Month: March 2022

Viimeinen kurssikerta koitti vihdoin. Tällä kertaa olin täysin omillani, ja edellisten kertojen opit piti kaivaa jostain takaraivon sopukoista. Tehtävänä oli tuottaa kartta valitsemistaan aineistoista, ja niitä tuli vertailla keskenään. Aineisto sai olla mikä tahansa, kunhan sen vertailu ja luokittelu olisi mielekästä. Lisäksi piti valita alue, jossa omaa aineistoaan halusi käsitellä.

Olin edellisenä iltana selannut varmaan satoja eri vaihtoehtoja aineistoa varten, mutta mikään ei oikein inspiroinut. Valitsin lopulta maailmankartan, koska halusin tutkia globaaleja ilmiöitä. Vertailtavaksi aineistoksi valikoitu hedelmällisyysluku ja bruttokansantuote. Yritin jo kotona hieman alustaa kartantekoa, jotta en olisi tunnilla aivan eksyksissä, mutta aineiston muotoilu ei oikein onnistunut. Suljin lopulta suosiolla QGIS:in, jotta se ei raastaisi hermoparkojani enää.

Tunnilla latasin aineistot QGIS:iin ja hyödynsin toiselta kurssikerralta tuttua Join-toimintoa. Maailmankartta-aineistossa ei nimittäin ollut koordinaattitietoja, joten toiminto piti tehdä, jotta bruttokansantuotteen arvot osuisivat oikeille kohdille. Edellisiltana kohtaamani aineisto-ongelma ei kuitenkaan ollut poistunut. En saanut bruttokansantuotetta näkymään oikealla tavalla, mutta kyse olikin ihan pikkujutuista. NULL-arvot piti vaihtaa nolliksi, ja taulukon otsikkorivejä muuttaa. Näiden muutosten jälkeen kartta alkoi jo näyttää hyvältä. Toistin samat toiminnot vielä hedelmällisyyslukuaineistolle, ja laitoin piirakkadiagrammit kuvaamaan aineiston arvoja. Loppusilauksena vielä pohjoisnuoli ja legenda, ja alla näkyykin työni lopputulos:

Kuva 1. Kartta BKT:stä ja hedelmällisyysluvuista.

Bruttokansatuotteessa vaaleammalla näkyvät pienimmät arvot, ja tummemmalla suuremmat. Piirakkakuvioiden suuruus kuvaa hedelmällisyyslukua. Kartasta voidaan huomata, että hedelmällisyysluku on suurimmillaan Afrikassa, Oseaniassa ja Keski-Aasian ja Lähi-Idän seuduilla. Kartan avulla voidaan tulkita, että matala bruttokansantuote korreloi selvästi korkeamman hedelmällisyysluvun kanssa ja päinvastoin. Matalan bruttokansantuotteen maissa köyhissä oloissa elävät perheet voivat hankkia enemmän lapsia ehkäisyn puutteen vuoksi, tai suuren lapsikuolleisuuden ja työvoiman takia. Korkean bruttokansantuotteen maissa naisilla on tyypillisesti enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi koulutuksen ja työn suhteen, ja he voivat itse valita, milloin hankkivat lapsia, tai hankkivatko he niitä ollenkaan.

Mielestäni kartta onnistui melko hyvin. Se on selkeä ja siitä ymmärtää vaaditut asiat. Itselleni visuaalisuus on tärkeää, joten käytin melko paljon aikaa esimerkiksi värien tai legendojen muokkailuun. Pohdin myös pitkään, valitsenko piirakkakuvion vai histogrammit, mutta mielestäni piirakkakuvio oli hieman siistimpi. Jäin pohtimaan pallojen kokoa. Pallojen koosta kyllä näkee erot, mutta varsinkin pienempien pallojen koissa ei niitä oikein näy. Toki tämä johtuu siitä, ettei hedelmällisyysluvutkaan kovin paljon eroa toisistaan. Halusin vielä lisätä legendaan hedelmällisyysluvut, jotta pallojen koot hahmottuisivat paremmin.

Loppupohdinnat

Suoraan sanottuna olen kyllä helpottunut, että kurssi on ohi. Yhdyn Taru Tornikosken ajatuksiin, kun hän blogissaan pohtii sitä, miten suuren datamäärän käsittely, erityisesti erilaisilla itselle vierailla paikkatieto-ohjelmilla, on aina ollut haastavaa. ”Koen niin tilastotieteessä, geoinformatiikassa kuin bioinformatiikassakin liikkuvani epämukavuusalueellani, enkä suoraan sanoen nauti näiden tekemisestä.”

Kyllä minä jotain tämän kurssin aikana opin. Ainakin osaan tehdä nyt kartan ja muotoilla siitä kivan näköisen. Ehkä tulevaisuudessa en ole heti sormi suussa, kun aineisto ei näytäkään heti siltä, miltä pitäisi. Sen olen varmasti oppinut, että ongelmatilanteessa kaikkea kokeilemalla on mahdollista, että löytää ehkä oikean ratkaisun. Pitää vain olla valmis aloittamaan alusta, jos tekeekin jotain peruuttamatonta. Koen kuitenkin hallitsevani QGIS:in perustaidot, ja ehkä jotain toimintoja on jäänyt lihasmuistiin niin, ettei niihin aina tarvitsisi etsiä ohjeita.

