Haastattelu maahanmuuttajien parissa työskenneelle

Ajattelin, että olisi mielenkiintoista saada blogi-kirjoituksessani jonkun maahanmuuttajan tai heidän kanssa työskennelleen ääni kuuluviin. Kerroin lounaalla ryhmäläisellemme Annalle miettiväni, miten saisin kiinni esim. jonkun, joka työskentelee maahanmuuttajia tukevassa järjestössä. Anna totesi, että voisinhan haastatella häntä. Silloin muistin itsekin, että potentiaalinen haastateltava löytyi näin läheltä. Anna on opettanut maahanmuuttajille englantia Englannissa ja suomen kieltä Suomessa sekä työskennellyt järjestössä, joka tukee maahanmuuttajia. Tässä siis haastatteluni Annalle:

    1. Mistä syntyi kiinnostus työskennellä maahanmuuttajien kanssa?

  • Nimikkotutkijamme selvityksessä (Teräs, M. ja kumppanit 2010: Muunkieliset nuoret siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle Helsingissä) määritellään toisen sukupolven maahanmuuttaja sellaiseksi, joka on syntynyt Suomessa tai muuttanut alle kouluikäisenä Suomeen, ja jonka toinen vanhempi on maahanmuuttaja. Olen itse siis toisen sukupolven maahanmuuttaja, sillä isäni on englantilainen. Minulla on myös aina ollut paljon kansainvälisiä ystäviä.

     2. Millä tavoin maahanmuuttajien eriasteinen kotoutuminen uuteen kotimaahan saattaa tulla esille/näkyä heidän kanssaan työskentelevälle?

  • Kotoutumista on sinänsä monimutkaista mitata, koska siihen liittyy paljon erilaisia tekijöitä, kuten kielen oppiminen, sosiaaliset verkostot ja työ- tai opiskelupaikan saaminen. Lisäksi pitää miettiä, kuka määrittelee hyvin kotoutuneen henkilön – hän itse, vai joku kunnan tai valtion työntekijä? Järjestötyössä minulta on pyydetty eniten apua lomakkeiden täyttämisessä ja viranomaisilta saatujen kirjeiden tulkitsemisessa (joita on joskus vaikea kantasuomalaistenkaan ymmärtää!)


    3. Millainen motivaatio heillä tuntui olevan uuden kotimaan kielen opetteluun? Oliko tässä nähtävissä eroja?

  • Motivaatio voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon: ulkoista motivaatiota voi lisätä vaikkapa kiinnostavat tehtävät tunnilla tai mahdollisuudet käyttää kieltä tunnin ulkopuolella. Sisäistä motivaatiota voivat lisätä vaikkapa oma tavoite saada tietynlainen työpaikka tai halu tutustua muihin ihmisiin. Nämä kuitenkin kietoutuvat toisiinsa: jos vaikkapa kerron kielitunnilla, miten jonkin asian oppiminen auttaa työnhaussa, se voi myös lisätä jonkun sisäistä motivaatiota!


    4. Esittivätkö oppilaasi sinulle (kielenopettajana toimiessasi) kysymyksiä muihin yhteiskunnallisiin asioihin, esim. työnhakuun liittyen?

  • Kyllä, minulta on kysytty esimerkiksi minkä tason kielitaitoa tarvitaan erilaisiin työtehtäviin ja minua on pyydetty tarkistamaan ansioluetteloita. Olen aina pyrkinyt siihen, että kielitunnin aikana keskustellaan yhteiskunnallisista asioista.


    5. Uuden kotimaan kielen osaaminen nousi nimikkotutkimuksessamme esille tärkeänä kotoutumista edistävänä tekijänä. Onko kokemuksesi mukaan maahanmuuttajien helppo päästä suomen kielen kursseille?

  • Toimiessani Helsingissä eräässä maahanmuuttajia tukevassa järjestössä, tuli usein esille se, että kielikursseille oli pitkiä jonoja. Onneksi Helsingissä on myös paljon vapaaehtoisten organisoimaa informaalista suomen kielen harjoittelua, joka täydentää oppilaitosten ja kunnan järjestämää opetusta.

