Vielä kerran koulu-uupumuksesta!

Posted on 8.10.2012 by Deleted User

Nyt kun olette kaikki voineet testata omat tavoiteorientaatioryhmänne, kerromme niistä vielä hieman lisää. Nimikkotutkijamme suositteli meille lisälukemiseksi Psykologia-lehden (45, 2010) artikkelia Ajallinen pysyvyys ja sukupuolierot nuorten opiskelumotivaatiossa. Artikkelissa selvennetään hieman sitä, miksi tavoiteorientaatioryhmiä on hyvä tutkia ja miten ne vaikuttavat eri asioihin. Tällaisia seikkoja pohdimme myös tutkijaa haastatellessamme.

Tutkimuksen tulokset tukevat sitä ajatusta, että tavoiteorientaatiot kuvastavat melko pysyviä yleistyneitä uskomuksia ja suuntautumistapoja, jotka seuraavat opiskelijoita erilaisiin oppimistilanteisiin ja jotka ohjaavat heidän tulkintojaan niissä. Kuitenkin olisi kenties syytä jatkossa arvioida, miten yhdenmukaisia opiskelijoiden tilannekohtaiset tulkinnat ja pyrkimykset ovat ja miten niiden toistuvuus heijastuu tavoiteorientaatioiden pysyvyyteen. Tavoiteorientaatiot olivat tutkimuksessa hyvin pysyviä, ja muutokset tapahtuivat vain enimmäkseen samankaltaisiin ryhmiin. Pohdimme, kuinka todennäköistä on tavoiteorientaatioryhmän muuttuminen esimerkiksi välttämisorientoituneesta oppimisorientoituneeksi. Tai onko se ylipäätään edes mahdollista? Miten tällaista kehitystä olisi mahdollista tukea?

Tutkimuksen mukaan on olennaista ymmärtää, että koulussa on monella eri tavalla motivoituneita nuoria. Erilaisten motivationaalisten orientaatioiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen olisi  tärkeää, sillä erilaisten nuorten auttamiskeinotkin ovat erilaisia. Tuominen-Soinin tutkimuksessa tutkittiin hyvinvoinnin yhteyttä tavoiteorientaatioryhmiin ja sitä kautta saatiin uudeksi tulokseksi se, että menestysorientoituneet kokevat uupumusta tavoitellessaan muita parempia tuloksia. Tutkijan mukaan aihetta olisi ehdottomasti tarpeellista tutkia vielä lisää erityisesti pidemmällä seuranta-ajalla.

Kysyimme tutkijahaastattelussamme, miten helppoa tai vaikeaa tutkimuksessa esiin tulleita riskiryhmiä on käytännössä tunnistaa ja siten tukea. Kysyimme, onko tutkijalla mielessään joitakin keinoja esimerkiksi menestysorientoituneiden koulu-uupumisen vähentämiseksi. Olisiko niitä aiheellista tutkia lisää? Tuominen-Soinin mukaan välttämisorientoituneet pitäisi saada innostumaan ja löytämään jokin kiinnostuksen kohde opiskelussa ja sitä kautta sitoutumaan. Menestysorientoituneet tulisi saada ymmärtämään, ettei haittaa, jos välillä mokaa tai epäonnistuu. Kouluympäristön ei pitäisi koko ajan korostaa sosiaalista menestystä (esimerkiksi arvosanojen esiin tuominen). Arvostelussa tulisi painottaa enemmän omaa oppimista ja kehitystä sosiaalisen vertailun ja kilpailun sijaan. Pohdimme myös sitä, miten paljon kotoa tulevat paineet vaikuttavat nuoren tavoiteorientaatioprofiiliin.

Onko teillä, kanssaopiskelijamme, mielipidettä siitä, tulevatko mahdolliset opiskelumenestykseen liittyvät paineet kotoa, (koulu)ympäristön vaikutuksesta vai pelkästään itsestä? Vai näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta? Olisiko teillä joitakin konkreettisia ehdotuksia siihen, miten menestysorientoituneiden ja/tai välttämisorientoituneiden hyvinvointia voisi lisätä. Kuulostaako teistä loogiselta, että opiskelija voi kuulua moneen orientaatioryhmään samanaikaisesti? Tuoko se lisää haasteita opiskelijan tukemiseen ja auttamiseen?

 

Kommentteja odotellen,

Katri ja Annika

About Deleted User

Special user account.
This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

2,438 Responses to Vielä kerran koulu-uupumuksesta!

