Kokemuksia valinnaisaineista

Tutkimussuunnitelmamme innoittamana päätimme haastatella muutamaa tuttua yläasteikäistä tai joiden yläastevuosista ei ole yhtä kauan aikaa kuin omistamme.Kyselimme heidän mielipiteitä valinnaisten määrästä ja niiden tuottamista fiiliksistä.

Unna 13v., 7-lk.
“Meillä on valinnaisina liikkaa, köksä, kuvis, kieliä, kässää ja ilmasutaitoa. En ole saanut mieleisiäni valinnaisia koska opiskelen ranskaa ja se blokkaa multa 2 muuta valinnaista. Mulla on kuvista ja köksää mutta olisin halunnut ilmasutaidon enkä siis saa ottaa sitä! Ilmasutaitoa pitäs siis mun mielestä tarjota kaikille. Niinä päivinä kun on valinnaisia aineita on kyllä helpompi keskittyä muillakin tunneilla, ne on rennompia päiviä!”.

Oula 15v., lukion eka
“Meidän koulussa oli ylimääräistä lumaa(luonnontiede ja matematiika) ja paljon muitaki valinnaisia. Ongelmana oli se et valinnaisten kurssien sisällöistä infottiin huonosti ja ne petti usein mun odotukset. Mut oli myös tosi kivoja valinnaisia esim. yks bilsan kurssi, jolla me mentiin kalastamaan yhdessä! Tyhmää oli myös kun olisin halunnut yhdelle bilsan valinnaiselle kurssille ja vaan luma-luokkalaiset pääsi sille! Niinä päivinä kun oli valinnaisia aineita oli kyl helpompaa keskityy koulussa, ja kyl sen nyt lukiossakin on huomannu et ne tunnit joist tykkää esim. mul on nyt ylimääräst psykaa tulossa, ni ne auttaa motivoituu muuhunki koulutyöhön!”.
Kahdella ensimmäisellä haastateltavallamme oli koulussa melko paljon valinnaisia. He löysivät mieleisensä valinnaiset ja havaitsivat itsekin, että kivat valinnaiset helpottivat keskittymistä muillakin tunneilla. Unnan pitkä kieli, joka on valittu jo ala-asteella, esti joidenkin valinnaisten ottamista, minkä hän koki ikäväksi. Mielestämme ala-asteen kielivalinnat eivät saisi vaikuttaa myöhempiin valinnaisiin. Tämä voi esimerkiksi johtaa kielen lukemisen lopettamiseen.

Sonja Järvenpäästä muisteli, että valitsi valinnaisaineekseen yhdeksännellä luokalla kotitalouden, tietotekniikan ja kuvaamataidon. Koulusssa ei ollut paljon mahdollisuuksia, mistä valita vain köksä, kuvis, musa, kaupalliset aineet, liikka, palloilu, tekninen työ, käsityö, tietotekniikka ja kieliä. “Köksän valitsin siksi, että se oli kivaa. Tykkäsin köksästä jo aiemmin: ope oli kiva ja köksän tunneilla jaksoi keskittyä paremmin. Tietotekniikan sen takia, että sillä saa lukiossa yhden kurssin, kun on suorittanut tietokoneajokortin ja kuviksen valitsin siksi että piti valita joko kuvis tai mussa.”
Nerokasta yläasteikäisen pohdintaa; yksi kurssi, josta pitää, ja jonka tunneilla viihtyy. Tietotekniikan valitseminen tulevaisuuden kannalta hyödyllisenä kurssina, ei sitten ainakaan lukiossa tarvitse turhaan stressata, kun yhden kurssin saa paperia näyttämällä. Pitäisikö valinnaiset valita ennemmin oman kiinnostuksen mukaan, kuin lukion helpottamiseksi? Valinta musiikin ja kuvaamataidon välillä taas jatkaa taideaineiden opiskelua ja oppilaat varmasti valitsevat vain vaihtoehdoista sen, jossa ovat omasta mielestään parempia.

Lukion juuri aloittanut Tuuli kävi yläasteen pienellä paikkakunnalla, missä valinnaisaineiden tarjonta ei ollut erityisen suuri. Jokaista valinnaisainetta opetettiin vain kerran viikossa, joten se vaikutti aineiden valintaan. Tuuli sai valinnaisaineikseen liikunnan, kotitalouden ja musiikin. Musiikki oli ainoa aine, jonka hän todella halusi ja sen vuoksi hän ei pystynyt valitsemaan käsityötä lainkaan. Ranskan ryhmää yläasteelle ei muodostunut ollenkaan, koska tarpeeksi monet eivät sitä halunneet valita. Tämän vuoksi ne muutamat, jotka sen todella olisivat halunneet, eivät sitä siis pystyneet opiskelemaan. Tuuli olisi toivonut enemmän valinnanvaraa, esimerkiksi ilmaisutaito ja erilaiset tanssi- ja näytelmäkurssit olisivat olleet mielenkiintoisia.
Tuuli toteaa selväksi asian, että motivaatio valinnaisten kurssien tunneilla on selvästi parempi ja se näkyy myös luokan ilmapiirissä. “Päivät, jolloin ei ollut lainkaan valinnaisia aineita, tuntuivat paljon raskaammilta kuin päivät, jolloin esimerkiksi ensimmäiset aamutunnit olivat valinnaisia.”

