Kouluhyvinvointi – mistä se rakentuu?

Tervehdys kaikki!

Nimikkotutkimuksemme ”Opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin yhteydet sekä kehitys nuoruudessa” innoittamana päätin syventyä hieman tarkemmin hyvinvointiin koulussa. Kouluhyvinvoinnilla on suuri vaikutus yleiseen hyvinvointiin sekä koulunkäynnin motivaatioon. Kouluhyvinvointi muun muassa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä. Kaiken kaikkiaan vaikutuksia on lukuisia.

Kansainvälisissä vertailussa on tullut ilmi, etteivät suomalaisnuoret viihdy koulussa. Jos koulussa ei viihdytä, siellä ei luultavasti myöskään voida hyvin. Suomalaiset kokevat myös koulunkäynnin kuormittavana. Esimerkiksi WHO-Koululaistutkimuksen mukaan suomalaisnuorten kouluviihtyvyys on vertailumaiden heikoimpia. Mistä tämä tulos teidän mielestänne johtuu? Korostammeko vain helposti huonoja puolia vai onko taustalla muita syitä? Miten kouluhyvinvointia voitaisiin parantaa meillä Suomessa?

Kouluhyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta ja siihen vaikuttaa muun muassa opiskeluympäristö, kuten koulutilat, välitunnit ja ryhmäkoot. Yhtälailla siihen vaikuttavat sosiaaliset suhteet, kuten oppimisilmapiiri, koulukiusaaminen sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Myös palautteen, rohkaisun, ohjauksen ja kannustuksen rooli on suuri. Itse sain opiskella ala-asteen kohtuullisen pienessä luokassa ja luokkamme pysyi myös samana ylä-asteelle siirtymiseen asti. Koen tämän vaikuttaneen myönteisesti opiskeluilmapiiriin, sillä tunsimme kaikki hyvin toisemme ja opettajalla oli aikaa jokaisen ohjaukseen.

Koulussa viihtyminen on tärkeää opiskeluinnon kannalta. Useimmiten opiskeluinto vähenee opintojen edetessä; ekaluokkalainen on innoissaan koulun alettua, mutta tämä into hupenee usein varsin äkkiä. Itse olen erittäin tyytyväinen koulutusvalintaani ja innoissani opintojen alkamisesta. Opiskelu on lähtenyt hyvin käyntiin ja minulla on ollut runsaasti myös vapaa-aikaa. Tutkimusten mukaan opiskeluinto kuitenkin vähenee helposti opintojen edetessä. Mistä opiskeluinnon laskeminen saattaisi johtua ja miten tätä opiskeluintoa saisi pidettyä yllä?

Koulusuoritusten arviointi vaikuttaa koulunkäynnin mielekkyyteen. Koulumenestys vaikuttaa oppilaan käsityksiin itsestään ja näin ollen se vaikuttaa myös hyvinvointiin. Suorituskeskeinen ilmapiiri saattaa aiheuttaa stressiä ja koulu-uupumusta ja johtaa myöhemmin jopa masentuneisuuteen. Esimerkiksi Singaporessa yliopistossa käytössä on Gaussinkäyrä, eli vain osa opiskelijoista saa parhaan mahdollisen arvosanan ja osan täytyy periaatteessa reputtaa. Tämä aiheuttaa oppilaiden keskuudessa kilpailua, ei kannusta yhteistyöhön ja mahdollisesti lisää stressaantuneisuutta. Lisäksi opiskelijat saattavat keskittyä vain pänttäämiseen asioiden ymmärtämisen sijaan. Itse kokisin tällaisen opiskeluilmapiirin ahdistavana ja stressaavana. Nimikkotutkimuksemme mukaan menestysorientoituneet opiskelijat ovatkin alttiita koulu-uupumukselle.

Suomessa onneksi jokainen opiskelija voi periaatteessa saada tentistä parhaan mahdollisen arvosanan. Mielestäni ainakin meidän yliopistossamme ilmapiiri on avoin ja oppimista korostava. Kuitenkin myös suomalaisnuorten keskuudessa koulu-uupumus on yhä yleisempää. Pystyttekö te rentoutumaan illalla helposti? Koetteko koulunkäynnin stressaavana?

Olisi mielenkiintoista kuulla teidän kokemuksistanne!

Hyvää viikonloppua kaikille! 🙂

-Krista/ ”koulumenestyjät”-ryhmä

tired-dog

Lähteet: Ylinen, I. ”Hyvä ja turvallinen koulu Kouluviihtyvyys ja koulun turvallisuus oppilaiden käsityksissä ja kokemuksissa”. 2011, Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36712/URN:NBN:fi:jyu-2011092211432.pdf?sequence=1.