Annalle kiitos mielenkiintoisista vastauksista! Itselleni jäi erityisesti mieleen kohta: ”Lisäksi pitää miettiä, kuka määrittelee hyvin kotoutuneen henkilön – hän itse, vai joku kunnan tai valtion työntekijä?”. Tuntuu siltä, että maahanmuuttajista puhutaan usein vain yhtenä ryhmänä, sen sijaan keskusteluissa on mielestäni harvemmin tullut esiin maahanmuuttajat yksilöinä ja heidän erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet uuteen kotimaahan sopeutumiseen sekä erilaiset kokemukset siitä, milloin on hyvin kotoutunut. Maahanmuuttajille suunnattuja palveluita suunniteltaessa tulisikin käydä enemmän keskustelua heidän kanssaan ja kysyä, minkälaisia palveluita he kokevat tarvitsevansa ja kuinka toimivilta nykyiset palvelut heistä tuntuvat. Tuntuu huolestuttavalta, että suomen kielen kursseille voi joutua jonottamaan kauankin; se laskee osallistumismahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa, maahanmuuttaja jää enemmän riippuvaiseksi muiden tietämisestä ja oma sopeutuminen vaikeutuu heti alussa.

Millaisia ajatuksia teille heräsi? 

 

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

3,555 Responses to Haastattelu maahanmuuttajien parissa työskenneelle

  1. Hanna/epäonnistujat says:

    Useiden maahanmuuttajien integoitumista koskevien tutkimusten mukaan Kanadassa onnistutaan muita maita paremmin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Pitkään eristyksissä ollut Suomi on kulttuurisesti niin homogeeninen maa, että meillä globalisaation vaikutukset, kuten maahanmuutto, on “iskenyt silmille”. Jo alunperinkin useista kansalaisuuksista koostunut Kanada sitä vastoin on historiallisesti niin erilaisessa asemassa, että Suomella varmasti olisi paljon opittavaa kanadalaisten integroitumispolitiikasta.

    • Anna ("maahanmuuttajanuoret" -ryhmä) says:

      Suomi on tosiaan joihinkin muihin maihin verrattuna kulttuurisesti homogeeninen maa, mutta oma mielikuvamme tästä johtuu osittain eräänlaisesta homogeenisuuden retoriikasta, jota on suomalaisessa yhteiskunnassa ylläpidetty vuosikymmeniä. Kulttuuri on tässä retoriikassa määritelty kapeasti etnisyytenä, uskonnollisena taustana tai kielitaustana. Artikkelissa “The discourse on multicultural education in Finland: education for whom?” (Gunilla Holm & Monica Londen 2010: Education, 21:2, 107-120) esitetään, että tällainen retoriikka näkyy suomalaisessa monikulttuurisuuskasvatuksessa. Retoriikassa ei huomioida sukupuolen, seksuaalisuuden tai sosiaaliluokan tuomia kulttuurisia eroja. Näissä asioissa Suomi ei todellakaan ole homogeeninen, eikä kyllä myöskään etnisyyden, kielen ja uskonnon kohdalla: Suomen maantieteellisellä alueella on satoja vuosia asunut suomenkielisiä, ruotsinkielisiä, saamelaisia, romaneja, tataareja, ortodokseja, luterilaisia… keksittekö lisää?

  2. Anni/motivaatioryhmä says:

    Itsellänikin pomppasi silmille tuo lause “kuka määrittelee hyvin kotoutuneen henkilön”. Aloin pohtimaan kuinka itseasiassa yhteiskunnassa, mediassa puhutaan paljon “maahanmuuttajista” puhtaasti yhtenä homogeenisenä joukkona sen enempää erottelematta, onko maahanmuuttajia erilaisia. He ovat jokainen yksilöitä, joiden pitäisi tulla kohdatuiksi esim. sosiaalitoimessa yksilöllisinä tapauksina (jokaisella omat taustat, lähtökohdat, mutta myös omat, erilaiset resurssit ja mahdollisuudet tulevaa ajatellen). Toisaalta, aina ei ole mahdollista kohdata ja käsitellä jokaista ihmistä erillisenä yksilönä, joten olisi ehkä syytä yleiseen keskusteluun lisätä erilaisia “maahanmuuttajien” ryhmiä, jotta kaikki Suomeen muuttavat eivät muodostaisi yhtä suurta massaa, koska he eivät varmastikaan kaikki ole samanlaisia tai tarvitse esimerkiksi samanlaisia tukitoimia (jotkut eivät ehkä tukitoimia ollenkaan). Tokikin luokittelussa ja erilaisessa ryhmien muodostamisessa on aina riskinsä, eikä tarkoitus ole luoda esimerkiksi “hyvin integroituneita maahanmuuttajia” tai “huonosti integroituneita maahanmuuttajia”, jotka erottelevat ja arvottavat ihmisiä. Ideana olisi enemmänkin, että maahanmuuttajat muuttuisivat yhteiskunnassa kasvottomasta massasta erilaisten ryhmien ja kulttuurien edustajiksi, joilla on jokaisella omat haasteensa yhteiskuntaan sopeutumisessa mutta myös omat vahvuutensa ja resurssinsa, jotka yhteiskunnan kannattaisi huomioida. Enkä välttämättä tarkoita vain työmarkkinnoilla hyödyntämistä, vaan että arjen kohtaamisissa osattaisiin huomioida kulttuurien rikkaus ja sen tarjoamat mahdollisuudet rikastuttaa omaa maailmankuvaa 🙂