 

Lähteet:

Taru Tornikoski, https://blogs.helsinki.fi/tornitar/

World Bank, https://data.worldbank.org/indicator

Natural Earth, https://www.naturalearthdata.com/

Tämänkertainen tunti alkoi ulkoilulla. Meidän piti ladata Epicollect-niminen sovellus kännykään, ja lähteä kiertämään Kumpulan ympäristöä. Tarkoituksena oli parin kanssa kerätä tietoja noin 10 paikasta, ja vastata erilaisiin kysymyksiin paikan viihtyvyydestä, saatavuudesta ja turvallisuudesta.

Noin 45 minuutin kävelyn jälkeen palasimme luokkaan ja latasimme aineiston kaikkien saataville. Tämän jälkeen aineisto siirrettiin QGIS:iin, jonka jälkeen pystyimme tekemään siitä kartan. Ensin tarkastelimme kartalla vain pisteitä havainnoimistamme paikoista. Valitsimme tarkemmaksi aiheeksi kuitenkin paikkojen turvallisuuden tunteen, joten interpoloimme kartan. Tällöin kartalla näkyy selkeästi punaisemmalla ne alueet, jotka eivät tunnu turvalliselta. Kartalle valitsemamme värimaailma havainnollistaa mielestäni selkeästi kohteiden turvallisuuden tuntua.

Kuva 1. Kartta turvallisuuden tunteesta Kumpulan alueella.

Hasardit

Toisena tehtävänä oli tarkoitus tutkia maailmapallon hasardeja ja pohtia niistä tehtyjen karttojen kelpoisuutta opetuskäyttöön. Valitsin omaksi aiheekseni tulivuoret ja maanjäristykset. Tietokannat tuli ensin hakea ja ladata omalle koneelle ja muuttaa sitten sopivaan muotoon, jotta sen pystyisi lataamaan QGIS:iin. Ensimmäiseen karttaan laitoin tulivuoret ja 6–9 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1900 vuoteen 2022. Toisessa kuvassa on tulivuorten lisäksi 3–5 magnitudin maanjäristykset ja kolmannessa 1–2 magnitudin järistykset.

Kuva 2. 6-9 magnitudin järistykset ja tulivuoret.

Kuva 3. 3-5 magnitudin järistykset ja tulivuoret.

Kuva 4. 1-2 magnitudin järistykset ja tulivuoret.

Kuvassa 2 maanjäristyksiä on runsaasti aineiston pitkän aikavälin takia. Kyseinen aikaväli kuitenkin havainnollistaa hyvin, missä kohdin suuria maanjäristyksiä tapahtuu runsaasti. Yritin ladata aineistoa lievempien magnitudien maanjäristyksistä samalla aikavälillä, mutta niitä oli yksinkertaisesti tapahtunut niin paljon, ettei niin suuren tietokannan lataaminen ollut mahdollista. Alemman magnitudin järistykset ovat niin yleisiä, että päädyin lataamaan aineistot viimeisen 30 päivän ajalta.

Mielestäni kuvat ovat havainnollistavia ja selkeitä. Niistä nähdään, missä kohdin järistyksiä erityisesti tapahtuu. Maanjäristykset paikantuvat samoihin kohtiin tulivuorten kanssa. Kuvasta 2 voidaan päätellä, että suuren magnitudin maanjäristykset ovat harvinaisia. Vaikka niitä kartalla näkyykin paljon, aikaväli on kuitenkin hyvin pitkä, yli sata vuotta. Viimeisen 30 päivän aikana 3–5 magnitudin maanjäristyksiä taas on tapahtunut useita, mikä kertoo niiden yleisyydestä. 1–2 magnitudin järistyksiä taas on hieman vähemmän, ja ne ovat sijoittuneet vain Pohjois-Amerikan mantereelle.

Jälkeenpäin mietittynä kartoista olisi voinut tehdä vielä havainnollistavamman lisäämällä litosfäärilaattojen rajat. Kuten Heta Suutari blogissaan kirjoittaa, tulivuoret ja maanjäristykset sijoittuvat selkeästi litosfäärilaattojen rajavyöhykkeille ja etenkin laattojen törmäyskohtiin. Lisäksi pelkkien pisteiden sijaan esimerkiksi tulivuorten symbolin olisi voinut korvata jollakin erilaisella kuviolla, jotta se erottuisi paremmin maanjäristyksistä. Värit ovat kuitenkin erilaiset, ja legenda löytyy kuvan alapuolelta, joten pisteiden merkitys ei pitäisi jäädä epäselväksi. Mittakaavaa ohjelma ei jostain syystä suostunut laittamaan, mutta luulen se johtuvan valitsemastani karttapohjasta. En kuitenkaan usko, että sillä olisi merkitystä karttapohjan takia. Samasta syystä jätin myös pohjoisnuolen laittamatta.

Opetustarkoituksessa kartoista voi pohtia juurikin tulivuorten ja maanjäristyksien yhteyttä ja sijoittumista, ja miten ne voisivat liittyä litosfäärilaattoihin. Karttojen avulla voisi myös miettiä maanjäristyksien vaikutusta ihmisiin varsinkin niillä alueilla, joilla maanjäristykset ovat hyvin yleisiä. Miten sijoittuminen vaikuttaa esimerkiksi infrastruktuuriin, varotoimiin, tutkimukseen ja muutenkin ihmisten arkielämään?

 

Lähteet:

Heta Suutari, https://blogs.helsinki.fi/suutarih/