781 thoughts on “Kouluhyvinvointi – mistä se rakentuu?

  1. Itselläni kouluhyvinvoinnin tärkein tekijä tuntuu tällä hetkellä olevan hyvä aikatauluttaminen. Kun elämäni eri osa-alueet (perhe, työt, kotityöt, koulu, ystäväsuhteet, liikunta) on hyvin organisoitu ja sopivassa balanssissa, voin mitä parhaimmin 🙂 Toinen suuri tekijä on toimiva ja hyvähenkinen opiskelijaryhmä. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat todella paljon yleiseen tunnetilaan ja opiskelutilanteiden kokemiseen positiivisena/negatiivisena.

    Olen kasvatustieteiden opintojen alusta asti asennoitunut siihen, että olen tullut oppimaan, en suorittamaan. Aiemmin olen ollut enemmän suorituskeskeinen. Jo pääsykokeisiin lukiessa ymmärsin lukemani mielestäni kunnolla ja olin todella kiinnostunut artikkeleiden sisällöstä, pänttäys ei ollut ainoastaan “hauki on kala” -osastoa. Muistan jopa hakevani lisätietoa internetin hakukoneilla ihan omaksi iloksi epäselviksi jääneistä asioista esimerkiksi koulutushistoriaan liittyen. Minun tapauksessani siis mielenkiinto ja sitä kautta kumpuava motivaatio sekä tunne siitä, että oma suunta on oikea vaikuttavat kouluhyvinvointiin (ja yleiseenkin hyvinvointiin) positiivisesti.

  2. Ajatuksia herättävä postaus!

    Olen itsekin miettinyt syitä suomalaisten huonoon kouluviihtyvyyteen. Luulen suomalaisnuorten alhaisen kouluviihtyvyyden johtuvan sekä kilpailuyhteiskunnastamme että kulttuuristamme. Yhteiskuntamme korostaa tänäpäivänä kilpailua ja menestyksen tavoittelua, mikä näkyy myös kouluviihtyvyydessä. Kilpailu uuvuttaa oppilaita ja saa oppilaiden välit hiertämään. Koulun tärkein asia, uuden oppiminen unohtuu, kun tavoitellaan vain menestystä. Sosiaaliset suhteet ovat kouluviihtyvyyden kannalta tärkeitä, mutta kilpailu huonontaa niitä. Toisaalta suomalainen, syvään juurtunut tapamme korostaa asioiden negatiivisia puolia lienee vaikuttaneen suomalaisten alhaiseen kouluviihtyvyyteen.

    Itse olen aina viihtynyt koulussa hyvin ja opiskeluintoani ei saa laskemaan helposti. Suurin syy lienee positiivinen asenteeni koulutusta/koulua kohtaan. Sanoisin siis, että positiivisen asenteen ylläpitäminen on hyvä keino estää opiskeluinnon häviäminen. Toki se ei ole aina helppoa. Varsinkaan silloin, kun on väsynyt tai stressaantunut.

    Mitä tulee koulu-uupumiseen, yhdyn Minnan kommenttiin. Sopiva tasapaino vapaa-ajan ja koulun välillä on tärkeää. Joskus kun en ole aikatauluttanut arkeani tarpeeksi leppoisasti, olen ollut uupumisen partaalla. Hyvät sosiaaliset suhteet, hyvin nukutut yöunet ja oppimismotivaatio ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ovat osaltani edistäneet kouluhyvinvointiani ja estäneet burn outia.

    Peppiina/Teknologia kouluissa

  3. Välmående i den finländska skolan är ett stort problem. Ca en fjärdedel av alla skolelever mår idag dåligt. Under 1990-talets lama tog man till stora sparåtgärder gällande psykiska välmående hos unga, vilket syns i vårt samhälle idag. När det gäller välmående och skola finns det många olika dimensioner. Man kan exempelvis må dåligt på grund av den egna pressen, mobbning, dåliga socioekonomiska förhållanden, familjeproblem eller att man upplever sig vara utanför.

    Varje dag sjukpensioneras 7 unga under 30 år på grund av psykiska och mentala problem, som till viss del skulle ha kunnat åtgärdats. Genom att satsa större resurser på psykiatriker, kuratorer och skolhälsovården skulle många fler kunna få hjälp eller möjligheten att prata med någon och förhoppningsvis klara sig ur ekorrhjulet som snurrar kring psykisk-ohälsa. För något banalt fel gör vi, om våra ungdomar presterar bra på tenter men mår psykiskt och mentalt dåligt i våra skolor.