  3. Piritta/Epäonnistujat says:

    Uskoisin, että maahan muuttava henkilö joutuu muutenkin kokemaan ison kulttuurishokin ja selvitymään paljosta omin avuin, joten tuntuu kohtuuttomalta, että näitä henkilöitä ei voida ohjata suoraan kurssille. On aika epäreilua, jos maahanmuuttajia syytetään täällä “laiskottelusta”, jos emme mahdollista heille heti kielenopetusta, joka mahdollistaisi taas työhön hakeutumisen.

  4. Elisa / Seksuaaliryhmä says:

    Virkistävää, kun saimme blogiin vaihteeksi haastattelumuotoisen merkinnän! 🙂

  5. Riikka/ Valtiovalta/kyläkoulu-ryhmä says:

    Yllättävää, että suomen kielen kursseille on jonoa eikä kaikki halukkaat pääse sopivana ajankohtana opettelemaan kieltä, joka auttaisi maahanmuuttajia integroituamaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos tällaisista perusasioista pidetä huolta, niin miten voidaan olettaa, että maahanmuuttajat kykenisivät toimimaan ja työskentelemään Suomessa?!!!

    Kiitokset postauksestanne :-)!

  6. Iina / Valtiovaltaryhmä says:

    Jep samaa mieltä muiden kanssa, kiva idea tämä haastattelumuotoinen postaus. 🙂

    Ja hyviä huomioita näissä kommenteissa (itse jäin pohtimaan etenkin mallin ottamista Kanadasta, hyvä näkökulma!), ja komppaan muita siinä että kauheaa jos kursseille ei halutessaan pääse.

    Teillä on myös tärkeä aihe ja herättää kyllä sellaisia ajatuksia joita ei tätä ennen ole pohtinut maahanmuuttajista. Vielä kun saisi levitettyä pohtivaa asennetta myös yliopiston ulkopuolelle niin ehkä nämäkin asiat paranisivat.. 🙂

  7. Jouni (epäonnistujat) says:

    Haastatteluideasta plussaa, aika virkistävä näkökulma blogikirjoituksiin!

    Kuten Hanna sanoi, Suomeen verrattuna esim. Kanadassa on maahamuuttajien integroinnissa onnistuttu hyvin, joka varmasti johtuu Kanadan multikulturaalisesta historiasta. Kuitenkin juurikin Kanadassa myös vankien integroiminen yheiskuntaan onnistuu n. 90 % varmuudella (lähde? joku dokkari vuodelta nakki ja kivi, sori epätarkkuus). Ehkä Kanadalainen ympäristö eroaa jollakin muullakin tavalla ja varmasti paikallinen vahvaan luottamukseen toisia kohtaan pohjaava kulttuuri ottaa ihmiset eri taustoista ja historioista paremmin vastaan. Suomessa asiat on toisin, vankilat kierrättävät samoja naamoja vuodesta toiseen.

    “…maahanmuuttaja jää enemmän riippuvaiseksi muiden tietämisestä ja oma sopeutuminen vaikeutuu heti alussa. ”

    Tähän liittyen erityisesti maahanmuuttajien sijoitus hyvin lähekkäisiin asutuksiin on mielestäni ongelmallista. Kenen puoleen he kääntyvät, kun tarvitsevat apua? Samassa jamassa olevien luonnollisesti. Tämä voi lisätä maahanmuuttajien keskenäistä porukoitumista, joka todellisuudessa vain lisää kokemusta yhteiskunnallisesta ulkopuolisuudesta, “me VS he” -asetelmasta.

