Kuudes kurssikerta

Tämänkertainen tunti alkoi ulkoilulla. Meidän piti ladata Epicollect-niminen sovellus kännykään, ja lähteä kiertämään Kumpulan ympäristöä. Tarkoituksena oli parin kanssa kerätä tietoja noin 10 paikasta, ja vastata erilaisiin kysymyksiin paikan viihtyvyydestä, saatavuudesta ja turvallisuudesta.

Noin 45 minuutin kävelyn jälkeen palasimme luokkaan ja latasimme aineiston kaikkien saataville. Tämän jälkeen aineisto siirrettiin QGIS:iin, jonka jälkeen pystyimme tekemään siitä kartan. Ensin tarkastelimme kartalla vain pisteitä havainnoimistamme paikoista. Valitsimme tarkemmaksi aiheeksi kuitenkin paikkojen turvallisuuden tunteen, joten interpoloimme kartan. Tällöin kartalla näkyy selkeästi punaisemmalla ne alueet, jotka eivät tunnu turvalliselta. Kartalle valitsemamme värimaailma havainnollistaa mielestäni selkeästi kohteiden turvallisuuden tuntua.

Kuva 1. Kartta turvallisuuden tunteesta Kumpulan alueella.

Hasardit

Toisena tehtävänä oli tarkoitus tutkia maailmapallon hasardeja ja pohtia niistä tehtyjen karttojen kelpoisuutta opetuskäyttöön. Valitsin omaksi aiheekseni tulivuoret ja maanjäristykset. Tietokannat tuli ensin hakea ja ladata omalle koneelle ja muuttaa sitten sopivaan muotoon, jotta sen pystyisi lataamaan QGIS:iin. Ensimmäiseen karttaan laitoin tulivuoret ja 6–9 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1900 vuoteen 2022. Toisessa kuvassa on tulivuorten lisäksi 3–5 magnitudin maanjäristykset ja kolmannessa 1–2 magnitudin järistykset.

Kuva 2. 6-9 magnitudin järistykset ja tulivuoret.

Kuva 3. 3-5 magnitudin järistykset ja tulivuoret.

Kuva 4. 1-2 magnitudin järistykset ja tulivuoret.

Kuvassa 2 maanjäristyksiä on runsaasti aineiston pitkän aikavälin takia. Kyseinen aikaväli kuitenkin havainnollistaa hyvin, missä kohdin suuria maanjäristyksiä tapahtuu runsaasti. Yritin ladata aineistoa lievempien magnitudien maanjäristyksistä samalla aikavälillä, mutta niitä oli yksinkertaisesti tapahtunut niin paljon, ettei niin suuren tietokannan lataaminen ollut mahdollista. Alemman magnitudin järistykset ovat niin yleisiä, että päädyin lataamaan aineistot viimeisen 30 päivän ajalta.

Mielestäni kuvat ovat havainnollistavia ja selkeitä. Niistä nähdään, missä kohdin järistyksiä erityisesti tapahtuu. Maanjäristykset paikantuvat samoihin kohtiin tulivuorten kanssa. Kuvasta 2 voidaan päätellä, että suuren magnitudin maanjäristykset ovat harvinaisia. Vaikka niitä kartalla näkyykin paljon, aikaväli on kuitenkin hyvin pitkä, yli sata vuotta. Viimeisen 30 päivän aikana 3–5 magnitudin maanjäristyksiä taas on tapahtunut useita, mikä kertoo niiden yleisyydestä. 1–2 magnitudin järistyksiä taas on hieman vähemmän, ja ne ovat sijoittuneet vain Pohjois-Amerikan mantereelle.

Jälkeenpäin mietittynä kartoista olisi voinut tehdä vielä havainnollistavamman lisäämällä litosfäärilaattojen rajat. Kuten Heta Suutari blogissaan kirjoittaa, tulivuoret ja maanjäristykset sijoittuvat selkeästi litosfäärilaattojen rajavyöhykkeille ja etenkin laattojen törmäyskohtiin. Lisäksi pelkkien pisteiden sijaan esimerkiksi tulivuorten symbolin olisi voinut korvata jollakin erilaisella kuviolla, jotta se erottuisi paremmin maanjäristyksistä. Värit ovat kuitenkin erilaiset, ja legenda löytyy kuvan alapuolelta, joten pisteiden merkitys ei pitäisi jäädä epäselväksi. Mittakaavaa ohjelma ei jostain syystä suostunut laittamaan, mutta luulen se johtuvan valitsemastani karttapohjasta. En kuitenkaan usko, että sillä olisi merkitystä karttapohjan takia. Samasta syystä jätin myös pohjoisnuolen laittamatta.

Opetustarkoituksessa kartoista voi pohtia juurikin tulivuorten ja maanjäristyksien yhteyttä ja sijoittumista, ja miten ne voisivat liittyä litosfäärilaattoihin. Karttojen avulla voisi myös miettiä maanjäristyksien vaikutusta ihmisiin varsinkin niillä alueilla, joilla maanjäristykset ovat hyvin yleisiä. Miten sijoittuminen vaikuttaa esimerkiksi infrastruktuuriin, varotoimiin, tutkimukseen ja muutenkin ihmisten arkielämään?

 

Lähteet:

Heta Suutari, https://blogs.helsinki.fi/suutarih/