientaatiossa yritetään päästä mahdollisimman vähällä ja kouluun suhtaudutaan passiivisesti. Lisäksi oppimisorientaatiosta on erotettu menestysorientaatio, jossa tärkeää on menestyminen ja hyvät arvosanat.

Tulosten perusteella tutkijat erottivat neljä erilaista tavoiteorientaatioryhmää, joissa painottuivat eri tavoitteet koulunkäyntiin liittyen. Suurin ryhmä on sitoutumattomat, joilla mikään tavoiteorientaatio ei erityisesti painotu, eivätkä he panosta kouluun erityisesti. Oppimisorientoituneet sanan mukaisesti korostavat oppimista ja kokevat koulunkäynnin mielekkäänä. Menestysorientoituneiden nuorten tavoitteena korostuvat hyvät tulokset ja suhteellinen menestyminen, mutta myös asioiden oppiminen. Välttämisorientoituneilla nuorilla taas motivaatio on heikoin ja he haluavat lähinnä välttää opiskelun rasituksia.

Lisää orientaatioryhmistä ja niiden yhteydestä hyvinvointiin saatte lukea myöhemmistä blogipäivityksistä! 🙂

Yleisesti tutkijahaastattelu oli oikein mukava kokemus ja kyseltävää riitti liittyen sekä tutkimukseen että tutkijan työhön. Opimme ainakin sen, että tutkijan työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä, mutta on onnistumisten kautta myös todella palkitsevaa. Edellisessa blogipostauksessa mainittu masennus johtui siis siitä, että oma tutkimussuunnitelmamme verrattuna tähän tutkimukseen oli hyvin pelkistetty eikä kovin innovatiivinen. Tutkijamme korosti kuitenkin, että tutkimuskysymysten muotoilu ja valitseminen on todella vaikeaa ja tarkkaa työtä, jonka oppii vasta kokemuksen kautta.

Oletteko muut päässeet jo tapaamaan tutkijanne? Muuttiko tapaaminen ajatuksianne omasta aiheestanne tai tutkimuksen tekemisestä ylipäätään? 🙂

Terkuin,

Hanna ja Jenni

 

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

897 Responses to Tutkijahaastattelun antia

  1. Sanna M Kauppila says:

    Kiva kun avasitte hieman oman tutkijanne tutkimusta! Meidän mamu-ryhmälläkin oli tutkijatapaaminen eilen. Oppimisen tavoiteorientaatioryhmien avaaminen tässä oli hyvä idea. Aloin miettimään, mihin tavoiteorientaatioryhmään itse kuulun. 🙂 Enimmän aikaa olen oppimisorientoitunut, mutta joskus on myös välttämisorientoitumista havaittavissa…

  2. Tiia Mattila/Mamunuoret-ryhmä says:

    Tapasimme tosiaan nimikkotutkijamme Marianne Teräksen eilen. Kyselimme aluksi hänen taustastaan. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka hän oli sairaanhoitajaksi kouluttautumisen jälkeen löytänyt tiensä yliopistoon ja sitä kautta tutkijaksi 2000 -luvulla. Teräksen tutkimus liittyy maahanmuuttajataustaustaisten nuorten siirtymävaiheeseen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Tutkimukseen haastateltavat valikoituivat sitä kautta, että Helsingin kaupunki tilasi selvityksen nuorten palveluista. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingin kaupungin työntekijöitä sekä maahanmuuttajataustaisia nuoria.
    Tutkimuksen tulosten mukaan koulumenestystä selittää vanhempien sosioekonominen tausta ja erityisesti äidin koulutustausta. Tulisi siis panostaa perheiden kotoutukseen, sillä se vaikuttaa myös lasten koulumenestykseen. Marianne antoikin meille lisälukemiseksi Helsingin kaupungille laaditun selvityksen.