  8. Sanna M Kauppila says:

    Tuo on kyllä huolestuttavaa, että suomen kielen kursseille joutuisi jonottamaan kauankin, koska Suomessa suomen kielen osaamista (vaikka suomi onkin kielenä vaativa :D) arvostetaan.
    Mielestäni on kiinnostavaa, miten paljon eroa on siinä, miten eri kieliä ei-täydellisesti osaaviin suhtaudutaan. Esim. ystäväni kertoi, kuinka hänen englannin aksettinsa koettiin Australiassa kiehtovana, kun taas jos suomea ei osaa “täydellisesti” niin heti suhtaudutaan ennakkoluuloisesti.

  9. Paula Jauhiainen/sotalapset says:

    Hyvä postaus! 🙂

    Olen samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajien asuttamisen keskittyminen samalle alueelle voi olla ongelmallista ja saattaa eristää maahanmuuttajat omiin piireihinsä. Ulkopuolisuuden tunteen lisääntymisen lisäksi, saattaa tämä vaikuttaa myös suomenkielen oppimiseen, koska usein kuulee maahanmuuttajien puhuvan keskenään lähinnä omaa kieltään tai englantia. Toisaalta vertaistuki on myös tärkeää, joten muiden maahanmuuttajien lähellä asuminen ei ole pelkästään huono asia. Mietin itsekin sitä, kuinka Suomessa suhtaudutaan ennakkoluuloisesti niihin, jotka puhuvat huonoa suomea. Mielestäni vähäistäkin suomenkielen taitoa tulisi arvostaa, koska suomi ei tosiaan ole mikään helppo kieli. Monessa muussa maassa saa jopa kaupoissa ja ravintoloissa parempaa palvelua, jos puhuu paikallista kieltä edes vähän ja kömpelösti kuin, että asioisi sujuvasti englannilla.

  10. Sallamari/motivaatioryhmä says:

    Tosi kiva postaus haastattelumuodossa, mukavaa vaihtelua! 🙂

    Olen samoilla linjoilla aiempian hyvien kommenttien kanssa, maahanmuuttajuus on monimutkainen, mutta todella tärkeä asia, ja tuntuu oudolta, ettei siihen suhtauduta kovinkaan avoimesti suomessa. Olin myös yllättynyt suomen kielen kurssin tarjonnasta, tietenkin niille pitäisi päästä mahdollisimman moni maahanmuuttaja. Paulan kanssa olen samaa mieltä, että vähäinenkin suomen kielen osaaminen on arvostettava asia!

  11. Mari - Valtiovalta/kyläkouluryhmä says:

    Edellä mainittu maahanmuuttajajoukon oletettu homogeenisuus herätti ajatuksia omista maahanmuuttajakokemuksistani työelämässä työnantajan puolelta. Entisessä työpaikassani oli paljon maahanmuuttajia töissä, omassa porukassani eri kansalaisuuksia noin 5-10. Kulttuurieroihin ei voi olla törmäämättä kun kymmenien ihmisten pitäisi toimia suunnilleen samojen sääntöjen mukaan (suomalaisten sääntöjen tässä tapauksessa), mutta huomattavampia olivat kuitenkin yksilölliset erot. Kaikkiin kansalaisuuksiin, niin suomalaisiin kuin muihinkin mahtui suhteessa aivan yhtä monenkirjava joukko enemmän tai vähemmän oma-aloitteisia, tunnollisia ja reippaita tekijöitä.

    Suomeen tarvitaan tulevina vuosina jostain työvoimaa (ellei kaikkea liiketoimintaa siirretä trendin mukaan halvemman tuotannon maihin), kun ei sitä omasta takaa olla pystytty tuottamaan tarpeita vastaavaa määrää. Niinpä tarvitaan ehdottomasti myös toimiva kotouttamisjärjestelmä, toivottavasti sitä saadaan kehitettyä oikeaan suuntaan.