  4. Kiva postaus!

    Muistan omalta peruskouluajaltani kuinka kaikki aina valittivat, että koulu on maailman typerintä (minä myös, ihan täydellä teholla ja äänekkäästi). Se oli se yleinen hyväksytty asenne koulua kohtaan 🙂 Jos olisi pitänyt ruveta erittelemään että mikä siinä nyt sitten on niin turhauttavaa, niin en tiedä kuinka monta järkevää vastausta olisi tullut. Muistan myös kuinka ne jotka olivat valittaneet koko koulu-uran ajan tästä, taisivat olla niitä jotka olivat ihan suru puserossa lakkiaisissa 🙂

    Olen samoila linjoilla teidän kanssa siitä, että tasapaino koulun ja vapaa-ajan välillä tulee olla kunnossa jotta voi viihtyä koulussa. Itse koen sen yhä haasteelliseksi sovittaa koulu, työ ja vapaa-aika sopivasti niin, että tulee taloudellisesti toimeen (tämä tehty kyllä aikalailla mahdottomaksi… ) ja voi nauttia elämästä. On ollut kivaa kun kurssit on fiksattu järkevästi ainakin nyt ensimmäisenä syksynä.

    Kivat ihmiset ympärillä + (hyvää ruokaa) + sopivasti haasteita ja oppimista = kouluhyvinvointia.

  5. Haha, osuva tuo Hannan resepti kouluhyvinvointiin, allekirjoitan täysin! 🙂

    Tasapaino koulun, työn ja vapaa-ajan välillä on tosiaan välillä haasteellista saavuttaa. Mutta nuoremmilla lapsilla ei ole työtä sotkemassa, mikä voi siis olla syynä heidän huonoon kouluviihtyvyyteensä? Peppiina on varmasti oikeassa siinä, että kilpailuyhteiskuntamme, jossa kaikkien pitää olla huippuja, ruokkii kateutta, kilpailua ja uupumusta. Koulun pitäisi ehdottomasti olla muutakin kuin suorittamista.

    Eli lisää oppimisen ja oivaltamisen iloa suorittamisen sijaan -> parempi kouluviihtyvyys

  6. Mulle omaan kouluhyvinvointiini vahviten vaikuttavana tekijänä koen myös tasapainon elämän eri osa-alueiden välillä. Itselleni on aina ollut ominaista se, että vain yksi osa-alue saa minulta 110%:sen panostukseni ja kaikki muut jäävät sitten vähemmälle huomiolle. Tästä voikin päätellä, että koulu ei ehkä aina ole ollu minulle se pääprioriteetti nro1. Tätä kautta tietysti koulun käymisen mielekkyys oli olematonta, mitä nyt siellä oli kiva käydä moikkaamassa kavereita (yläaste/lukioaika). Nyt yliopistossa koen kuitenkin ihan erilaista paloa opiskeluun ja kouluhyvinvointiini. Olen tässä vuosien saatossa muutenkin harjoitellut parempaa elämänhallintaa ja juuri saamaan aikaan sitä tasapainoisuutta eri osa-alueiden välille. Uskon kuitenkin omaan kouluhyvinvointiini vaikuttavan tämän tasapainottelun lisäksi myös sen, että opiskelemani ala on itseä niin paljon kiinnostava 🙂

  7. Kiitos mielenkiintoisista kommenteista!
    Olen samaa mieltä kanssanne siitä, kuinka tärkeää tasapaino vapaa-ajan ja koulun välillä on. Yliopisto-opiskelussa tämä tasapainottelu tuntuu korostuvan entisestään, ainakin itselläni.
    Kuten myös Reetta ja Minna, motivaationi opiskeluun on kasvanut yliopisto-opintojen alettua ja koulu todellakin tuntuu myös muultakin kuin suorittamiselta. 🙂 Kouluhyvinvointi on selvästikin monen eri tekijän summa, mihin me jokainen pystymme omalta osaltamme vaikuttamaan!

  8. Itse koen, että suomalaisnuorten yleinen asenne on koulua vastustava. Ainakin minun aikana pidettiin suorastaan outona jos piti koulusta ja monesti siitä sai kuulla toisilta oppilailta. Tietenkin monilla nuorilla on kouluhyvinvointiin vaikuttavia ongelmia, kuten koulu-uupumusta, mutta mietin kuinka luotettavia kansainväliset kouluviihtyvyyttä mittaavat tutkimukset voivat olla. Koulujärjestelmien ja kulttuurilliset erot ovat kuitenkin suuria.

Comments are closed.