Viides kurssikerta

Viidennen kurssikerran aikana harjoittelimme lisää QGIS:n piirtotyökalujen käyttöä, laskemista kohteiden avulla ja bufferointitoimintoja. Jatkoimme viime kerran Pornaisten kartan parissa ja laskimme esimerkiksi teiden pituuksia ja peltojen pinta-aloja Intersection- ja Clip-työkaluilla. Sen jälkeen siirryimme bufferointiin, eli puskurointiin, jolla voidaan määrittää halutun kokoinen vyöhyke kohdetietokannan kohteille. Sen avulla voidaan laskea mm. vyöhykkeen sisällä olevien kohteiden lukumääriä. Harjoittelun jälkeen siirryimme tekemään itsenäistehtäviä Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentistä.

Varsinkin tehtävien aloitus takkusi pahasti, mutta parini kanssa apua saatuamme jatkoimme tehtävien tekoa yhteistuumin. Koska bufferointi oli selkeästi lähimuistissa, ensimmäisten tehtävien jatkaminen tuntui helpolta. Tehtäviin tarvittiin samoja bufferointikäskyjä, sekä laskurin apua. Itsenäistehtävään 2 jouduin palaamaan vasta kotona, joten osa toiminnoista oli jo unohtunut. Tehtävien teko kuitenkin onnistui, vaikkakin ei varmasti helpommalla tavalla. Ulkomaalaisten prosenttiosuuksia en millään osannut laskea. Osasin kyllä korjata tietokannan virheluvut ja bufferoida, mutta en osannut jatkaa tehtävää prosenttiosuuksien selvittämiseksi. Yritin käyttää valintatyökaluja siinä onnistumatta. Alla kuitenkin taulukko saamistani vastauksista.

Koulu-tehtävä

Päätin tehdä valinnaisista tehtävistä ensimmäisenä olevan koulutehtävän. Alussa oli melko paljon haparointia, mutta muiden blogeja lukiessani sain tarvittavan avun tehtävien jatkamiseksi. Erityiskiitos Elida Peuhulle, ilman hänen bloginsa neuvoja en olisi osannut jatkaa tehtäviä. Tehtävät itsessään olivat melko helppoja, mutta tehtävänantojen ymmärtäminen ja oikean tiedon löytäminen attribuuttitaulukon lyhenteiden sekamelskasta oli todella hankalaa. Alla kuitenkin saamani vastaukset:

Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä?

V: 14

Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)?

V: 63

Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)?

V: 8,4 %

Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? Luku on vain arvio, ei siis tarkka lukumäärä.

V: noin 9

 

Pohdintaa

Kaikista QGIS:n toiminnoista erityisen hyvässä muistissa tällä hetkellä on nimenomaan bufferointi, koska sitä käytettiin niin paljon edellisissä tehtävissä. Bufferointia voidaan käyttää nimenomaan jonkin vyöhykkeen luomiseen tietylle kohteelle, ja laskea sen sisällä tai sen ulkopuolella olevat kohteet. Sitä voi käyttää kaikenlaisten vaikutusalueiden tarkasteluun. Apuna voi käyttää Select features by location-toimintoa. Vaikka itsenäistehtävät aiheuttivat harmaita hiuksia, oli niiden tekeminen silti opettavaista, ja pakotti luoviin ratkaisuihin, jos oikeita toimintoja ei muistanut. Tunnilla opettajan ohjeita seuratessa ei tule keskityttyä tarpeeksi toimintojen muistamiseen, joten ne unohtuvat nopeasti, ja tehtävien tekoa on vaikea jatkaa.

Koen osaavani QGIS:n alkeet, mutta kaikki vaikeimmat toiminnot ovat kyllä unohtuneet. Valintatyökalujen käyttö on bufferoinnin lisäksi nyt tuttua. Osaan tuoda erilaisia aineistoja QGIS:iin ja käyttää attribuuttitaulukkoa ja Field calculatoria. Karttojen visualisointi on mielestäni parasta tässä ohjelmassa. Tarvitsen kuitenkin vielä paljon harjoitusta, ennen kuin hallitsen QGIS:in käytön kokonaan. Siihen ei ihan seitsemän kurssikertaa riitä. Tähän loppuun voisin yhtyä Tia-Maria Liljeroosin ajatukseen siitä, että QGIS on välillä vain kryptistä soppaa.

 

Lähteet:

Elida Peuhu, https://blogs.helsinki.fi/elida/

Tia-Maria Liljeroos, https://blogs.helsinki.fi/litili/