Olitteko itse tyytyväisiä koulunne valinnaistarjontaan? Miten koette sen, että jotkut valinnaiset sulkevat toisia pois? Pitäisikö teidän mielestä olla joka koulussa sama valinnaistarjonta?

Terveisin,
Koulukapina

5 thoughts on “Kokemuksia valinnaisaineista

  1. Mirjam/kasikieliset

    Hej!

    Jag var väldigt intresserad av handarbete och tog så mycket kurser man kunde (4h/veckan om jag minns rätt) både på åttan och nian. Jag upplevde de lektionerna som de bästa på hela veckan eftersom man fick en så bra kontakt med läraren. Hon uppskattade att “alla var så intresserade” och jag tror att undrrvisningen och fiilisen var bättre än under de obligatoriska lektionerna.

    Det som däremot var problematiskt med de valbara kurserna i handarbete var att vår grupp var så tight att alla inte var välkomna, till exempel pojkarna skulle nog aldrig velat vara med. Vi sydde aftonklänningar och sommarkjolar 😉

  2. Maria F / Kaksikieliset

    Jag har själv bara positivt att säga om de valbara ämnena i skolan. Har själv gått i en stor skola där vi hade många valmöjligheter men jag kan föreställa mig att situationen inte är lika bra i alla skolor. Jag tror att de valbara ämnena gör skolan lite mera intressant för eleverna, både för att det ofta är frågan om lite roligare ämnen men också för att eleverna upplever att de själva får vara med och påverka sin skolgång.

    Situationen i Finland är också väldigt bra om man tittar på valbarheten i gymnasiet. I de finländska gymnasierna kan man ju läsa lite av varje ämne, så länge lektionerna inte krockar med varandra, och på det här sättet kanske få en bredare allmänbildning samt en bättre kartlägglning av de egna intressena. Om man jämför till exempel med Sverige där gymnasieutbildningen är indelad i olika program med ett visst tema som samhällsprogrammet som fokuserar på historia och samhällslära och naturprogrammet som fokuserar på biologi, fysik och kemi. Valet om vilket program man börjar på görs i högstadiet och detta val styr långt elevernas möjligheter att söka in till olika universitet och högskolor senare i livet. Jag vet själv hur mycket mina intressen ändrades från högstadiet till gymnasiet och skulle personligen därför inte som 15-16-åring velat styra in mig på en visst intresseområde.

  3. Suvi / Plagioijat

    Minunkin kokemukseni yläasteen valinnaisaineista ovat pääosin hyviä. Kävin tosin yläasteen melko suuressa koulussa, jossa oli paljon erilaisia vaihtoehtoja valinnaisaineiksi, mm. useampia kieliä, taideaineita, liikuntaa ja ilmaisutaitoa. En joutunut itse kokemaan tilannetta, jossa jokin valintani olisi estänyt jonkin muun aineen ottamisen. On valitettavaa, ettei kaikilla ole samaa mahdollisuutta valita itseään kiinnostavia valinnaisia aineita. Oikeastaan valinnaisaineiden pyrkimys siihen, että jokainen valitsee itsenäisesti ja omaa kiinnostusta vastaavia valinnaisia aineita kärsii siitä, että jonkin aineen valinta sulkee pois mahdollisuuden valita lisäksi toisen mielenkiintoisen aineen. Toisaalta on myös ymmärrettävää, ettei pienemmissä kouluissa tai pienillä paikkakunnilla ole välttämättä mahdollisuutta järjestää kovin laajaa valinnaisainetarjontaa ja järjestää opetusta tai kurssien aikataulutusta siten, että jokaisella olisi mahdollisuus valita useampi mieluinen valinnaisaine.

    Valinnaiset aineet ovat ehdottomasti hyvä asia ja tukevat muuta koulutyötä sekä yläastelaisten viihtymistä koulussa. Monet nuoret myös pitävät koulunkäyntiä tylsänä, joten voisi ajatella, että valinnaisaineet tuovat toivottavaa vaihtelua muuhun koulunkäyntiin. En kuitenkaan näkisi, että valinnaisaineille tarvitsisi välttämättä antaa suurempaa roolia yläasteen opintosuunnitelmassa. Tärkeämpää on kuitenkin valmistaa yläastelaisia jatkokoulutukseen ja pitää huoli, että koulutuksen tasa-arvoisuus toteutuu siten, että jokaisella olisi siihen yhdenmukainen mahdollisuus.