  1. Anni/motivaatioryhmä says:
    8.10.2012 at 18.16

    Tavoiteorientaatioiden lähestyminen melko pysyvänä ilmiönä on itseasiassa ainakin minulle suhteellisen uusi juttu! Lukion psykan tunneilla käsittelimme juuri näitä blogiteksteissä mainittuja tavioiteorientaatioryhmiä sikäli vaihtuvina ja tilannekohtaisina, että esimerkiksi lukiolaisilla (teidän nimikkotutkijanne tutkimuksessa lukion 2. luokkalaisia, jos oikein muistan?) tavoiteorientaatio voi vaihdella oppiaineesta toiseen hyvinkin paljon. Siinä missä opiskelija x on matikassa välttämisorientoitunut (monien syiden takia; kiinnostuksen puute, heikot taustatiedot jne), hän voi toisessa oppiaineessa olla oppimisorientoitunut ja omata laajat opiskelutiedot ja -taidot tässä aineessa.

    Kysyisinkin, nähdäänkö tavoiteorieentaatioryhmä jotenkin myös persoonallisuuteen liittyvänä vai mihin kaikkiin seikkoihin pysyvyys pohjaa? Onko tavoiteorientaatio (ed. mainittu esimerkki, johonkin tiettyyn asiaan liittyvä) ja tavoiteorientaatioryhmä (pysyvämpi asenne ja suuntautumistapa opiskelua kohtaan..) itseasiassa eri asia?

    Anyway, teillä(kin) mielenkiintoinen aihe, etenkin näin motivaatioryhmäläisen näkökulmasta, sillä samojen aihealueiden äärellä pyöritään 🙂

    Reply
  2. Kaisa/Epäonnistujat says:
    8.10.2012 at 18.54

    Tuo on kyllä mielenkiintoinen kysymys: mistä eri motivaatiot kumpuavat? Itse ajattelisin, että ne ovatsekä ympäristön, että itsen muovaamia – kaikki on yhteydessä kaikkeen. Voiko tähän liittyä jonkinlaista neurologista synnynnäisyyttä niin kuin esim. tempperamentilla? Onko joku jo syntyessään tietylle motivaatiotyylille herkempi kuin toinen?

    Voisin kuvitella, että eri motivaatiotilat vaikuttavat ihmisessä eri tilanteissa. Esimerkiksi itseäni kiinnostaa opiskella paljon enemmän vaikka psykologisia ilmiöitä kuin vaikka painovoiman vaikutusta. Tiedän, että voisin oppia myös painovoimaan liittyviä asioita, mutta se olisi paljon tylsempää ja epämotivoivampaa kuin psykan ilmiöihin liittyvien asioiden opettelu. Voisin painovoiman kanssa olla välttelevästi orientoitunut kun taas psykan kanssa olisin varmasti oppimisorientoitunut: aihe on jo ennestään tuttua ja minulla on jo tieto, jonka päälle rakentaa uutta.

    Vaikka motivaatiotherkkyydet voivat vaihdella tehtävästä riippuen, voisin silti kuvitella, että ihmisessä on aina sama perimmäinen orientoitumistyyli, tilanteesta riippumatta. Eli ihminen edustaa pohjimmiltaan tiettyä orientaatiota, mutta saattaa tilanteesta riippuen olla myös eri tavalla orientaatioherkistynyt. Jos ihminen on esimerkiksi menestysorientoitunut, hän voi olla eri tilanteessa esim. välttelevästi orientoitunut. Kun hän on välttelevästi orientoituneessa tilassa, hän saattaa suorittaa tehtävän huonosti ja tiedostaa sen. Vaikka päätös suorittaa työ tällä kertaa huonosti on tietoinen, hänellä saattaa silti olla siitä huono olo: nyt en saanut parasta numeroa! Samalla hän saattaa selittää epäonnistumistaan itselleen jollain luonnollisella ja hyväksyttävällä syyllä. Eli menestysorientaatio nostaa päätään myös välttelevästi orientoituneessa tilassa. Tulipas sekavasti. Saitteko ajatuksesta kiinni?

    Mielenkiintoinen aihe kyllä teilläkin! Tämä liittyy viistäen myös omaan epäonnistumis-aiheeseemme…

    Reply
    • Taru H Eskola says:
      9.10.2012 at 11.00

      Hyviä keskusteluja täällä! Meidän aikuisopiskeluryhmässä ollaan mietitty hyvin samanlaisia asioita, mutta reflektion käsitteestä lähtien. Vaatiiko uuden oppiminen aina tietoista reflektiota vai opimmeko myös reflektoimatta omia merkitysperspektiivejämme, jotka ovat ajattelua suuntaavia viitekehyksiä.