    Lopuksi saimme tutkijalta myös hyviä vinkkejä tutkimuksen tekoon. Pohtiessa oman tutkimuksen esim. gradun teoriapohjaa, kannattaa tarkastella omia lähteitään ja katsoa onko niissä jokin nimi monta kertaa. Tätä kautta voi löytää omaan tutkimukseen sovellettavaa teoriaa tai käsitteitä. Tärkeintä tutkimuksessa on kirjoittaa aina ulos, miten itse tiettyä teoriaa tai käsitettä käyttää. 🙂

  3. Mari/Aikuisopiskeluryhmä says:

    Myös aikuisopiskeluryhmän ensimmäinen tutkijahaastattelu on jo takana. Odotimme innolla, mitä lööpin “aikuisopiskelu vaatii pinttymien pöllyttämistä” takaa löytyisi. Ja sieltähän löytyi Mezirow:in ja Damasion:in teorioiden aukkoja paikkaileva teoria emootioista ja reflektioista! Eikö kuulosta kiinnostavalta? Sitä se kuitenkin oli! Itselleni jäi päällimmäisenä mieleen reflektion käsite; miten ulkoapäin tuleva kritiikki ja palaute saattaa käynnistää mukavuusalueelta reunatuntemuksiin siirtymisen, ja sitä kautta johtaa uudenlaiseen ajatteluun tai näkökulmaan. Kun katson taaksepäin omaa tutkijanuraani, voin tunnistaa sieltä jälkikäteen sudenkuoppia joista olen reflektion avulla päässyt eteenpäin. Ja kaikkihan tuntevat sen ihmistyypin, joka ei koskaan missään olosuhteissa suostu muuttamaan mieleipidettään ja näkemystään, vaan etsii syyllisiä aina muualta. Pitäisiköhän reflektion taitoa harjoitella jo koulussa, että se olisi kaikilla käytettävissä myöhemmin?

  4. Kaisa/Epäonnistujat says:

    Mielenkiintoinen aihe tuo motivaatio! Varmasti helppo keksittyä asiaan kun jokaisella on kokemusta oman motivaation tutkialusta. Itsekin rupesin miettimään, mitä motivaatioryhmää itse edustan… Ehkä kallistun tuohon samaan sekoitukseen, mitä suurin osa koululaisistakin oli.

    Tutkijanne toi esiin omat tutkimuksestaan sen, ettei sitä voi suoraan yleistää. Samalla hän kuitenkin toi ilmi toistettavuusmahdllisuuden, mistä mekin Pehkosen ryhmien kanssa puhuimme tutkimussuunnitelmien esittelyn yhteydessä: tutkimuksia voi tässäkin tapauksissa toistaa muuallakin Suomessa, jolloin yleistettävyyttä voidaan lisätä.

    Tutkijan työstä kuuleminen on kyllä mielenkiintoista. Se on ainakin itselleni vieras ammattikunta, mutta tässähän siihen tutustuu! Oman tutkijatapaamisemme koin erittäin onnistuneeksi – mielestäni todella antoisa oppimistapa.

  5. Hanna P Pulkkinen says:

    Hei!

    Pidin myös tutkijatapaamista hyvänä, mutta jäin miettimää oliko peagogisesti hyvä antaa ryhmälle tehtäväksi muodostaa kysymykset etukäteen, mutta hän ei jättänyt aikaakysymysten vastaamiseen. Toki isoin osa kysymysistä tuli käsiteltyä esityksessä muutenkin, mutta siellä oli myös sellaisia kysymykiä, joihin emme saaneet vastausta.

    Toisekseen olisin kaivannut etukäteismateriaalissa vaikkapa kuvausta tutkimusasetelmasta, koska se oli kieltämättä vaikeasti avautuva, koska ne koskivat neurologisia asioita enkä tunne ko. alaa lainkaan. Ymmärrän toki, että meidän täytyy tottua tieteelliseen tekstiin, mutta mielestäni se oli liian vaikeasti lähestyttävä tähän saumaan.

  6. Yasmin Samaletdin/Sotalapset says:

    Meilläkin ensimmäinen tapaaminen takana. Minusta oli hyvä että saimme etukäteen kirjoittaa kysymyksiä sillä näin saimme itse valita presentaation suunnan, toki tutkija puhui vapaasti ja kertoi paljon omista kokemuksistaan, mikä minusta teki aiheesta todella paljon kinnostavamman. Tapaaminen oli hyvin antoisa, ja minulle ainakin ensimmäinen kerta kun on saanut kuulla näin henkilökohtaisia ajatuksia jostain tutkimuksesta. Odotan innolla seuravaa tapaamista.

