Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla opettelimme taas kaikenlaisia toimintoja QGIS:ssä. Suurimman osan ajasta käytimme Afrikka-tietokannan käsittelyyn. Ensin toimme tiedot Afrikan valtioista, ja muutimme sen parempaan muotoon. Attribuuttitaulukossa näkyi useamman kerran yhden valtion tiedot, joten Dissolve-työkalun avulla poistimme taulukosta ylimääräiset tiedot. Lisäksi harjoittelimme tietokantojen yhdistämistä ja uuden tiedon tuottamista jo valmiina oleviin tietokantoihin. Toimme esimerkiksi taulukon Excelistä ja liitimme sen Afrikka-tietokantaan. Tarkastelimme myös timanttikaivosten, konfliktien ja öljykenttien määrää Afrikan valtioissa.

Kuva 1. Afrikan valtioiden timanttikaivokset, konfliktit ja öljykentät.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Afrikka, timanttikaivokset, konfliktit ja öljykentät. Tämän työn toteutus aiheutti suoraan sanottuna harmaita hiuksia, sillä kotikoneella työtä avatessani en saanut siinä näkymään mitään. Huomasin muiden blogeja lukiessani, että Jenni Kolehmainen oli törmännyt saamaan ongelmaan. Asia harmittaa suuresti, sillä töitä olisi mukava jatkaa ja hioa kotona, mutta ne eivät avaudu oikein kotona. Olen törmännyt samaan ongelmaan aiemminkin. Päätin kuitenkin tehdä harjoituksen uudestaan, ja se olikin melko helppo toteuttaa. Viime kurssikerran vaiheet olivat vielä osittain mielessäni, ja harjoituksen ohjeiden kanssa sain kaikki työvaiheet tehtyä.

Afrikka-tietokannasta löytyi monenlaista tietoa, eikä kaikkea hyödynnetty tässä harjoituksessa. Kuten yllä olevasta kuvasta voidaan nähdä, konflikteja näyttäisi tapahtuneen enemmän niissä valtioissa, joissa on timanttikaivoksia. Korrelaatiota voi pohtia myös öljykenttien suhteen, eli konfliktien ja luonnonvarojen välissä voisi olla yhteys. Yhteys ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä konflikteja on ollut runsaasti myös timanttikaivoksettomilla ja öljykentättömillä alueilla. Kartasta voi kuitenkin pohtia sitä, miten konfliktit liittyvät valtion taloudelliseen tilanteeseen, ja miten varallisuus jakautuu valtion asukkaiden kesken. Kuten Mikke Plattonen kirjoittaa blogissaan: ” Luonnonvarojen hyödyntäminen tuo eittämättä vaurautta paikalliseen talouteen, mutta harmillisen usein varallisuus päätyy vain ylimmän eliitin kassakaappeihin.”

Tulvaindeksitehtävä

Kotitehtävänä piti tehdä annetusta Suomen tietokannasta valuma-alueiden tulvaindeksikartta ja liittää siihen järvisyysprosentti. Tehtävä sujui melko mutkattomasti, sillä olin tunnilla tehnyt tehtävästä hyvät muistiinpanot, jotta muistaisin työvaiheet kotona. Eniten päänvaivaa aiheutti kuitenkin histogrammien lisääminen karttaan, sillä siitä ei ollut ohjeita missään, eikä sellaisten tekoa ollut harjoiteltu. Pitkien kokeilujen ja Youtube-ohjevideon jälkeen sain kartalle näkymään histogrammit. Työvaiheiden ohessa on kuitenkin mahdollisesti sattunut jokin kömmähdys, sillä histogrammien laittaminen kartalle ei ollut yhtä helppoa, kuin sen olisi pitänyt olla.

Kuva 2. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti.

Loppujen lopuksi onnistuin kartan tekemisessä melko hyvin. Siitä tulee nimenomaisesti ilmi valuma-alueiden tulvaindeksit, joet, järvet ja järvisyysprosentti histogrammeineen. Kartta ei ole ihan selkeimmästä päästä, sillä esimerkiksi histogrammit peittävät osan tulvaindeksialueista. Myös muutama muu oli blogeissaan pohtinut sitä, että kartasta voisi saada vielä selkeämmän poistamalla joet näkyvistä. Mielestäni ne kuitenkin ovat olennaisia, sillä liittyyhän aihe yleisesti vesistöihin. Tulvaindeksi on selkeästi korkeampi rannikkoseuduilla kuin sisämaassa, ja Lapissa taas tulvaindeksi on matala. Lisäksi kartasta voidaan huomata, että järvisyysprosentin ja tulvaindeksin välillä on yhteys, sillä siellä missä järvisyysprosentti on suurempi, tulvaindeksi on matalampi.

Lopuksi

Tämä kurssikerran aiheet tuntuivat sujuvan hieman mutkattomammin kuin edellisillä kerroilla, vaikka jälleen kerran tuhannet eri välivaiheet aiheuttivat päänvaivaa. Erityisesti harmittaa se, ettei töitä voi oikein jatkaa kotona omalla tietokoneella. Harjoitusten jälkeen QGIS tuntuu kuitenkin hieman selkeämmältä, ja ehkä jotkin työvaiheet jäävät muistiini tämän jälkeenkin.

 

Lähteet:

Jenni Kolehmainen, https://blogs.helsinki.fi/jtkolehm/

Mikke Plattonen, https://blogs.helsinki.fi/mikkepla/