Plagioinnin monimuotoisuus

Saanko käyttää toisen säveltäjän sävellystä ilman lupaa? Entä kopioida kaverini oppimisraportin? Voinko esitellä Albert Edelfeltin taideteosta omissa nimissäni? Vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on ilmeinen.

Kuten jo ryhmämme aikaisemmassa blogitekstissä tuli ilmi, ei plagiointi liity ainoastaan erilaisiin teksteihin. Plagiointia esiintyy nimittäin myös eri taidemuodoissa, kuten musiikissa, kuvataiteissa sekä televisio-/elokuvaviihteessä. Etsimme erilaisia plagioinnin muotoja monista lähteistä ja tässä niistä muutamia.

Plagiointiteema on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa mm. Marimekon tapausten vuoksi. Suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan yhtiö Marimekko on median mukaan syyllistynyt useisiin plagiointeihin. Syytöksien aiheena ovat siis olleet Marimekon kangasprinttien alkuperät. Kiistanalaisia kuoseja ovat olleet esimerkiksi suunnittelija Kristina Isolan Metsänväki- ja Ginkgo-kuosit. Plagionti liittyy siis vahvasti myös tällaiseen tekstiilisuunnitteluun sekä kuvataiteeseen. On hyvä, että Marimekon tapaukset ovat tulleet tietoisuuteen, sillä alkuperäisille taiteilijoille tämä merkitsee paljon. Kuitenkin tapausten lisääntyessä, on niistä jossakin määrin mennyt jo maku. On vaikea enää ottaa todesta tai kiinnostua Marimekko-kohuista, kun niitä on kärjistelty mediassa jo vaikka kuinka pitkään. Voimme myös miettiä asiaa siltä kannalta, että koko Marimekko ja plagiointi-aihe mennyt jo liian pitkälle? http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=129003

Yhtenä esimerkkinä voimme myös esitellä tapauksen, jossa Putous-ohjelmassa kolmannella tuotantokaudella hauskuuttanut Aku Hirviniemen hahmo, Usko Eevertti Luttinen, sai osakseen epäilyksiä plagioinnista. Hirviniemen epäiltiin kopioineen Soitinmenot sarjassa (1985-1987) Erkki Saarelan esittämää Pastori Silliä. Mtv3:n sivuilla 12.02.2012 julkaistussa artikkelissa Hirviniemi myöntää plagioineensa. ’’Terveisiä vaan sinne Veikkolaan, saa tulla pidättämään, suosikkinäyttelijä totesi lopuksi ja tarjosi ranteitaan raudoille.” http://www.mtv.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/putous/uutiset?1493503

Haluaisimme vielä nostaa esiin yhden esimerkin, joka tällä kertaa tulee musiikkimaailmasta. Löysimme internetiä selatessamme mielenkiintoisen ja hieman yllättävän plagiointiepäilyn. Epäilyn mukaan kuuluisa brittiläinen säveltäjä Andrew Lloyd Webber olisi plagioinut monia sävellyksiään toisilta muusikoilta. Webber on arvostettu säveltäjä maailmalla, jonka takia olimme todella yllättyneitä syytöksestä. Katsoimme asiasta tehdyn videon ja kyllähän sieltä samankaltaisuutta löytyi: enemmän ja vähemmän. Jokainen voi tulkita videon omalla tavallaan, joten katsokaa alla oleva linkki ja kertokaa mitä mietä olette. https://www.youtube.com/watch?v=wW5wwi4ahLc

Olivia ja Minna/Plagiointiryhmä

2 thoughts on “Plagioinnin monimuotoisuus

  1. Annina / teknologia

    Aihe on erittäin mielenkiintoinen, ja olen muilla kursseillani keskustellut juuri kyseisistä Marimekko-tapauksista. Ero inspiraation ja kopioinnin välillä on hyvin häilyvä, ja aina itse taiteilija/muusikko/kirjailijakaan ei voi olla varma, mistä inspiraationsa on saanut. Kuten Kanerva yllä totesi, ihminenhän imee itseensä vaikutteita koko ajan, ja ajan kuluessa saattaa mennä sekaisin siitä, minkä asian oli nähnyt jossakin, ja mikä osa siitä on oman mieleikuvituksensa tuotetta. Varsinkin taiteen saralla tuo raja kopioinnin ja uuden taideteoksen välillä on hyvin häilyvä.

    Tekijänoikeudet ovat asia, joka sosiaalisen median merkityksen kohotessa koskettavat yhä useampaa meistä. Saanko postata omaan Instagramiini jonkun toisen ottaman kuvan? Tai saanko ottaa taidenäyttelyssä kuvan itsestäni maalauksen vieressä ja lähettää sen Facebookiin? Nämä kysymykset eivät ole kaikille itsestäänselviä, ja niihin saa helposti useanlaisia vastauksia lähteestä riippuen. Mielestäni olisikin hyvä, jos jo koulussa opetettaisiin tekijänoikeuksien perusteet. Itselläni jonkinlainen lyhyt opetus aiheesta oli jo yläasteella, mutta varsinkin luovien alojen opiskelijoiden olsii hyvä saada laajempi katsaus tähän aiheeseen.

  2. Kanerva / Hiljainen tieto

    Moikka!

    Mua on pohdituttanut tällaisten luovien projektien plagiointi. Voidaanko kaikkia “inspiraation lähteitä” mitenkään jäljittää, sillä koko ajanhan ihminen vastaanottaa informaatiota ja kaikkialta myös tiedostamatta.
    Musiikki erityisesti on mielestäni haasteellinen taiteenlaji: Määrittääkö kokonaisuus omistussuhteen vai voidaanko jo pienestä melodianpätkästä vetää johtopätöksiä plagioinnista? Länsimaisessa kulttuurissa on kuitenkin melko rajallinen määrä ns. hyväksyttyjä säveliä, jos verrataan vaikkapa aasialaiseen musiikkiin, jossa sävelaskeleita on rutkasti enemmän kuin meillä.
    Mitäs muusikot tai muut taiteilijat ootte mieltä? : )

    Pakko oli laittaa osaksi keskustelua myös linkki tähän Malevichin työhön “Red Square” : http://www.kazimir-malevich.org/Red-Square.html
    En tee tässä kannanottoa, mutta ainakin minä jäin pohdiskelemaan. Erityisesti kun silmät osuivat kuvan alla olevaan mainokseen, josta voisi vissiin tilata käsinmaalatun kopion. Että sellaista. : D

Comments are closed.