      Minun viitekehykseni on sosiologinen, siitä syystä että olen jo monta vuotta opetellut ajattelemaan siitä näkökulmasta. 🙂
      Sosiologisesta näkökulmasta oppiminen on aina sosiaalinen tapahtuma. Ihmisellä voi olla erilaisia rooleja tai identiteettejä koulussa, jotka ohjaavat hänen toimintaansa. Kokeet ja opettajien arviot muokkaavat oppilaan kuvaa itsestään hyvänä tai huonona oppilaana tietyssä aineessa. Minulle itselleni matematiikka on aina ollut erittäin vastenmielistä ja mietin koska tämä identiteetti on minulle syntynyt. En ole ikinä vaivautunut opettelemaan matematiikkaa, koska en pidä itseäni matemaattisesti lahjakkaana. Mietin myös olisiko auttanut, jos opettaja olisi koulussa pyytänyt minua kyseenalaistamaan ja reflektoimaan ajatuksiani matemaattisista lahjoistani tai niiden puutteista. Oppiminen vaatii aina paljon työtä ja jos olisin vaivautunut tekemään matematiikan läksyt pitäisinkö itseäni edelleen lahjattomana.

      Katsoin noin vuosi sitten tiededokumentin aivojen uskomattomasta kyvystä muovautua. Dokumentissa esiteltiin ihmisiä, joilla oli todettu oppimisvaikeuksia. Hämmästyttävintä olivat tutkimustulokset, joissa toistuvalla harjoittelulla ihmiset pääsivät eroon oppimisvaikeuksistaan ja etenivät heikoimmiksi luulemillaan osa-alueilla osaamisen kärkikastiin, jopa tohtoreiksi asti.

      Reply
  3. Iina / Valtiovaltaryhmä says:
    9.10.2012 at 15.36

    Mietin pitkään tuota että “tulevatko mahdolliset opiskelumenestykseen liittyvät paineet kotoa, (koulu)ympäristön vaikutuksesta vai pelkästään itsestä? Vai näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta?”, ja voisi kyllä sanoa että aika pahan kysymyksen onnistuitte laittamaan. Omia ja kavereiden opiskelu-uria kun on seurannut niin kallistuisin ehkä tuohon Kaisankin edellä kuvaamaan yhteisvaikutus-pottiin, että ehkä kaikki vaikuttavat jollain tavalla mutta se mikä vaikuttaa mitenkin paljon riippuu yksilöstä sekä yksilön ympäristöstä. Toisaalta myös kaikki nuo vaikuttavat toisiinsa, ja mielestäni voidaankin kysyä että missä määrin kotoa saatu palaute tms. vaikuttaa siihen miten itse suhtautuu menestykseen. Minusta näyttää siltä että usein nämä kulkevat käsi kädessä.

    Itse koen paineita selkeästi eniten itsestäni lähtöisin, mielestäni kotona eikä edes koulussakaan painostettu/painosteta minua mitenkään, ja menestymisen tarve tuntuu tulevan puhtaasti itsestä. Toisaalta olisiko asia eri jos koulussa ei esim. olisi jaettu numeroita tai ei olisi ollut systeemiä, jossa voi pärjätä paremmin kuin muut ja motivoitua siitä? 🙂 Toisaalta voi myös kysyä, missä määrin pystyy reflektoimaan itseään objektiivisesti tällaisessa asiassa, ja olisiko joku minua tarkkaillut ihminen eri mieltä..? Ja ylipäätään missä määrin pystyy taas ulkopuolinen ymmärtämään mistä opiskelumenestyksen paineet oikeasti johtuvat?

    Yhden (/tai oikeastaan muutaman) kaverin tapauksessa taas on ihan selkeää että kotoa tulleet paineet vaikuttavat menestyksen tavoitteluun. Jopa siinä määrin, että vaikka kotoa ei enää jatkuvasti jotain vaadittaisikaan, niin on ihminen sisäistänyt nämä vaatimukset osaksi itseään.

    Kauhean jänniä tosiaan nämä tällaiset psykologiset pohdinnat!

    Reply
  4. Kirsi Kekkonen says:
    11.10.2012 at 14.04

    Täytyy vain kommentoida, että teillä on todella mielenkiintoinen aihe:) ja oli hauskaa tehdä itselleen testi!:D

    Reply
  5. Mira Lerssi / Seksuaalisuusryhmä says:
    11.10.2012 at 18.28

    Myös minulle nousi ajatuksia koskien kysymystänne “tulevatko mahdolliset opiskelumenestykseen liittyvät paineet kotoa, (koulu)ympäristön vaikutuksesta vai pelkästään itsestä? Vai näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta?”. Varmasti kaikki edellä mainitut vaikuttavat mahdollisiin opiskelumenestykseen liittyviin paineisiin, mutta omien kokemuksien ja muistojen pohjalta pohdin, että suuressa roolissa paineiden synnyttäjänä ovat myös vertaissuhteet, eli kaverit.

