Heippa!
Epäonnistujien blogiviikko alkaa nyt olla lopuillaan, ja olemmekin saaneet lukea paljon pohdiskelevia ja upeita kantataaottavia tekstejä. Minulla on tapana soimata itseäni turhankin paljon omista epäonnistumisistani, aina parisuhteista arkipäivän asioihin. Näinä hetkinä unohtaa helposti, että jokainen meistä tekee virheitä. Niin latteaa kun se onkin, niin virheistä oppii. En päässyt viime vuonna opiskelemaan ammattikorkeaan, ja soimasinkinkin itseäni siitä rajusti. Tuo “epäonnistuminen” sai minut pyrkimään yliopistoon, ja nyt olen unelmieni opintiellä.
Blogiviikon lopuksi vähän tsemppikuvia!
/Janni
Siihen, miten näemme epäonnistuneemme, vaikuttaa myös itse sana “epäonnistuminen”. Se tuo näkökulman, jossa nähdään juuri se epäonnistuminen. Asian voi myös kääntää; mitä opin tästä? Tai: Miten osaan toimia ensi kerralla paremmin? Millä lailla näkemykseni on muuttunut?
Negatiivinen sana luo negatiivisia kuvia.