Tutkimusongelman muodostamisen ongelma…

Viikko vaihtuu ja valta siirtyy Koulukapina-ryhmälle!

Ryhmämme lööppi on “Koulukapina kunnissa: lisää valinnan mahdollisuuksia ja heti!”. Huomasimme, että ryhmällämme oli paljon erilaisia mielipiteitä kuinka tulkita lööppi, ja tutkimusaiheen rajaaminen oli vaikeaa. Kysymykseksi muodostui onko kyse toisen asteen koulutuksesta vai peruskoulusta, ja onko kyse valinnaisten aineiden määrästä vai vanhempien mahdollisuudesta valita lapselleen muu kuin kunnan tarjoama lähikoulu. Keskustelu ja argumentaatio aiheista kävivät kuumina.
Seuraavaksi huomasimme, että tutkimusaihe levisi käsiin; rajaaminen tuntui mahdottomalta… Vaikka tutkimusta ei tarvitse toteuttaa, halusimme, että se olisi mahdollinen. Tämä aiheutti sen, että kaikkein laajimmat ideat oli pakko torpedoida. Kun lopulta saimme rajattua tutkimusaiheen, seuraavaksi vaikeuksia tuotti tutkimuskysymyksen asettelu ja sanamuoto. Vihdoin lähes kahden tunnin pohdinnan jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen tutkimusongelmasta. Kuinkahan vaikeaa oikean tutkimuksen aloittaminen mahtaisi olla?

Kaikki tämä pohtiminen tuotti tulosta, sillä tutkimuksen suunnittelun seuraavat vaiheet luonnistuivat ongelmitta. Perusteellinen suunnittelu siis kannatti! Sujuiko muiden ryhmien suunnittelu ongelmitta ja miten tulkitsisitte meidän lööppiämme?

Toivomme, että postauksemme rento ote herättäisi keskustelua ja kannustaisi kommentoimaan!:)

Terveisin,
Koulukapina

1,904 thoughts on “Tutkimusongelman muodostamisen ongelma…

  1. Heidi S/isovelivalvoo

    Tutkimusaiheen rajaamiseen kului meilläkin paljon aikaa, ja mekin keskustelimme kauan siitä, kuinka tulkitsisimme lööppimme. Tosin se varmaan kuuluu lööppien luontoon, että ne voi tulkita monella tavalla. Tässä tapauksessa täytyy vain valita tulkinnoista yksi.

    Ensi silmäyksellä tulkitsen lööppinne “Koulukapina kunnissa: lisää valinnan mahdollisuuksia ja heti!” siten, että oppilas itse voi valita joko valinnaisia käytännön aineita lisää, tai syventyä, jo peruskoulussa tai viimeistään lukiossa, johonkin aineeseen.
    Kielistä puhutaan julkisuudessa paljon, mutta onhan niitä muitakin, esim. luonnontieteet ja matikka. Helsingissä on kouluja, joissa pääsykokeen kautta voi päästä erityislinjalle jo kolmannelta luokalta, mutta muiden osalta näitä valinnanmahdollisuuksia ei ole.

  2. "suomalaisissa kouluissa ei käytetä teknologiaa"//Lina Sihvonen

    Hej,
    skönt att höra att vi inte var den enda gruppen som hade svårt att komma igång..
    Vår lööppi var att “suomalaisissa kouluissa ei käytetä teknologiaa” och det ansåg vi att inte stämmer, och trodde att vi får göra vår forskning för att bevisa att det inte stämmer. Men det visade sej att vi ändå skulle försöka komma fram till hur de har kommit fram till den där slutsatsen. Det kändes lite knepigt i början, men så småningom när vi alla “brainstormade” så började vi få en klar bild hur vi skulle göra. Nu känns det till och med så att man skulle vilja få veta hela forsknings resultatet!

    Tsemppiä!

Comments are closed.