    Sivuhuomautuksena vielä, että Kanadassa saattaa maahanmuuttajien kotoutuksessa olla jotain etua kielistä. Kun virallisina kielinä on kaksi länsimaisen maailman ehkä tunnetuinta ja osatuinta (siirtomaavaltojen) kieltä, ei kielimuuri yhtä helposti muodostu ylitsepääsemättömäksi. Tällä ei kylläkään voida selittää onnistumista vankien yhteiskuntaistamisessa =)

  12. Camilla Jokela/Koulu-uupumusryhmä says:

    Vaikka historiasta juurikaan mitään en tiedä, itse ajattelin maamme tietyntyyppisen homogeenisuuden ja maahanmuuttajavastaisuuden selittyvän lähihistorialla. Ensinnäkin, Suomi ei loppujen lopuksi ole ollut kovin pitkään itsenäinen valtio. Venäjän vallan aikana kansaan iskostettiin Me-henkeä ja suorastaan lietsottiin isänmaallisuutta ja sen tärkeyttä. Uskon, että tästä on jotakin jäänyt elämään myös tähän päivään. Uskallan lisäksi väittää, että juuri tämä isänmaallisuuden korostuminen on ollut sen verran onnistunutta, että Suomessa on tälläkin hetkellä tietyntyyppistä asetelmaa, kuten Jounikin sanoi, Me vs. muut. Vastakkainasettelua tapahtuu siis myöskin toisinpäin, ainakin omasta mielestäni.

  13. Laura / Valtiovalta says:

    Täytyy kommentoida tätä asiaa vielä yhdellä mielenkiintoisella yksityiskohdalla. Kävimme ainejärjestöni kanssa Ahvenanmaalla syksyllä tutustumassa pääasiassa paikalliseen maatalouteen. Meijerivierailulla meille kerrottiin myös yleistietoa Maarianhaminasta ja Ahvenanmaasta. Jos nyt oikein muistan, Maarianhaminassa on prosentuaalisesti väestöstä enemmän maahanmuuttajia kuin Helsingissä. Tämä ei kuitenkaan näy katukuvassa, joka johtuu ilmeisesti paremmasta kotouttamisjärjestelmästä kuin mantereella on käytössä. Maahanmuuttajille on siellä tarjolla töitä ja sopeuttaminen yhteiskuntaan onnistuu paremmin.

  14. Pauliina E Parkkinen says:

    Kiitos kaikille ajatuksia herättävästä kommentoinnista, esiin on noussut todella hyviä pointteja! Ja ihan mahtavaa, että saatiin tällaista keskustelua aikaiseksi, sillä vaikka maahanmuuttaja-aiheiset otsikot ovat mediassa aika tuttuja, niin syvällisempää ja nimenomaan eri näkökantoja huomioivaa ja kriittistä (osataan katsoa kriittisesti myös suomalaisten ennakkoluuloja, joita kyllä löytyy) keskustelua käydään mielestäni aivan liian vähän. Tai liian vähän suhteessa siihen, millä mallilla maahanmuuttajien kotouttaminen on Suomessa. Maahanmuutto ja maahanmuuttajat eivät ole mitään ohimeneviä ilmiöitä tai vanhentuvia käsitteitä; päin vastoin tulevaisuudessa pakolaisten ja maahanmuuttajien hakeutuminen Suomeen ja ihmisten globaali liikkuvuus todennäköisesti vain kiihtyvät. Tuntuu tärkeältä käydä aiheesta keskustelua, vaihtaa näkökantoja ja erityisesti yrittää lisätä maahanmuuttajien ja kantaväestön keskinäistä ymmärrystä, jotta Suomessa säilyisi (lisääntyisi) ihmisten välinen tasa-arvo. Koska kaikkihan me ollaan samanarvoisia. Että rakkautta vaan kaikille.

  15. Linn/sotalapset says:

    Vilken intressant form, att få ta del av intervjun! 🙂

    Ämnet med invandrare är ju absolut på tapeten, inte minst nu i Sverige där Sveridemokraterna fått en hel del uppmärksamhet och kritik för den minst sagt nedvärderande filmen som publicerades, där man kan se en SD-politiker bete sig uppenbart felaktigt och provocerande mot invandrare och personer med utländskt ursprung.
    Otäckt att det finns sådana personer, med så mycket förakt inom sig, mot någon/något som inte förtjänat detta!!
    Linn