    Jos nuorilla riittää intoa vaikkapa liikkumiseen, kuvaamataidon tai musiikin harrastamiseen, niin voisiko ajatella, että keskityttäisiinkin valinnaisaineiden lisäämisen sijasta panostamaan nuorten harrastustoimintaan?

    – Plagiointiryhmä –

  4. Sari/maahanmuuttajaryhmä

    Valinnaisaineet ovat varmastikin lisääntyneet vuosien varrella, ainakin omista yläasteen ajoista. Erikoiskoulujen lukumääräkin on kasvanut. Jos ennen oli vain musiikin, liikunnan ja ilmaisutaidon erikoiskouluja (yläasteet ja lukiot), on painoitteisuus tullut (alaluokillekin) jo monessa muussakin aineessa kuin vain taide- ja taitoaineissa. Luonnontiede-, matematiikka ja kielilinjat tarkoittavat tietenkin sitä, että opetus erikoiskoulussa on tässä aineessa vahvempaa kuin muissa kouluissa. Voin kuvitella, että vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on tarjolla maantieteellisesti epätasaisesti. Pienissä kouluissa ja pienillä paikkakunnilla ei ole vastaavaa kirjoa, kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla.
    Yhteiskunnan tehtävänä lienee pitää huolta että koulutuksen rakenteet ei muutu epätasa-arvoistaviksi. Toisaalta, valinnaisten aineiden tuntimäärät vaikkapa yläasteen aikana on niin pienet, että niin suuria tiedollisia ja taidollisia eroja ei vielä pelkillä tunneilla tehdä, että niillä olisi varsinaista vaikutusta koulutusrakenteen tasa-arvoisuuteen . On vaikea kuvitella paluuta täydellisen yhtenäiskulttuurin aikaan (haluaisiko kukaan edes sellaista?) ja yksituumaiseen, ylhäältä päin määriteltyyn valinnaisaineiden rajaamiseen.
    Tarjonnan kirjo on sinänsä minusta tärkeää: nuori voi kokeilla erilaisia aineita ja saada pohjatietoa eri aineista. Mutta jos valinnaisaineet alkaisivat määrittämään tulevaisuuden mahdollisuuksia liikaa, esim. niin että jatko-opiskelupaikka olisi valinnaiaineista riippuvainen, näkisin asian ongelmalliseksi. Asiaan hiemaan liittyy luonnontiede- ja matikkakoulut, joissa tyypillisesti tehdään yhteistyötä teknologiayritysten ja korkeakoulujen kanssa – nämä koulut antanevat paremmat lähtökohdat jatko-opintoihin pääsyyn kuin muut, tavalliset koulut.
    Valinnaisuus on myös oppilaan mahdollisuus päättäää itse ja käyttää toimivaltaisuuttaan (ellei vanhempi tee päätöstä nuoren puolesta) ja tällä tavalla sitoutua opiskeluun. On varmastikin koululaisesta itsestään kovin epäreilua, jos ei saa valita ilmaisutaitoa, vaikka naapurikoulussa niin saa valita tai jos aiemmin tehty kielivalinta jollain tapaa rajoittaa valintoja. Toisaalta, elämä ja oppiminen ei pääty yläasteelle eikä lukioon. Voimme täydentää taitojamme ja opetella asioita ihan alusta aikuisenakin.

  5. JessicaH/ Uupuneet

    Itselläni on ainakin todella hyviä kokemuksia valinnaisaineista. Opiskelin liikuntapainotteisella linjalla ja luin vielä sen lisäksi pitkää kieltä. Tämän päälle meillä oli mahdollisuus valita käsityötä, erilaisia liikuntakursseja, kotitaloutta, käsitöitä… Toki liikuntalinja, jolla oli rajoitti muiden valinnaisaineiden valintamahdollisuutta jo ajankäytöllisestikkin, mutta itseäni se ei ainakaan haitannut. Olihan liikunta se mitä halusin kaikista eniten. Tiedän, että tilanne ei ole näin hyvä kaikissa Suomen kouluissa esimerkiksi maaseudulla. Toivoisin kuitenin, että valinnaisaineiden tarjontaan panostettaisiin kouluissa, sillä se lisää mielenkiintoa opiskelua kohtaan ja auttaa keskittymään muilla tunneilla.

    -Uupuneet-

Comments are closed.