    Etenki nuorilla kaverisuhteet ovat tärkeitä ja niiden kautta muodostuu helposti myös menestymispaineita niin koulu- kuin sosiaalisessakin elämässä. Itse ainakin muistan kuinka ala-asteelta alkaen arvosanoja ja koenumeroita vertailtiin keskenään ja aina piti saada parempi kuin kaveri. Sosiaaliseen elämään liittyvät menestymisen paineet tulivat sitten vielä rinnalle hämmentämään soppaa yläkouluiässä.

    Nuoret myös helposti peilaavat kavereistaan mikä on se “oikea” opiskeluorientaatiotapa. Etenkin yläkoulussa muodostuu usein kaveriporukoita, jotka ovat selvästi menestymisorientoituneita ja toisaalta porukoita, joissa on suosittua ja tavoiteltua toimia välttämisorientaation tavoin.

    Mielenkiintoisen aiheen olette saaneet!

    Reply
  6. plaquenil hydroxychloroquine says:
    21.2.2021 at 2.30

    hydroxycloroquine shortage of hydroxychloroquine long term effects of plaquenil

    Reply
  10. how long does tadalafil last says:
    9.6.2021 at 8.38

    prescription tadalafil online cost tadalafil generic tadalafil peptides

    Reply
  11. buy cialis says:
    11.6.2021 at 4.09

    canada generic tadalafil cialis online tadalafil online with out prescription

    Reply
  12. pharmaceptica says:
    24.6.2021 at 3.09

    erectile pain after peyronie s surgery https://www.pharmaceptica.com/

    Reply
  13. hydroxycholorquine says:
    12.7.2021 at 2.52

    is chloroquine phosphate the same as hydroxychloroquine https://chloroquineorigin.com/# hydroxychlorequine

    Reply
  14. Wilhelmina says:
    17.7.2021 at 9.51

    Nice post. I was checking constantly this blog and I am
    impressed! Extremely helpful info specifically
    the last part 🙂 I care for such information a lot. I was seeking
    this certain information for a long time. Thank you and
    best of luck.

    Reply
  15. พรพิรุณ ตีระจินดา says:
    17.7.2021 at 9.57

    When someone writes an post he/she keeps the plan of a user in his/her
    brain that how a user can be aware of it. Therefore that’s why this post
    is outstdanding. Thanks!

    Reply
  16. ตะวัน เพิ่มญาติ says:
    19.7.2021 at 8.46

    I will immediately clutch your rss feed as I can not to find your e-mail subscription hyperlink or
    newsletter service. Do you have any? Kindly permit me recognise
    in order that I could subscribe. Thanks.

    Reply
  17. Jocelyn says:
    19.7.2021 at 11.44

    I’m not sure why but this web site is loading very slow for
    me. Is anyone else having this issue or is it a problem on my end?
    I’ll check back later and see if the problem still exists.

    Reply
  18. hydroxcloroquine says:
    24.7.2021 at 15.15

    plaquenil hydroxychloroquine sulfate https://plaquenilx.com/# hydroxychloroquine side effects heart

    Reply
  447. ณัฐธีรา วันตะธรรม says:
    7.8.2021 at 23.33

    Good article. I’m facing a few of these issues as well..

    Reply
  452. สกุลทิพย์ น้อยวงษ์ says:
    8.8.2021 at 0.42

    What’s Going down i’m new to this, I stumbled upon this I have found It positively
    useful and it has helped me out loads. I am hoping to
    contribute & aid different customers like its helped me.
    Good job.

    Reply
  455. Tuyet says:
    8.8.2021 at 0.54

    Way cool! Some very valid points! I appreciate you writing this write-up and also the rest of the
    website is very good.

    Reply
  469. 7 เคล็ดลับช่วย ‘ชะลอการหลั่ง’ ไม่ให้รักล่มอยู่แค่ปากอ่าว says:
    8.8.2021 at 4.19

    Greetings from Idaho! I’m bored at work so I decided to check out
    your blog on my iphone during lunch break. I enjoy the information you provide here and
    can’t wait to take a look when I get home. I’m surprised at how fast your blog loaded
    on my cell phone .. I’m not even using WIFI,
    just 3G .. Anyways, very good blog!

    Reply
  488. bird flu human says:
    8.8.2021 at 11.05

    I am actually grateful to the holder of this web page who has shared this fantastic article
    at at this time.

    Reply