  16. What Is Nicotine Salts

  17. I operate a vape store website directory and we have had a listing from a vape shop in the USA that additionally advertises CBD products. A Month later on, PayPal has contacted use to claim that our account has been restricted and have requested us to take out PayPal as a payment method from our vape store directory site. We do not retail CBD items such as CBD oil. We only offer online marketing services to CBD firms. I have checked out Holland & Barrett– the UK’s Top Health Retail store and if you take a close look, you will witness that they offer for sale a pretty wide-ranging series of CBD goods, primarily CBD oil and they also happen to accept PayPal as a payment method. It appears that PayPal is employing double standards to many different companies. Due to this restriction, I can no longer accept PayPal on my CBD-related online site. This has restricted my payment possibilities and now, I am seriously contingent on Cryptocurrency payments and straightforward bank transfers. I have spoken to a lawyer from a Magic Circle law firm in London and they said that what PayPal is undertaking is totally unlawful and discriminatory as it should be applying an uniform benchmark to all companies. I am yet to seek advice from a different attorney from a US law firm in The city of london to see what PayPal’s legal position is in the United States. For the time being, I would be very appreciative if anybody here at targetdomain could offer me with substitute payment processors/merchants that deal with CBD companies.

  18. Maya says:

    what types of cbd oil has no thc?

  19. Is anyone here in a position to recommend Inflatable Dildo Ball? Thanks x

  20. Whitney says:

    I was wondering if anyone knows what happened to Dimepiece LA celebrity streetwear brand? I seem to be unable to proceed to the checkout on Dimepiecela site. I have read in Elle that they were acquired by a UK-based hedge fund in excess of $50 million. I have just bought the Meditate Yoga Bag from Amazon and absolutely love it xox

  21. Has anyone ever visited Lincoln Vapor? 🙂

  22. I oversee a vape store website directory and we have had a listing from a vape store in the USA that also markets CBD products. A Month afterwards, PayPal has written to use to say that our account has been limited and have asked us to get rid of PayPal as a payment solution from our vape store website directory. We do not offer CBD goods such as CBD oil. We solely offer promotion and marketing professional services to CBD companies. I have visited Holland & Barrett– the UK’s Leading Health Merchant and if you take a good look, you will see that they sell a reasonably substantial range of CBD items, primarily CBD oil and they also happen to take PayPal as a payment solution. It emerges that PayPal is applying twos sets of rules to many different firms. Due to this constraint, I can no longer accept PayPal on my CBD-related site. This has restricted my payment options and presently, I am heavily dependent on Cryptocurrency payments and direct bank transfers. I have spoken with a barrister from a Magic Circle law office in The city of london and they said that what PayPal is doing is absolutely illegal and inequitable as it should be applying an uniform benchmark to all firms. I am still to consult with an additional attorney from a US law office in London to see what PayPal’s legal position is in the United States. Meanwhile, I would be highly appreciative if anyone here at targetdomain could offer me with substitute payment processors/merchants that work with CBD companies.

  23. Dorothy says:

    who owns lord jones cbd

  24. Has anyone vaped Pro Series by Thunderhead Ejuice?

  25. Has anyone ever been to No-Match Brentwood Vape Shop in 11033 Reed Hartman Hwy?

  26. Does anyone know whether I am able to buy Just Delta 8 Cartridges (justdeltastore.com) at Cignot Denver, 1412 W 38th Ave, Denver, CO, 80211?

  27. Does anyone know if I can buy JUSTKRATOM Green Malay Kratom Capsules (justkratomstore.com) from E-Vape Sadaf, 828 5th Ave, San Diego, CA, 92101?

  28. Good Afternoon everybody ! can anyone recommend where I can purchase CBDfx CBD Bath Tranquil Bath Salt 100mg?

  29. 43 mg cbd gummies do they actually work or what

  30. Good Morning everybody , can anyone suggest where I can purchase Hyve CBD CBD Tincture Full Spectrum Natural Cbg 300mg 1200mg?

  31. Does anybody know if I can purchase JUSTKRATOM Green Malay Kratom Powder (justkratomstore.com) at Wise Guys Vapes, 368 W Irving Park Rd, Roselle, IL, 60172?

  32. Baya says:

    how to get a vape pen if your under 18

  33. Does anybody know whether I can buy JUSTKRATOM Green Malay Kratom Capsules (justkratomstore.com) from Epic Vapes Findlay, 1926 Tiffin Ave, Suite C, Findlay, OH, 45840?