    Meilläkään ei kyllä ollut paljon etukäteismateriaalia mutta tutkija avasi aiheen todella hyvin, joten ei mitään moittimista. Olisi kiinnostavaa saada kuulla muidenkin tapaamisista

  7. Saana / Hiljainen tieto says:

    Täällä myös yksi tutkijahaastattelusta tykännyt. Meillä artikkeli, joka alusti haastattelua oli 16 sivun mittainen, eli antoi varsin kattavan alkukuvan tutkimuksessa käsitellystä hiljaisesta tiedosta. Kokoavan alustuksen ansiosta kysymyksiä oli helppo kehitellä ja kello kiiti haastattelun aikana nopeasti eteenpäin.

    Haastattelussa käytiin läpi esimerkiki tutkijan omaa taustaa ja kiinnostusta aiheesta. Myös aiheen soveltamista useilla eri aloilla käytiin läpi esimerkein, mikä auttoi hiljaisen tiedon teeman monipuolistumisessa. Tutkijahaastattelu sai siis ajattelemaan aihetta vielä laajemmin. Saapa nähdä mitä kaikkea meille on tälle kurssille vielä keksittykään! 🙂

  8. Mira Lerssi / Seksuaalisuusryhmä says:

    Myös meillä oli viime viikolla tuo tutkijatapaaminen Jukka Lehtosen kanssa. Ryhmämme suhtautui positiivisesti jo valmiiksi laadittuihin kysymyksiin -> en tiedä olisiko “muistanut” kysyä kaikkea mitä halusi tietää jos ei kysymyksiä olisi ollut ylhäällä paperilla. Olimme myös jakaneet kysymykset ryhmämme kesken ja sovimme, että jokainen ryhmästä kirjaa oman “osionsa” ylös, jonka kautta sitten kokosimme moodleen tiivistelmän koko haastattelusta. Toimi, suosittelen! (jos jatkossa samankaltaisia tehtäviä)

    Mielestäni meille etukäteen luettavaksi annettu pätkä kirjasta antoi vain vähän osviittaa Lehtosen “tekemisistä” yleensäkin. Haastattelun jälkeen saimme sitten kertaheitolla hänen väitöskirjansa luettavaksi. Olisi ehkä ollut hyödyllistä, jos ennen haastattelua olisimme lukeneet tarkemmin jostain hänen tutkimuksestaan.

    Mekin kyselimme Lehtoselta hänen tutkimuksen lisäksi myös hänen taustoistaan, historiasta jne. Oli kiinnostavaa kuulla että minkälaisten polkujen kautta hän on päätynyt tutkijaksi ja minkälaista oheistyötä hän tekee. Toivottavasti seuraavatkin tapaamiset ovat antoisia ja synnyttävät ehkä vielä vähän enemmän keskustelua 🙂

  9. Der sichersten Strategie bis Wette ist zu zunächst Forschung und lernen, wie muchas über der Ort oder Personen Sie
    Unternehmen mit.

  10. totosite says:

    I’ve been troubled for several days with this topic. totosite, But by chance looking at your post solved my problem! I will leave my blog, so when would you like to visit it?

  11. The end of Daylight Saving Time is upon us again, an autumn tradition
    https://www.homemcms.com

  12. when the United States, Europe, most of Canada and a number of other
    https://www.homemcms.com

  13. 출장안마 says:

    countries move their clocks backwards an hour in a sort of Groundhog Day
    http://www.bitanma.com

  14. safecasinosite says:

    Como el administrador de esta página web está funcionando, sin vacilaciones muy rápidamente será conocido, debido a su contenido de calidad.

    https://www.safecasinosite.net/

  15. holyname.xyz says:

    que seria o fim deste post. Aqui vocês vão encontrar alguns sites que achamos que vão valorizar, simplesmente clicar nos hiperlinks para cima

    https://holyname.xyz

  16. safetoto says:

    I’ve been troubled for several days with this topic. safetoto, But by chance looking at your post solved my problem! I will leave my blog, so when would you like to visit it?

  17. I’m writing on this topic these days, casino online, but I have stopped writing because there is no reference material. Then I accidentally found your article. I can refer to a variety of materials, so I think the work I was preparing will work! Thank you for your efforts.

  18. baccaratsite says:

    Your writing is perfect and complete. baccaratsite However, I think it will be more wonderful if your post includes additional topics that I am thinking of. I have a lot of posts on my site similar to your topic. Would you like to visit once?

  19. casino online says:

    It’s too bad to check your article late. I wonder what it would be if we met a little faster. I want to exchange a little more, but please visit my site casino online and leave a message!!